Teollisuusliitto: Ylityökielto voimaan, neuvottelut eivät ole edenneet toivotusti

Ylityökielto alkaa huomenna. Teknologiateollisuuden työnantajien mukaan painostuskeino haittaa alaa, joka muutenkin jo kärsii työvoima- ja komponenttipulasta.

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto kertoi medialle alan neuvottelutilanteesta. Hänen vierellä olivat sektorijohtaja Jyrki Virtanen ja varapuheenjohtaja Turja Lehtonen (oikealla). Kuva: Toni Määttä / Yle

Teollisuusliitto julistaa koko teknologiateollisuuden ja malmikaivosten sopimusaloja koskevan ylityökiellon 4.12. kello 00 alkaen. Kielto koskee myös työnantajan aloitteesta tapahtuvia vuoronvaihtoja. Työtaistelutoimenpiteenä ylityökielto ja vuoronvaihtokielto ovat voimassa 19.12.2021 asti.

Ylityökiellon piirissä on noin 150 000 työntekijää.

Ylityökielto ei koske hätätyötä eikä töitä, jotka ovat välttämättömiä hengen ja terveyden turvaamisen kannalta.

Teollisuusliiton hallitus päätti asiasta aamupäivän kokouksessaan.

Teollisuusliitto kertoo haluavansa jatkaa neuvotteluita Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n kanssa. Liiton mukaan neuvottelupöytään ei kuitenkaan kannata palata ilman turvautumista työtaistelutoimenpiteisiin.

Teollisuusliitto muistuttaa, että järjestäytymisaste on korkea ja liiton järjestökoneisto on vahva. Tarvittaessa Teollisuusliitto ryhtyy raskaampiin työtaistelutoimiin.

Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton neuvottelut uusista työehtosopimuksista katkesivat tiistaina vajaan parin tunnin keskustelujen jälkeen. Päätös neuvottelujen keskeyttämisestä oli yhteinen.

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto korosti, että palkankorotuksissa pitää ottaa huomioon inflaatio ja tuottavuuskehitys. Kuva: Toni Määttä / Yle

Erimielisyyttä on etenkin palkankorotusten tasosta.

– Palkkahaarukka on niin leveä, ettei ollut edellytyksiä jatkaa, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto totesi liiton medialle järjestämässä taustatilaisuudessa.

Hänen mukaansa kiistaa on myös palkankorotusten muodosta ja sopimuskauden pituudesta. Tekstiasioissa eli muissa kuin palkkakysymyksessä on päästy Aallon mukaan yhteisymmärrykseen. Neuvotteluissa on nyt tauko, eikä uutta tapaamista ole sovittu.

Riku Aalto arvioi, että ylityökiellolla on merkittävä vaikutus yrityksiin.

– Työllisyystilanne on hyvä, mutta komponenteista on pulaa. Laitteet odottavat komponentteja ja kun niitä saadaan, laitteita kootaan usein ylitöinä. Samaan aikaan on työvoimapula.

Hän muistelee, että kaksi vuotta sitten ylityökielto sai jo kuudessa tunnissa jotkin yksiköt pysähtymään. Teollisuusliiton selvityksen mukaan ylitöitä tehdään 15 000 henkilötyövuotta vuodessa.

Teollisuusliitto korostaa ostovoimaa

Teollisuusliiton mukaan palkkaratkaisun pitää vahvistaa jäsenten ostovoimaa. Tämä viittaa siihen, että korotusten pitäisi olla kuluttajahintojen vuosimuutoksen eli inflaation yläpuolella.

– Palkankorotusvaatimukseen vaikuttaa inflaatio ja tuottavuuden kehitys. Yrityksillä menee tällä hetkellä erittäin hyvin, tilauksia on todella paljon ja yritykset tekevät hyvää tulosta. Näin ollen katsomme, että on perusteltua vaatia sellaisia palkankorotuksia, että meidän jäsentemme reaaliansiot kasvavat, Riku Aalto sanoi Ylen haastattelussa.

Liiton taustapaperissa inflaation ennustetaan olevan vuosina 2022 ja 2023 noin 1,5–1,9 prosenttia vuodessa. Metalliteollisuuden tuottavuuden puolestaan ennustetaan kasvavan samaan aikaan noin kaksi prosenttia.

Viime vuosina reaaliansioiden kasvu on liiton mukaan perustunut hitaaseen inflaatioon.

Inflaatio oli Suomessa lokakuussa 3,2 prosenttia. EU:n tilastoviraston Eurostatin mukaan hintojen nousutahti oli marraskuussa 4,9 prosenttia.

Sopimukseton tila alkoi kuun lopussa

Teknologiateollisuus on nyt sopimuksettomassa tilassa, sillä työehtosopimukset päättyivat marraskuun lopussa. Epäselvyyttä on ollut siitä, noudatetaanko tällöin vanhaa sopimusta.

Teollisuusliiton mukaan jotkut yritykset ovat pyrkineet heikentämään tilanteessa työehtoja. Liitto päätti, että tällaisesta toiminnasta annetaan kyseisille yrityksille jatkossa lakkovaroitus.

Menettelyjä on hämmentänyt uusi neuvottelumalli. Teknologiateollisuus irtautui osittain valtakunnallista työehtosopimuksista ja jakautui kahtia. Uuteen Teknologiateollisuuden työnantajat -yhdistykseen liittyneet yritykset neuvottelevat yhteisestä työehtosopimuksesta, ulkopuolelle jääneet neuvottelevat paikallisesti. Suurin osa yrityksistä liittyi uuteen yhdistykseen.

Epäselvää on myös, kuinka laajasti teknologiateollisuuden sopimuksesta otetaan tällä kierroksella mallia muihin sopimuksiin. Viime vuosina teknologia-alat ovat tehneet niin sanotusti päänavaajasopimuksen, jonka korotuksia ei ole ylitetty muilla aloilla.

Kaikki liitot eivät ole innostuneita tästä niin sanotusta Suomen mallista ja haluavat tulkita sen kariutuneen teknologia-alojen neuvottelumallin muuttumiseen.

Teknologiateollisuus korostaa kuitenkin, että vientialojen pitää määrätä palkankorotusten yläraja.

– Pöydässä on selvästi ajatus siitä, että neuvottelisimme laveammin koko yhteiskuntaan sopimusta. Meillä ei sellaista mandaattia ole mutta työnantajapuoli näyttää arvioivan toisin, Aalto sanoo.

Hänen mukaansa työnantajapuoli ajatteli alussa pyrkiessään eroon valtakunnallisesta sopimisesta, ettei palkkakoordinaatiota enää ole.

Metsäteollisuus hylkäsi valtakunnallliset työehtosopimukset kokonaan. Sopimukseen alalla ovat päässeet vasta Stora Enso ja Paperiliitto, jotka sopivat yli kaksivuotisen yrityskohtaisen sopimuksen. Siinä palkankorotukset ovat kahtena ensimmäisenä vuonna 1,9 prosenttia ja kolmantena vuonna noin 0,9 prosenttia.

Stora Enson prosentteihin nähden Teollisuusliiton vaatimukset vaikuttavat selvästi kovemmilta. Aallon mukaan eri alojen korotuksia ei voi verrata keskenään, koska sopimusten sisällä on muita ehtoja, joilla voi olla suuri kustannusvaikutus.

Teknologiateollisuuden työnantajien toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi Kuva: Toni Määttä / Yle

Työnantajien mukaan ylityökielto haittaa osaajapulasta kärsiviä yrityksiä

Työnantajille ylityökielto ei tullut yllätyksenä.

– Kun ei olla päästy sopimukseen, niin ammattiliitot haluavat näyttää voimaa ja sillä tavalla mennään hyvin vanhakantaisesti eteenpäin, Teollisuuden työnantajat ry:n toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi sanoo.

Hänen mukaansa olisi parempi hakea kilpailukykyä turvaava ja ostovoimaakin ymmärtävä ratkaisu ilman painostustoimenpiteitä. Neuvottelupöytään ollaan valmiita palaamaan.

Ruohoniemen mukaan ylityökiellon tuomia haittoja on vielä vaikea arvioida ja ne osuvat eri tavoin eri yrityksiin. Hän ei usko, että yrityksiä joudutaan ylityökiellon takia sulkemaan.

– Harmittavaa tämä on niiden työntekijöiden kannalta, jotka haluaisivat tehdä ylitöitä. Toisaalta siitä tulee haittaa työnantajille tilanteessa, jossa komponenttipula ja osaajapula ovat jo haittaamassa tuotantoa.

Teollisuuden tuotanto on Ruohoniemen mukaan samalla tasolla kuin ennen pandemiaa kaksi vuotta sitten. Hänen mukaansa kaksi vuotta on mennyt ilman kasvua.

– Nyt kun oltaisiin ehkä pääsemässä koronan jälkeen jonkinlaiseen kasvuun, tulee tällaisia haittatekijöitä muun muassa työtaistelun näkökulmasta.

Ruohoniemen tiedossa ei ole, että jäsenyritykset olisivat pyrkineet heikentämään työntekijöiden työehtoja sopimuksettomassa tilassa kuten Teollisuusliitto sanoo.

– Me olemme viestineet Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n puolelta että noudattakaa vanhoja ehtoja siihen asti, että uudet sopimukset saadaan voimaan. En ole kuullut, että meidän jäsenyrityksissämme olisi mitään suuria liikkeitä tapahtunut työehtojen suhteen

Lisätty klo 16.40 Teollisuuden työnantajien Jarkko Ruohoniemen kommentit ja täydennetty Riku Aallon kommentteja.