Suomi varautui pahimpaan ja otti suuret velat vuonna 2020: Pelot eivät toteutuneet ja nyt velkaa otetaan 8 miljardia aiottua vähemmän

Koronan pelättiin vievän Suomen talouden syvälle kriisiin. Varmuuden vuoksi viime vuonna otettu velka pitää käyttää ja siksi uutta velkaa ei tarvita.

Suomi velkaantuu, mutta tänä vuonna velanotto ylällättäen hidastui. Syynä on varuiksi otettu velka.

Valtiokonttori on päättänyt jättää nostamatta noin kahdeksan miljardia euroa vuodelle 2021 aiottua lainaa. Sitä piti ottaa 11,7 miljardia euroa, mutta uutta velkaa otetaankin noin 3,7 miljardia euroa.

Mitä ihmettä, eikö tänä vuonna velka räjähdä silmille?

Yksinkertainen syy sille, että velkaa ei tarvitse ottaa, on se, että sitä on jo otettu viime vuonna.

Finanssijohtaja Teppo Koivisto Valtiokonttorista sanoo, että kaikki palautuu koronakevääseen 2020. Pandemia yllätti kaikkialla maailmassa.

– Silloin maaliskuun puolivälissä havaittiin, että koronakriisi tulee aiheuttamaan merkittäviä lisäkuluja ja taloudellinen toimeliaisuus hidastuu. Uskottiin, että verotulot vähenevät ja valtio tarvitsee lisää rahaa, Koivisto sanoo.

Päätettiin siis ottaa lisää lainaa.

– Ensivaiheessa oli epävarmuutta siitä, kuinka merkittävästä taloudellisen toimelialisuuden hidastumisesta ja menojen kasvusta on kyse.

Oli myös mahdotonta tietää, onko rahoitusmarkkinoilla tarjolla rahaa: siis, saako valtio velkaa.

Esimerkiksi 1990-luvun laman yhteydessä on todettu, että silloin velkahanat tyrehtyivät. Nyt taas valtio saa lainaa markkinoilta saa halvemmalla kuin koskaan.

Kassa paisutettiin kriisiä varten, nyt sitä tyhjennetään ylimääräisestä

Keväällä 2020 Suomi ja monet muut maat alkoivat kasvattaa kriisikassaa.

– Valtion kassaa kasvatettiin yli 10 miljardilla eurolla, jotta voidaan reagoida, jos tilanne menee huonoksi, Koivisto sanoo.

Nyt tilanne on toinen. Pandemia jatkuu, mutta akuutti kriisi on ohi. Talouskasvu on yllättänyt positiivisesti. Siksi valtio purkaa kassapuskuriaan. Valtion kassan koon arvioidaan olevan vuoden 2021 lopussa noin 2,5 miljardia euroa pienempi kuin vuoden 2020 lopussa.

Velanoton tarve tulee katettua edellisenä vuonna kassaan kertyneellä velalla.

Siis: Viime vuonna otetulla lainalla pystyttiin rahoittamaan osa tämän vuoden menoista. Sanna Marinin hallituksen ei siis tarvitse ottaa aiottua määrää lisävelkaa.

– Tämä on paluu normaalimpaan arkeen ja paluu normaalimpaan kassan kokoon, Koivisto sanoo.

Lisäksi osa tälle vuodelle arvioiduista menoista siirtyy.

Tänä vuonna menoja on 5,5, miljardia vähemmän kuin mitä oli budjetoitu. Menojen siirtyminen ei ole epätavallista: vuodelle 2021 on budjetoitu koronaepidemiaan liittyviä menoja, jotka toteutuvat mahdollisesti vasta myöhemmin. Samoin käy joillekin monivuotisille investoinneille.

Valtio oli varautunut käyttämää koronakriisin hoitoon paljon enemmän rahaa. Nyt nuo rahat siirtyvät seuraaville vuosille – ja hyvällä mäihällä niitä ei tarvitse edes käyttää.

Siis: siirtomäärärahat valtion budjetissa on merkitty yhdelle vuodelle, mutta niiden käyttöä voidaan siirtää myöhemmäksi.

Onko nyt sitten varaa rällätä? Valtiovarainministeriön mukaan ei: ”Pienentynyt velanottotarve ei muuta talouden isoa kuvaa tai julkisen talouden pidemmän aikavälin haasteita.”