Hyppää sisältöön

Haistattelua, uhkailua ja kotiin tunkeutumista – tätä on Facebookin jouluapuryhmien vapaaehtoistyö nurjimmillaan

Yksityishenkilöiden ylläpitämät avustusryhmät Facebookissa auttavat satoja vähävaraisia Suomessa. Yle haastatteli kahdentoista ryhmän ylläpitäjää, joista kahdeksan on kokenut häirintää.

Valtaosa apuryhmiin tulevista pyynnöistä on kohteliaita ja asiallisia. Kuva: Facebook, kuvankäsittely: Dani Branthin / Yle

– Köyhyys tuottaa ihan järkyttävää kateutta.

Näin kiteyttää Päijät-Hämeen vähävaraiset -Facebook-ryhmän ylläpitäjä Tiina. Hän ei esiinny jutussa omalla nimellään, koska on kohdannut rankkaa kiusantekoa ja uhkailua avustusryhmän ylläpitäjänä.

Tiina ei ole ainoa. Ylläpitäjien kohtaamat ongelmat ovat arkipäivää ympäri Suomea. Ryhmiä mustamaalataan muissa Facebookin ryhmissä, ylläpitäjiä maalitetaan ja heistä uhataan tehdä rikosilmoituksia.

Yle haastatteli juttuun kahtatoista ylläpitäjää eri jouluapuryhmistä ympäri Suomea. Ongelmia oli kahdeksassa ryhmässä, neljässä ylläpitäjät eivät ole kohdanneet kiusantekoa tai häirintää.

Lisääntynyt avuntarve lisää ongelmia

Jenni Hokkanen on jo vuosia toiminut vapaaehtoisena eri ryhmissä. Tällä hetkellä hän toimii ylläpitäjänä Joululahjoitukset Kuopio -ryhmässä, joka avustaa vähävaraisia Pohjois-Savon alueella.

Sosiaalialan töitä tekevä Hokkanen on huomannut, että korona-aika on lisännyt avun tarvetta. Samalla myös auttamisen varjopuolet ovat korostuneet.

– Suoranaisia uhkailuja ei ole ollut, mutta haistattelua on ja ryhmän haukkumista.

Vaikka häntä suojaa sosiaalialan rutiini, on vuosien varrella satanut palaute saanut miettimään, kannattaako auttamista jatkaa.

– Näissä jutuissa en ole ammatti-ihmisenä. Olen ihan tavallinen perheenäiti Jenni, joka tätä tekee. Kyllä se joskus tuntuu kurjalle.

Jenni Hokkanen on toiminut Jouluapua Kuopio Facebook -ryhmässä ylläpitäjänä kolme vuotta. Hän on aiemmin tehnyt vuosia avustustöitä yksityishenkilönä eri tahojen kanssa. Kuva: Jenni Hokkanen

"Jos on varaa matkustaa, on varaa järjestää joulu perheelle"

Haukkumiset ja moitteet tulevat pääosin niiltä, joiden avunpyynnön ryhmän ylläpitäjä on jostain syystä torjunut. Yleisin syy avun epäämiseen on epäily väärinkäytöksestä.

Kaikki juttuun haastatellut ylläpitäjät korostavat, että väärinkäyttäjiä ja huijareita on vain murto-osa. Valtaosa apua hakeneista oikeasti tarvitsee sitä.

– Hylkäämisiin on suhtauduttu huonosti. Olen saanut lukuisia kiukkuisia ja syyllistäviä viestejä. Nämä ovat viime vuosina lisääntyneet, huokaa Jenni Hokkanen.

Myös Kanta-Hämeessä toimiva Tehdään hyvää yhdessä -ryhmän perustaja ja ylläpitäjä Harry Mendolin tunnistaa ilmiön.

– Kyllä näitä aina ikävä kyllä on, että kokeillaan kepillä jäätä.

Pienellä paikkakunnalla puskaradio usein paljastaa, jos avunsaajan kriteerit eivät täyty.

– On tapauksia, että haetaan apua, mutta juhlitaan kaupungilla tai matkustellaan. Ei se avuntarve silloin voi olla niin suuri. Jos on varaa matkustaa, on varaa järjestää joulu perheelle, tuhahtaa Mendolin.

Ryhmien vaihtelevat käytännöt hämmentävät

Avun antaminen perustuu yleensä vapaaehtoisryhmän omiin sääntöihin. Ne voivat vaihdella suuresti, mikä saattaa hämätä avunhakijoita.

Osassa ryhmiä on esimerkiksi sääntö, että apua ei saa hakea muista ryhmistä. Tai jos edellisenä vuonna on saanut apua, nyt sitä ei voi saada.

Verkon vihapuhetta tutkinut Tampereen yliopiston professori Atte Oksanen ymmärtää kiukkuisia reaktioita.

– Kyllä sen ymmärtää, jos he ovat ajatelleet viimeisenä oljenkortena jouluavun. On ehkä lapsille luvattu jotain, jota ei tulekaan. Onhan se tavallaan inhimillistä.

Anna-Maija Isolan mukaan apua tarvitsevat haluavat säilyttää ylpeytensä myös auttamistilanteessa. Auttajaa ei välttämättä katsota silmiin, ettei tarvitse kohdata toista, joka auttaa armosta. Kuva: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

THL:n tutkimuspäällikkö Anna-Maija Isola tutkii työkseen muun muassa köyhyyden kokemista ja hyvinvointia. Isolan mukaan puutetta kokeva ihminen keskittyy vain puutteeseen. Tästä seuraa noidankehä, jossa kaikki negatiivinen lisää ahdistuksen tunnetta.

– Jos Facebook-ryhmissä apu evätään, ja elämä on muutenkin kielteisesti värittynyttä, eikä millään ole mitään väliä, turhautuminen puretaan ryhmään.

Tiina joutui muuttamaan, kun häiriköt tulivat kotiin

Pahimillaan ihmisten reaktiot avun epäämisen ovat olleet rajuja.

“Mitä vitun jumalaa te leikitte", on esimerkki palautteesta, jota jutun alussa esiintynyt Tiina on saanut.

Hän joutui muuttamaan kotoaan Lahden Renkomäestä, koska oli kertonut kotiosoitteensa ylläpitämässään ryhmässä.

Päihtyneet henkilöt tulivat riehumaan Tiinan kotiin, kun heidän perheensä avunpyyntö ei täyttänyt ryhmän kriteereitä. Uusi osoite ja kaikki muutkin tiedot ovat nyt salaisia.

– Kiusaa tekevät ihmiset ovat niitä, joita ei hyväksytä avun saajiksi, koska he ovat huijareita, Tiina sanoo.

Köyhyys on subjektiivinen kokemus

Oleellista on, miten köyhyys koetaan, korostaa THL:n tutkimuspäällikkö Anna-Maria Isola.

Tässä kohtaa tullaan yksityisten avustusryhmien ongelmaan: kuka on tarpeeksi köyhä, ja miten sitä mitataan?

– Lahjoitusasioissa reunaehtojen kertominen selkeästi auttaa. Mutta se ei takaa, että ihmiset lukisivat ohjeet oikein, toteaa professori Atte Oksanen.

Isolan mukaan auttajat turhan usein odottavat autetuilta kiitosta.

– Köyhä haluaa pitää omanarvontunteensa ja ylpeytensä. Siksi kiittäminen voi olla vaikeaa, kun auttajan kohtaa silmästä silmään.

Facebookin avustusryhmät auttavat satoja vähävaraisia etenkin joulun alla. Vapaaehtoisen työ ei aina ole ruusuista, kiitosten sijaan niskaan saattaa tulla haukkuja, mustamaalaamista ja rikosilmoituksilla uhkailua.

Voit keskustella aiheesta tiistai-iltaan klo 23:een asti.