Kuka pitää vammaisten puolia? – Hyvinvointialueiden rahoituksen riittävyys huolettaa palvelujen käyttäjiä

Vuoden kuluttua aloittavat hyvinvointialueet nielevät sisäänsä myös vammaispalvelut. Moni murehtii jo, löytyykö palveluille puolustajaa, kun käyttäjät ovat marginaalinen ryhmä.

Isä hoitaa kehitysvammaista poikaa, joka istuu pyörätuolissa.
Lauri Kankaanpää tarvitsee henkilökohtaista apua pärjätäkseen - miten kalliiden vammaispalveluiden käy soteuudistuksessa? Kuvaus Elina Niemistö, editointi Sarianne Tekoniemi

Isojoella asuvan Kankaanpään perheen toiseksi nuorin lapsi on pian parikymppinen Lauri, joka on vaikeasti kehitysvammainen. Lauri ei pärjää ilman jatkuvaa henkilökohtaista apua.

Yhteiskunnan tuki on perheelle korvaamatonta. Arjen sujumisessa on tärkeää etenkin se, että Laurilla on henkilökohtainen avustaja.

– Se mahdollistaa, että meistä kumpikin voi käydä töissä. Ja sitten toinen asia on nämä apuvälineet, kertoo Jaana Kankaanpää.

Mauri ja Jaana Kankaanpäällä on kuusi lasta. Lauri syntyi tapaninpäivänä 2001. Elämä muuttui, mutta lapsi on tietenkin yhtä rakas kuin kaikki muutkin.

– Tärkeintä oli, että lapsi pysyi hengissä.

Apua ja tukea

Alkuun auttoi valtavasti, kun Isojoella oli vammaisen lapsen perhe, jolta sai tietoa, apua ja vertaistukea.

– Meillä oli onni, että se perhe oli koonnut ensitietokansion, jossa oli paljon tietoa, mistä voi kysyä ja hakea apua. He myös kävivät meillä kylässä ja saatiin heiltä tukea. Se oli ratkaisevaa, kertoo Mauri Kankaanpää.

– Nyt jos vain suinkin pystyy olemaan muille apuna tai tukena, niin mielellään autetaan.

Hän painottaa, että viranomaisilta ei välttämättä tule kaikkea tietoa, vaan itse pitää ottaa paljon selvää.

– Kaikki apuvälineet pitää osata itse krävätä, että saa oikeanlaiset ja että voi saada vaikka fysioterapiaa, kertoo Mauri.

Että ei unohdettaisi niitä, jotka eivät saa ääntään kuuluviin, eivätkä osaa ajaa asiaansa

Mauri Kankaanpää

Kelan kautta ovat järjestyneet monenlaiset kurssit, joissa myös sisarukset ja koko perhe on voinut olla mukana. Lauri käy myös päivätoiminnassa ja intervallijaksoilla. Tällä hetkellä intervallijaksot on naapurikunnassa Teuvalla, mutta oman kunnan asumisyksiköstä Lauri odottaa omaa asuntoa.

Perheelle tärkeää olisi, että asumispaikka olisi omasta kunnasta, siis mahdollisimman läheltä.

– Tietysti sitä haluaisi, että kaikki kakarat olisivat tässä lähellä. Kun Lauri ei pääse itse kulkemaan, niin olisi tästä hyvä käydä päivittäin tervehtimässä ja vaikka avustamassa, sanoo Mauri Kankaanpää.

Lauri Kankaanpäällä on paljon välttämättömiä apuvälineitä sängystä ja patjasta lähtien. Kuva: Elina Niemistö / Yle

Että ei unohdettaisi

Sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus tulee monen asiantuntijan mukaan olemaan tiukassa hyvinvointialueilla. Sekä kuntien järjestämät palvelut että erityishuoltopiirit sulautuvat hyvinvointialueisiin.

Se herättää huolen siitä, kuka pitää pienempien ryhmien, kuten vammaisten puolia.

Erityis- ja vammaispalveluja hoitavan Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän toiminnat jakautuvat vuoden kuluttua kahdelle eri hyvinvointialueelle, Pohjanmaalle ja Etelä-Pohjanmaalle.

– No, pelkoa se herättää. Eskoossa on korkeatasoista erityisosaamista. Tykkään, että Eskoon palvelut on olleet todella laadukkaita, sanoo Mauri Kankaanpää, joka on istunut kuntayhtymän valtuustossa yli 20 vuotta.

Aluevaalit käydään tammikuussa ja valtuustoihin kaivataan erityis- ja vammaispalvelujen osaajia. Kankaanpää kertoo, että Eskoon valtuustossa asiasta on keskusteltu ja puheenjohtaja on kehottanut mahdollisimman monia lähtemään ehdolle aluevaaleihin.

– Että ei unohdettaisi niitä, jotka eivät saa ääntään kuuluviin, eivätkä osaa ajaa asiaansa. Pitää olla niitä, jotka pitävät kehitysvammaisten puolta, miettii Kankaanpää.

Jotain hyvääkin

Raha huolettaa myös Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän johtaja Kaija Metsänrantaa. Vammaispalvelut ovat kalliita ja niitä käyttää suhteellisen pieni määrä ihmisiä. Silti käyttäjilleen ne ovat elintärkeitä.

– Jos katsotaan vain kustannuksia, niin siinä kohtaa pitää osata ymmärtää, että se vaatii hyvin paljon resursseja ja erityisosaamista, eli silloin ei kannata katsoa suoraan sitä hintaa, muistuttaa Metsänranta.

Metsänranta kuitenkin rauhoittelee hyvinvointialueiden valmistelun suhteen suurimpia pelkoja. Hän sanoo, että erityishuoltoalueen henkilökuntaa on mukana hyvin monessa valmistelutyöryhmässä.

– Kyllä vammaispalvelujen ääni tulee valmistelussa kuuluville, uskoo Metsänranta.

Ja vaikka soteuudistus herättää tässä vaiheessa huolta ja epäuskoa, Metsänranta pitää sitä silti hyvänä. Tällä hetkellä palvelut vaihtelevat kunnittain ja uudistus tekee palveluista tasapuolisemmat kaikille.

– Saadaan kehitettyä palveluja kokonaisuutena ja pystytään jalkauttamaan erityisosaamista ympäri maakuntaa. Nythän kunnat päättävät, mitä palveluja ostetaan ja se riippuu paljon kunnasta. Uudistuksen jälkeen ollaan samaa organisaatiota, muistuttaa Metsänranta.

Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit osallistua keskusteluun perjantaihin 3.12. kello 23:een saakka.