Teinipojan murhasta Helsingin Koskelassa tulee kuluneeksi vuosi – nämä kuusi asiaa pitäisi oppia koko Suomea järkyttäneestä tapauksesta

16-vuotiaan pojan murhasta Helsingin Koskelassa on huomenna lauantaina kulunut vuosi. Ylen haastattelemien asiantuntijoiden mukaan tapaus muistutti, miten tärkeää on puuttua pieniinkin epäilyksiin väkivallasta. 

Pieni enkeliveistos muistutti Koskelan murhasta rikospaikalla vielä lähes vuosi teon jälkeen. Kuva: Antti Kolppo / Yle

Kolme teon aikaan 16-vuotiasta poikaa murhasi ikätoverinsa perjantaina 4. joulukuuta 2020 Helsingin Koskelassa. Heidät tuomittiin syyskuun alussa murhasta pitkiin vankeustuomioihin. Helsingin käräjäoikeuden tuomio jäi voimaan.

Jokainen asian kanssa tekemisissä ollut on pysähtynyt miettimään, miten vastaavaa voidaan estää tapahtumasta uudelleen.

Yle haastatteli aiheesta Helsingin lastensuojelun johtajaa Saila Nummikoskea, Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtajaa Satu Järvenkallasta, lapsiasiavaltuutettua Elina Pekkarista, sosiaali- ja terveysministeriön lasten ja nuorten yksikön johtajaa Anna Cantell-Forsbomia ja yksityisen lastensuojeluketjun Familarin laatujohtajaa Marko Nikkasta.

Tässä kuusi heidän tärkeintä huomiotaan.

Väkivallan mahdollisuus muistettava

Koskelan murhan uhri oli tuntenut väkivallan tekijöistä kaksi lapsesta saakka. Kolmas tekijä oli tullut mukaan porukkaan vasta viime syksynä. Syyttäjien mukaan uhri oli alisteisessa asemassa suhteessa näihin poikiin.

Tapaus lisäsi ihmisten käsitystä siitä, miten vakavaa väkivaltaa, alistamista ja hyväksikäyttöä alaikäisten suhteissa voi olla. Niin sanotun leikin varjolla voidaan kohdella kaltoin vertaista.

Tilastollisesti lapsiin ja nuoriin kohdistunut väkivalta on vähentynyt 2000-luvulla, joten monet viranomaiset ovat saattaneet tuudittautua ajatukseen, että ongelmaa ei enää ole.

Uhria pahoinpideltiin useissa paikoissa Koskelan sairaalan alueella. Kuvassa rikospaikka lähes vuosi teon jälkeen 2.12.2021. Kuva: Antti Kolppo / Yle

Väkivaltaan puututtava

Murhasta tuomitut pahoinpitelivät uhria useina viikonloppuina ennen murhailtaa. Uhri ei kertonut pahoinpitelyistä ulkopuolisille. Kukaan ei ymmärtänyt hänen tilannettaan. Aikuiset uskoivat valheelliset selitykset ruhjeista.

Väkivaltatilanteita on vaikeaa ottaa puheeksi tai tunnistaa. Lapset ja nuoret antavat kokemuksistaan usein pieniä vihjeitä. Tilanteen ymmärtäminen vaatii osaamista, läsnäoloa, herkkyyttä ja kuuntelemista. Aikuisilla on oltava kiinnostusta siihen, miten lapsilla ja nuorilla menee.

Kun väkivaltaa epäillään, on siihen puututtava. Asia on otettava puheeksi ja tarvittaessa tilanteesta on ilmoitettava poliisille. Sivusta ei saa jäädä katsomaan.

Tunne- ja empatiataitoja opetettava

Koskelan tapauksen myötä empatian ja tunnetaitojen opettamisen tärkeys korostui entisestään.

Kolme poikaa pahoinpiteli uhria useiden tuntien ajan. Hän pyysi tekijöitä lopettamaan. He jatkoivat väkivaltaa uhria säälimättä.

Jo pienille lapsille on opetettava, ettei omaa pahaa oloaan saa siirtää toiseen ihmiseen, eläimeen tai esineisiin väkivaltana. Ketään ei saa satuttaa tai alistaa.

Ihmisen kasvattaminen empaattiseksi ja muut huomioon ottavaksi vaatii aikuisilta itseltään aikaa olla empaattinen ja muut huomioon ottava. Kaikissa ihmisissä on potentiaalia pahaan, joten lapsia täytyy ohjata toimimaan oikein.

Rikospaikalle tuotiin henkirikoksen jälkeen runsaasti muistokynttilöitä, joista oli joulukuun alussa jäljellä jäänteitä. Kuva: Antti Kolppo / Yle

Hyviä ihmissuhteita tuettava

Yksi Koskelan murhan surullisimpia piirteitä oli uhrin hakeutuminen yhä uudelleen häntä alistavien ja pahoinpitelevien poikien seuraan.

Vertaissuhteet ovat lapsille ja nuorille tärkeitä. Hyviä ihmissuhteita ja yhteisöjä pitää tukea lasten ja nuorten elämässä. Kenenkään ei pidä jäädä yksin tai vahingollisten ihmissuhteiden varaan. Kiusaaminen on huomattava ja siihen on puututtava.

Jokaisella pitäisi olla elämässään ihminen, johon voi luottaa ja jolle uskaltaa kertoa vaikeuksistaan. On tärkeää, että nuorella on edes yksi aikuinen, joka huomaa ja näkee hänet kokonaisena.

Päihteiden käytön riskit ymmärrettävä

Suuri osa niin aikuisten kuin alaikäisten väkivaltarikoksista tapahtuu päihteiden vaikutuksen alaisena.

Koskelan murhaillan väkivalta raaistui sitä mukaa kuin tekijät humaltuivat enemmän. Ainakin yksi tuomittu kokeili alkoholia vasta ensimmäistä kertaa tuona iltana.

Päihteet voivat alentaa ihmisen kysyä hallita toimintaansa ja ne voivat lisätä aggressiivisuutta. Vahingollisia tekoja ei voi laittaa päihtymyksen piikkiin.

Helsingin lastensuojelun johtajan Saila Nummikosken mielestä Koskelan tapaus vaikutti eniten ymmärrykseen alaikäisten vertaissuhteissa tapahtuvasta väkivallasta. Kuva: Antti Kolppo / Yle

Tietojen kulku varmistettava

Uhri oli vanhempiensa toiveesta sijoitettu asumaan kotinsa ulkopuolelle. Silti hän pääsi putoamaan yhteiskunnan tukiverkkojen läpi. Poliisi selvitti viranomaisten toimintaa, mutta he olivat toimineet lain mukaan. Viranomaisten toiminnassa riittää silti kehitettävää.

Lastensuojelussa suuri palveluverkoston pirstaleisuus, henkilökunnan vaihtuvuus ja työkuorma voivat haitata kokonaiskuvan muodostumista. Voidaan luulla virheellisesti, että asia on jo jonkun toisen hoidossa. Nuori ja hänen läheisensä olisi otettava nykyistä vahvemmin mukaan nuorta koskevien päätösten tekoon.

Perheväkivaltaa tutkittaessa on havaittu, että myös ammattilaiset saattavat haluta kieltää väkivallan olemassaolon. He tarvitsevat tukea väkivallan tunnistamiseksi ja siihen puuttumiseksi.

Lisää aiheesta: