Nuorten päihteidenkäyttäjien määrä kasvaa ja aineet kovenevat – nyt apua joudutaan jo jonottamaan Vaasassa, sanovat ammattilaiset

Asiakasmäärät nuorille tarkoitetuissa avopäihdepalvelussa ovat kasvussa, edelleen. Vaikka ammattilaistiimit paiskivat töitä myös niin sanotulla koronarahalla, resurssit eivät riitä tarjoamaan apua kaikille tarvitsijoille.

A-studio. Huumeiden alaisuudessa tehdyt rikokset. Esimerkkikaupunkina Jyväskylä.
Yhä nuoremmat pääsevät käsiksi koviin huumeisiin - päihdenuorien määrä kasvaa Vaasassa

– Se alkoi semmosella polttelulla. Siitä pikkuhiljaa meni amfetamiinia ja sen jälkeen oikeastaan kaikkea muutakin, niinku essoja ja bentsoja.

Näin kertoo nuori vaasalainen Jenni, joka ei asian arkaluontoisuuden vuoksi esiinny jutussa omalla nimellään.

Jenni oli 17-vuotias, kun hän oli ensimmäisen kerran tekemisissä huumeiden kanssa. Hän kertoo, että käyttö lisääntyi matkan varrella.

– Tyyliin pari kertaa kuukaudessa polttelin. Ja sitten kun mielenterveys huononi, tuli amfetamiini ja ehkä siitä vuosi eteenpäin alkoi kunnolla se amfetamiinin käyttö ja sitten noi muutkin.

Päihteet yhä useammin syynä

Nyt parikymppisen Jennin kaltaisia nuoria on avopäihdepalveluissa Vaasassa koko ajan enemmän.

Päihde-, mielenterveysongelmista tai molemmista kärsivä nuori tulee usein avopalveluiden piiriin esimerkiksi ottamalla yhteyttä itse tai huolestuneen läheisen ohjaamana.

Nuorisoasema Klaarassa autetaan 13–24-vuotiaita nuoria ja yhä useammalla syynä on päihteiden käyttö.

Johtava ohjaaja Jaana Kurki kertoo, että joka vuosi päihdeasiakkaiden määrä nousee.

Kurki näyttää hätkähdyttävän tilaston. Sen mukaan tänä vuonna useampi kuin joka viides (22 prosenttia) yli 18-vuotias asiakas on tullut päihteiden vuoksi. Määrä on kasvanut muutamassa vuodessa rajusti.

Vuonna 2017 päihteet olivat asiakkuuden syy 12 prosentilla asiakkaista, vuonna 2018 15:lla ja vuonna 2019 16 prosentilla asiakkaista. Iso hyppäys tapahtui vuoteen 2020, jolloin jo 21 prosenttia nuorista tuli Klaaraan päihteiden vuoksi.

Kasvua on tapahtunut tänä vuonna lisää – ja vuosi on vielä kesken.

Omaa kieltään tilanteesta kertovat myös Terveysneuvontapiste Tipsin tilasto: vuonna 2017 asiakkaita oli 133, viime vuonna 223.

Yhdelle henkilölle käyntejä kertyy vuodessa useita. Kaikkiaan asiakaskäyntejä Tipsissä on ollut vuodessa 1255-1494. Tipsissä voi käydä esimerkiksi vaihtamassa käytetyt neulat uusiin.

Helpommin ja halvemmalla

Ulla Ahlvik työskentelee Klaarassa sairaanhoitajana ja hän tapaa vaikeissa tilanteissa olevia nuoria päivittäin. Ahlvik on huolestunut nuorten päihdetilanteesta.

Ilmapiiri on viime vuosien aikana muuttunut. Aiemmin huumausaineita myyvien keskuudessa vallitsi kirjoittamaton sääntö, ettei alaikäisille myydä. Jos näin teki, päätyi hakatuksi.

Päihteitä käyttävät yhä nuoremmat ja niitä on helppo saada. Nyt ei enää tyydytä pelkkään kannabikseen.

Ulla Ahlvik

Tällä hetkellä kaikille myydään, oli asiakas sitten minkä ikäinen tahansa, Ahlvik arvelee. Ja aina vain nuoremmat pääsevät käsiksi koviin huumeisiin.

– Olen tosi huolestunut. Päihteitä käyttävät yhä nuoremmat ja niitä on helppo saada. Nyt ei enää tyydytä pelkkään kannabikseen. Bentsoja, rauhoittavia lääkkeitä katukaupasta tuntuu helposti saaavan.

Myös asiakkaat ovat kertoneet, että huumeita on helppo saada.

– Se on pari klikkausta vaan tai jos tuntee huumekauppaa tekeviä ihmisiä, niin sitten tietenkin pystyy suoraan hankkimaan. Kyllä se halpaa ja helppoa valitettavasti on, Ahlvik sanoo.

Jenni on samaa mieltä.

– Kyllä se on aika helppoa ja varsinkin, kun on nuori nainen, aika monet tarjoaakin välillä. Aluksi kaverit hankki mulle, mut sitten kun tutustui niihin jotka myi, pystyi itekin hakeen niiltä.

Etsivä nuorisotyö etsii ja auttaa

Etsivä nuorisotyö kohtaa ja näkee nuorten päihdetilanteen todellisuuden.

Toiminta on Vaasan kaupungin alaisuudessa ja viiden henkilön tiimi etsii ja löytää koulupudokkaita, työttömiä, häviksissä olevia nuoria. Nuoria, joiden elämänhallinta on kadoksissa syystä tai toisesta.

Etsivä nuorisotyö saa muun muassa toiselta asteelta ilmoituksen, jos nuori häviää tietymättömiin, kertoo tiimin vetäjä Ulrika Luhtala.

– Siinä vaiheessa, kun ilmoitus tulee, me tiedetään nimi, puhelinnumero ja osoite. Tarkoitus on auttaa ja tukea nuorta hänen tilanteessaan. Ihan nuoren ehdoilla mennään ja tämä on vapaaehtoista ja maksutonta, kertoo Luhtala.

Viiden hengen tiimillä on kädet täynnä.

Meillä on tähän mennessä tänä vuonna ollut yhteydenottoja noin 440. Koko viime vuonna oli yli sata vähemmän.

Ulrika Luhtala

Etsivä nuorisotyö sai niin sanottua koronarahaa, jolla palkattiin yksi uusi etsivä. Hän toimii puolet ajasta Laihialla ja toisen puolen Vähässäkyrössä. Muut neljä työskentelevät Vaasassa.

– Meillä on tähän mennessä tänä vuonna ollut yhteydenottoja noin 440. Koko viime vuonna oli yli sata vähemmän. Nuoret ovat moniongelmaisia ja arviolta noin 70 prosenttia käyttää päihteitä, Luhtala sanoo.

Luhtala kertoo, että ensimmäistä kertaa tilanne on se, että nuoria on jonossa apua tarvitsemaan.

Etsivä nuorisotyö ohjaa kohtaamansa nuoret tarvittaessa eteenpäin esimerkiksi Klaaraan tai Huutoniemelle psykiatriseen hoitoon, mutta välttämättä nuori ei pääse niin nopeasti eteenpäin kuin olisi tarve.

Lisäksi ongelmat ovat moninaisia ja niiden selvitteleminen kestää pitkään. Keskimääräinen asiakassuhde kestää kahdeksan kuukautta.

Jäävuoren huippu

Sekä Etsivän nuorisotyön että Klaaran väki on kuitenkin sitä mieltä, että asiakasmäärät kertovat siitä, että apua myös haetaan. Se on tietenkin hyvä asia.

Se, mikä toisaalta myös pelottaa on, että avunhakijat ovat vain jäävuoren huippu, kuten Kurki toteaa. Voi olettaa, etteivät avun pariin tulleet tai päätyneet ole ainoita ongelmista kärsiviä.

Kysyn Ulrika Luhtalalta, että ymmärretäänkö sitä minkälainen tilanne nuorilla on?

– En usko, että kaikki tietävät, kuinka paljon huumeita kaupungissa liikkuu ja kuinka huonosti nuoret voivat.

Myös Jenni kertoo yllättyneensä aikanaan siitä, mikä tilanne kaupungissa on.

– Mä olin ennen silleen, et ei kukaan Vaasassa edes käytä mitään. Aika myöhään vasta tajusin, että ihmiset oikeasti käyttää täällä huumeita.

On eka kerta pitkään aikaan, et pystyy miettii mitä haluais tehä sitte tulevaisuudessa.

Jenni

Jennin tilanne näyttää nyt paremmalta. Hän on käynyt Klaarassa puolisentoista vuotta.

– Ei oo kyllä ollu helppoa, on ollut aikamoista vuoristorataa. Silloin kun oli paljon yliannostuksia tahallaan, ja olin jossakin kohtaa valvonut viikon ja oli tyyliin psykoosissa, tulin tännekin välillä ihan sekaisin, muistelee Jenni.

Mutta niistä on selvitty. Elämä alkaa saada valoisampia värejä ja tulevaisuuttakin uskaltaa jo pikkuisen miettiä.

– Mulla itse asiassa alkoi nyt syksyllä opiskelut, kun ne jäi kesken silloin kolme vuotta sitten, ja aloitin harrastuksenkin uudestaan. On eka kerta pitkään aikaan, et pystyy miettii mitä haluais tehä sitte tulevaisuudessa.

Aiheesta voi keskustella perjantaihin 10. joulukuuta kello 23 asti.

10.12. kello 12.00: Tarkennettu tilastolukuihin, että ne koskevat yli 18-vuotiaita.

Lue seuraavaksi: