Yksityiset terveystoimijat haluaisivat suoraan mukaan koronarokotteiden jakeluun – hyödyistä ja haitoista vallitsee erimielisyys tahojen välillä

Kolmas koronarokoteannos jaetaan ensin riskiryhmille ja yli 60-vuotiaille. Tämän jälkeen sitä tarjotaan kaikille yli 18-vuotiaille. Yksityiset terveystoimijat haluaisivat koronarokotteen toiseksi jakelukanavaksi kuntien vierelle.

Kuopiossa annettiin koronarokotuksia elokuussa. Kuva: Antti Karhunen / Yle

THL tiedotti torstaina, että kolmatta koronarokoteannosta tarjotaan kaikille yli 18-vuotiaille sitten, kun riskiryhmät ja yli 60-vuotiaat on rokotettu. Rokotteita annetaan kuntajohtoisesti, ja kunnat päättävät itse käytännön toteutuksesta. Kunnat voivat käyttää työssä yksityisiä terveystoimijoita, esimerkiksi työterveydenhuoltoa, jos näkevät tämän järkeväksi.

Kunnat ovat päätyneet käyttämään työterveydenhuoltoa vaihtelevasti. Esimerkiksi Turussa työterveydenhuolto on ollut vahvasti mukana rokotustoiminnassa, kun taas pääkaupunkiseudulla koronarokotukset on toteutettu yksinomaan julkisen terveydenhuollon kautta.

Yksityisten terveys- ja sosiaalialan toimijoiden edunvalvoja Hyvinvointiala ry (siirryt toiseen palveluun) ja Elinkeinoelämän keskusliitto (siirryt toiseen palveluun) ovat ottaneet kantaa sen puolesta, että työterveys saisi isomman ja itsenäisemmän roolin rokotustoiminnassa. Tätä perustellaan usealla eri seikalla.

– Tällä hetkellä julkinen terveydenhuolto alkaa kuormittua, kun työntekijät ovat pitkälti kiinni koronatoimissa. Työterveydenhuollon palveluntuottajilla olisi vielä resursseja, joita irrottaa niin rokotus- kuin testaustoimintaan, väittää HALI ry:n terveyspalveluiden johtaja Hanna-Maija Kause.

Kausen mielestä keskitetty, kuntavetoinen malli oli perusteltu alkuvuodesta, kun rokotteiden saanti Suomeen oli niukkaa. Kausen mielestä nyt rokotetoimitusten saapuessa tasaiseen tahtiin pitäisi luoda järjestelmä, jonka kautta työterveydenhuollon palveluntuottajat saisivat suoraan rokotteita ilman kuntien kanssa neuvottelua. Kausen mukaan tällä hetkellä yhdellä työterveydenhuollon palveluntuottajalla voi olla työntekijöitä vaikka kahdestakymmenestä kunnasta, joiden kaikkien kanssa rokotusasia pitää sopia erikseen.

– Tämä vaikeuttaa toimintaa hyvin paljon. Vain suoralla pääsyllä rokotteisiin saamme työterveydenhuollon koko potentiaalin käyttöön.

Hyvinvointiala ryn terveyspalveluiden johtaja Hanna-Maija Kause haluaa terveydenhuollolle lisää koronarokotustoimintaa. Kuva: Janne Lindroos / Yle

Julkisen puolen kuormituksen helpotuksen lisäksi Kause arvioi, että kun työterveydenhuolto voisi kutsua ihmisiä henkilökohtaisesti koronarokotukseen, rokotusta jännittävien tai epäilevien kanssa toimiminen helpottuisi. Lisäksi Kause esittää, että tarvittaessa työterveydenhuolto voisi tehdä työnkuvaan liittyviä riskiarvioita, jonka mukaan rokottaa työntekijöitä.

Jotta HALIn ajama uusi jakelukanava mahdollistuisi, nykyistä tartuntatautilainsäädäntöä pitäisi muuttaa. Tällä hetkellä valtio hankkii rokotteet, joiden jakelusta vastaa THL, kuntien hoitaessa käytännön rokotustoiminnan. Sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvos Anni Virolainen-Julkunen sanoo ymmärtävänsä HALIn ja EK:n kannanotot, muttakyseenalaistaa nykyjärjestelmän muuttamisen mahdolliset hyödyt.

– Kunnallisen järjestelmän velvoite on huolehtia rokottamisesta. Mitä useampia kanavia tähän tulee, sitä monimutkaisemmaksi ja hitaammaksi toiminta menee, Virolainen-Julkunen sanoo.

HALIn Kausen mukaan kaikki rokotteiden kuljetukseen, säilytykseen ja jakeluun liittyvä logistiikka ja tietokannat ovat jo valmiina yksityisillä terveystoimijoilla.

– Jos yksityisten terveystoimijoiden rokotejakelu mahdollistettaisiin nyt, olisivat ne valmiina toimintaan viikkojen sisällä, Kause vakuuttaa.

THL ei näe työterveydenhuollon juuri auttavan kolmannen annoksen jakelussa tällä hetkellä

Rokotteita kunnille jakavan THL:n vastaava asiantuntija Mia Kontio ei näe kolmansien koronarokotusannosten jakelun aiheuttavan äkillistä muutostarvetta rokotusstrategiaan. THL:n viesti on, että alle 60-vuotiailla ja riskiryhmiin kuulumattomilla ei ole kiirettä kolmansien annosten suhteen. Kun tällä hetkellä rokotetaan yli 60-vuotiaita, työterveydenhuollon rooli ei ole valtava suurimman osan rokotettavista ollessa sen palveluiden ulkopuolella. HALIn tiedotteen mukaan työterveydenhuolto tavoittaisi 300 000 nyt kolmannen annoksen piirissä olevista.

Kontio näkee työterveydenhuollon potentiaalin olevan hyödyllisempi muiden kuin kolmannen rokoteannoksen kohdalla.

– Se, mitä työterveydenhuolto voisi nyt edistää, on 1. ja 2. annosten jakelu niille ketkä eivät ole vielä rokotuksia ottaneet, Kontio sanoo.

Julkisen terveydenhuollon kuormituksen Kontio sanoo olevan nyt kova: samaan aikaan koronarokotteiden jakamisen kanssa jaetaan influenssarokotuksia, pyöritetään koronatestejä sekä jäljitetään tartuntaketjuja. Kontio arvioi luvassa olevan kuitenkin helpotusta.

– Kausi-influenssarokotusten antamisen jälkeen työvoimatilanne todennäköisesti helpottaa hieman, Kontio sanoo

Kontio uskoo Kausen väitteet esimerkiksi siitä, että työterveydenhuollon kautta koronarokotteiden antaminen voisi helpottaa ihmisten rokottautumista sen tarjoaman joustavuuden kautta. Tämän merkitystä isommassa kuvassa rokottautumisasteen suhteen on kuitenkin vaikea arvioida.

Kontio kuitenkin painottaa, että mahdollisuudet tähän ovat jo olemassa nykyisessä mallissa. Kuten STM:n Virolainen-Julkunen, Kontio näkee mallin muuttamisen olevan ison työn takana, verrattuna mahdollisten hyötyjen epävarmuuteen.

– Rokotejakelun järjestelyä voidaan miettiä uudelleen, mutta asiaan liittyvät juridiset kysymykset ovat isoja, kuten käytännön logistisetkin järjestelyt.

Esimerkiksi Hyvinvointialan Kausen esittämän mahdollisuuden työnkuvan perusteella rokottamisesta Kontio näkee olevan ristiriidassa rokotestrategian kanssa. Koronarokotuksissa edetään riskiryhmien perusteella ja ikäjärjestyksessä vanhemmasta nuorempaan.

Hyvinvointialan Kausen mukaan asiasta on käynnissä "positiivisen" oloista keskustelua tahojen kesken. STM tai THL eivät kertoneet uusista keskusteluista rokotejaon järjestelyjen suhteen.

Lue lisää: