Putin vaati Natolta, ettei sotilasliitto laajene itään – näin Niinistö kommentoi: uudet jäsenyydet ovat hakijamaan ja Nato-jäsenten välinen asia

Suomi katsoo Naton olevan turvallisuutta ja vakautta lisäävä tekijä Euroopassa, presidentti Sauli Niinistö arvioi.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö itsenäisyyspäivän tiedotustilaisuudessa 17. marraskuuta. Kuva: Benjamin Suomela / Yle

Nato-jäsenyyksistä päättäminen on hakijamaan ja Naton jäsenmaiden välinen asia, sanoo presidentti Sauli Niinistö STT:lle sähköpostitse.

STT kysyi Niinistön näkemystä Venäjän presidentin Vladimir Putinin eilen esittämiin kommentteihin. Putin vaati sotilasliitto Natolta "konkreettisia sopimuksia" siitä, ettei se aio laajentua kohti itää.

– Päätökset uusien jäsenien liittymisestä tehdään hakijamaan ja Naton 30 jäsenen välillä ja jäsenyyksistä päättäminen on hakijan ja Naton jäsenmaiden asia, Niinistö sanoo.

Niinistön mukaan Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan perustana on ylläpitää kansallista liikkumatilaa ja valintamahdollisuuksia. Tämä pitää Niinistön mukaan sisällään myös mahdollisuuden liittoutua sotilaallisesti ja hakea Nato-jäsenyyttä.

– Tärkeä osa tätä kokonaisuutta on Naton niin sanottu avoimien ovien politiikka eli jäsenyysmahdollisuuksien säilyminen avoimena Naton edellytykset täyttäville maille. Tämä periaate toistettiin viimeksi Suomen osalta Pohjois-Atlantin neuvoston vierailulla Helsingissä lokakuun lopulla, Niinistö kirjoittaa.

Niinistön mukaan Venäjän kriittisyys Naton laajentumista ja sotilaallista toimintaa kohtaan ei ole uusi asia.

– Suomi katsoo Naton olevan turvallisuutta ja vakautta lisäävä tekijä Euroopassa, Niinistö toteaa.