Elämän aikatauluttaminen voi olla stressaavaa, mutta Julia Sadinmaa, 22, on tehnyt siitä itselleen harrastuksen

Somevaikuttajien tekemät inspiraatiokalenterit ovat piristäneet paperikalenterien myyntiä. Kun kaikki on muuten verkossa, on käsillä tekemistä alettu arvostaa.

Julia Sadinmaan askartelee bujoilu kalenteria
Oululaiselle Julia Sadinmaalle bujon täyttäminen ja koristelu tekee ajanhallinnasta terapeuttista. Video: Paulus Markkula / Yle

Laatikollinen kuviollisia teippejä, kasoittain tarroja ja loputtomasti erilaisia kyniä. Inspiraation iskiessä oululainen Julia Sadinmaa, 22, kaivaa askartelutarvikkeensa esiin ja kirjoittaa ajatuksiaan paksuun kirjaan.

Kirja eli bujo, bullet journal, on kalenterin, muistivihkon ja päiväkirjan yhdistelmä. Sen täyttämiseen ei ole tarkkoja sääntöjä, mutta usein sitä koristellaan ja tuunataan.

Sadinmaan tämänhetkisessä bujossa on merkintöjä vasta kuluneelta syksyltä, mutta silti se pursuilee tarrojen ja kuvien runsaudesta. Hän on harrastanut bujoilua neljä vuotta ja kertoo sen olevan tärkeä harrastus.

Julia Sadinmaa innostui bujoilusta alun perin Youtube-videon kautta. Kuva: Paulus Markkula / Yle

– Tämä on minun tapani purkaa luovuutta. Saan ajanhallinnan lisäksi muistilistat tänne ja tavallaan päänsisäiset asiat pakettiin yksiin kansiin.

Akateeminen kirjakauppa, Adlibris ja Suomalainen kirjakauppa kertovat kaikki samaa – paperiset kalenterit eivät ole häviämässä mihinkään, vaan niiden suosio pysyy tasaisena. Viime aikoina myyntiä ovat piristäneet esimerkiksi somevaikuttajien tekemät erilaiset inspiraatiokalenterit, joissa on bujon tapaisesti tilaa omille ajatuksille ja teksteille.

Bujoilusta on aito hyöty

"Asioita jotka haluan kokea Espanjan matkallani" on yhden Sadinmaan bujossa olevan listan otsikko.

Listojen lisäksi kirjasta löytyy tavanomaisia kalenterimerkintöjä tapaamisista, syntymäpäivistä ja asioiden hoitamisesta. Silti kovinkaan monen päivyristä tuskin löytyy yhtä visuaalisesti merkittyjä unelmia, tavoitteita tai lempimusiikkikappaleita. Koristeellisille sivuille on kirjattu myös kirjoitushetken mieliala ja päivän askelmäärä.

Harrastus alkoi vihkolla ja paketillisella tusseja, mutta on vuosien mittaan paisunut. Kuva: Paulus Markkula / Yle

– Se on semmoinen hallittu kaaos. Tykkään myös minimalismista, mutta minun minimalistisuus on sitä, että laitan ensin ylös kaksi asiaa ja yhtäkkiä siellä onkin kaaos, Sadinmaa sanoo ja naurahtaa.

Paperisen kalenterin käyttämisessä on paljon hyötyjä verrattuna sähköiseen. Asioiden kirjaaminen käsin voi auttaa hahmottamaan ja helpottaa muistamista.

Aivotutkija ja Helsingin yliopiston professori Minna Huotilainen kertoo, että vaikka ihmiset käyttäisivät työnsä puolesta sähköistä kalenteria, monet haluavat rinnalle myös paperisen version.

– Sähköisiä välineitä käyttävä ihminen alkaa arvostaa enemmän myös käsillä tekemistä. Asioiden kirjoittaminen kalenteriin käsin konkretisoi asiaa paljon enemmän kuin sähköisessä kalenterissa oleva merkintä, toteaa Huotilainen.

Viime kuukausien syksyiset teemat väistyvät pian joulukuun koristusten tieltä. Kuva: Paulus Markkula / Yle

Tutkijan mukaan paperinen kalenteri on sähköistä monipuolisempi ja persoonallisempi. Yksinkertaisimmillaan persoonallisuutta voivat tuoda sivujen reunoille piirretyt sydämet ja eri värein kirjoitetut merkinnät. Joskus taas kalenteri voi pitää sisällään suuriakin muistoja ja tarinoita omasta elämästä.

Luovuutta ja hauskoja ideoita

Julia Sadinmaa kertoo olevansa järjestelmällinen ja tarkka eikä siedä virheitä ja suttuja bujossa. Jos suttuja tulee, hän liimaa sivuja yhteen tai peittää virheet tarroilla.

Parasta harrastuksessa on luovuuden lisäksi se, että voi vapaasti toteuttaa hauskojakin ideoita: esimerkiksi omistaa kokonaisia aukeamia Barbie-teemalle.

Vaikka kyse on kevyestä harrastuksesta, se on silti myös hyödyllinen. Sadinmaa kertoo muistavansa asiat paremmin, kun on konkreettisesti kirjoittanut ne paperille. Sähköistä kalenteria hän ei käytä, ellei ole pakko.

– Muistan asiat paremmin, kun näen, että olen kirjoittanut tietyt asiat tietyn värisellä kynällä, tiettyyn kohtaan sivua. Jos esimerkiksi lääkäriaikani lukisi puhelimen kalenterissa, siitä ei jäisi minulle visuaalista muistikuvaa enkä silloin muistaisi mennä sinne. Kaikki pitää olla paperilla.

Bujoon voi merkitä arkisten menojen lisäksi vaikkapa paikkoja, joissa haluaa käydä. Kuva: Paulus Markkula / Yle

Sadinmaa opiskelee tradenomiksi Oulun ammattikorkeakoulussa. Oppitunneilla asioiden kirjoittaminen käsin auttaa häntä hahmottamaan kurssien sisältöjä.

Kun luokkatoverit näpyttelevät muistiinpanoja kannettaville tietokoneilleen, Sadinmaa kaivaa laukustaan vihkon ja penaalin.

Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 5. joulukuuta kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi: