Hyppää sisältöön

Rokotevastaisuudella ja feminismillä on yllättävä yhteinen tausta – historian saatossa moni aatesuunta on epäillyt rokottamisen hyötyjä

Lääkkeiden ja rokotusten vastustamisen taustalla on usein usko luonnon ja luonnollisten hoitojen parantavaan voimaan. Tällainen ajattelu vahvistui Suomessa eurooppalaisen esikuvan mukaisesti jo 1900-luvun alussa.

Vapauden puolesta -ryhmän viime maaliskuussa järjestämässä mielenosoituksessa kyseenalaistettiin koronarajoituksia ja -rokotuksia. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Luonnonlääkityksellä on Suomessa pitkä perinne, mutta 1800-luvun lopulla siitä tuli melkein muotia. Eurooppalaiset aatteet levisivät terveyskirjallisuuden myötä myös meille.

Erityisen suosittuja olivat saksalaisen Louis Kuhnen teokset, joissa esiteltiin vesikylpyihin, ulkoilmaan ja auringonvaloon sekä kasvisruokaan perustuvia hoitoja. Hoidoista syntyi suomen kieleen uusi sana: kuhniminen.

Maisteri Suvi Rytty on Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan (siirryt toiseen palveluun) tutkinut luonnonparannustavasta, vegetarismista, rokotusvastaisuudesta, alastomuusaatteesta ja raittiuspyrkimyksistä kumpuavia vaihtoehtoisia terveydenhoitokäytäntöjä 1900-luvun alun Suomessa.

Rokotukset yleistyivät Suomessakin 1800-luvulla ja niistä tuli merkintä papinkirjoihin. Nuori renginpoika muutti v. 1833 Kurikasta Poriin. Kuva: Markku Sandell / Yle

Rokotteita on vastustettu niiden keksimisestä asti

Juuri nyt pohditaan, miksi osa ihmisistä ei rokottaudu koronaa vastaan. Kyseessä on silti varsin vanha ilmiö.

Rokotevastaisuutta on esiintynyt aina 1700-luvulta, alkaen siitä saakka, kun ensimmäinen isorokkorokote oli otettu käyttöön.

Yllättävän moni liike ja aatesuuta on tuntenut jossain vaiheessa historiaansa epäluuloa rokotuksia kohtaan. Listalta löytyvät muun muassa työväenliike, raittiusaate, naisten oikeuksien liike, protestanttinen herätysliike sekä kasvissyönnin, spiritualismin ja vaihtoehtoisten parannusmenetelmien kannattajat.

Ajan ihmiset yhdistelivät tarpeensa mukaan näistä aatteista itselleen sopivan yhdistelmän. Syntyi myös kokonaisvaltaiseen elämänmuutokseen uskovia utopiayhteisöjä.

– Meillä haluttiin yhdistää keskieurooppalaisiin luonnonparannustapoihin suomalaisia piirteitä, kuten hierontaa ja saunaperinnettä, Suvi Rytty kertoo.

Luonnonparannustapa sai kannatusta etenkin Saksassa, missä vesi- ja valohoitoa käytettiin sairauksien hoidossa.

Vegetarismi käsitettiin nykyistä kasvissyöntiä laajemmin. Viime vuosisadan alussa vegetarismiin katsottiin kuuluvan huonon ilman, epäterveellisten asuntojen, liikarasituksen, epäsiisteyden, alkoholin, tupakan, kahvin ja myrkyllisten lääkkeiden vastustaminen. Terveydelle haitallisina pidettiin myös seerumeita ja rokotuksia sekä luonnotonta ravintoa ja sopimatonta vaatetusta.

– Usein ihmiset kuuluivat raittiusliikkeeseen, mutta kannattivat vegetarismia ja sitä kautta luonnonparannustapaa. Siihen kuului rokotusvastaisuus ja sillä tavalla nämä aatteet lähtivät linkittymään, Suvi Rytty sanoo.

Luonnonparannusaate korosti sairauden aiheutuvan ihmisen kehoon joutuneista vieraista aineista, jotka saatiin pois esimerkiksi kylmillä kylvyillä. Kuva: Heinonen Eino/Helsingin kaupunginmuseo

Suomalainen rokotevastaisuus otti mallia ulkomailta

Suomalaiset luonnonparannustavan ja vegetarismin kannattajat vastustivat rokotusta, koska se heidän mielestään oli terveydelle vaarallinen, hyödytön sekä moraaliton.

Pääasiallisena syynä näihin näkemyksiin oli luonnonparannustavan sairauskäsitys, joka oli ristiriidassa länsimaisen lääketieteen sairauskäsityksen kanssa. Sairauden ajateltiin johtuvan kehoon joutuneista ylimääräisistä ja sinne kuulumattomista vieraista aineista, jotka suistivat kehon toiminnot tavalla tai toisella epäkuntoon tai epätasapainoon.

Myrkkyjen listalla olivat liharavinto, alkoholi ja tupakka, mutta myös lääkkeet – erityisesti rokotteet.

Rokotteiden vaarallisuus perusteltiin sivuvaikutuksilla, kuten nykyisinkin, mutta rokotteiden katsottiin aiheuttavan myös muita tauteja ja heikentävän terveitä lapsia.

Tämä korostui erityisesti lain määräämän isorokon rokotepakon takia. Suomessa Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus rokotuksen pakollisuudesta kaikille alle 2-vuotiaille lapsille annettiin vuonna 1883, mutta käytännössä rokotuspakko tuli voimaan vaiheittain vuosien 1885 ja 1890 välillä.

Rokotteiden pelättiin levittävän tauteja ja altistavan niihin. Pelko ei aikanaan ollut aiheeton. sillä rokotteet sisälsivät joskus epäpuhtauksia. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Rokotevastaisuus sai uutta puhtia 1900-luvun alkupuolella, kun isorokon kauhut olivat jo unohtuneet ja rokotteiden hyötyä ei käsitetty. Suomalaisille rokotuksenvastustajille rokotus näyttäytyi turhana siksi, että isorokkoa ei enää juurikaan esiintynyt 1900-luvun alun Suomessa. Vuoden 1910 jälkeen isorokkoa oli Suvi Rytyn mukaan esiintynyt enää vain muutamia tapauksia vuodessa.

Rokotus on vaarallinen, hyödytön ja moraaliton

Suomalaisten rokotuksenvastustajien näkökulmasta rokotus ei ollut pelkästään vaarallinen, vaan myös hyödytön. He väittivät, että rokotus ei ehkäissyt isorokkoa, vaan suorastaan edisti kuolleisuutta siihen. Tähän löytyi todistusaineistoa kansainvälisistä kuolleisuustilastoista, joita saattoi tulkita haluamallaan tavalla.

Vastustamisen taustalla oli myös se tosiasia, että rokotteiden laatu ei aina ollut ihan priimaa. Tieto bakteerien vaarallisuudesta karttui hiljalleen, ja rokotteista löytyi epäpuhtauksia. Isorokon aiheuttajavirus löytyi kuitenkin vasta 1930-luvulla, kun mikroskoopit kehittyivät.

Pelko isorokkorokotteen bakteerista ei ollut aiheeton, sillä rokote valmistettiin alkujaan märkivästä ruvesta, josta saatu virus raaputettiin ihoon.

Nykyään rokotteet annetaan usein pistoksina, mikä kammostuttaa piikkikammoisia. Kuva: Jorge Gonzalez / Yle

Vastustajat uskoivat rokotteiden siirtävän ihmiseen taudinaiheuttajia ja heikentävän verta. Usko puhtaan ja taudeille vastustuskykyisen veren voimasta oli vahva, ja heikentyneen veren pääteltiin siirtyvän jopa seuraaville sukupolville.

Rokotukset olivat jo varhain myös itsemääräämisoikeuden kysymys

Rokotuspakkolaki oli voimassa vuodesta 1883 alkaen ja pakkorokotuksista luovuttiin vasta 1951, vapaaehtoiset isorokkorokotukset jatkuivat 1970-luvulle asti.

Rokotepakkolaki oli säädetty Venäjän vallan aikana eikä sen katsottu aikanaan sopivan enää itsenäiseen ja valistuneeseen Suomeen. Pakon esitettiin polkevan jokaiselle kansalaiselle kuuluvaa itsemääräämisoikeutta oman ruumiinsa suhteen.

Suomalaiset vegetaristit ja luonnonparannustavan kannattajat olivat sitä mieltä, että jokaisella kansalaisella oli velvollisuus kansakuntaa kohtaan hoitaa omaa terveyttään. Vaihtoehtoisen lääkintäjärjestelmän kannattajina he näkivät, että valtiovallalla ei ollut oikeutta puuttua siihen, millä tavalla kansalaiset omaa terveyttään halusivat hoitaa.

Rokotteiden valmistustapa herätti myös vastustusta, koska vaikuttavat aineet saatiin eläimistä. Rokotusaineen katsottiin siirtävän ihmiseen eläimen karkeita ominaisuuksia, jotka aiheuttavat taipumuksen eläimellisiin himoihin, epäsiveellisyyksiin ja hurjasteluihin.

Kysymys oli myös eläinten oikeuksista. Eläinparkoja ei vegetaristien mukaan saanut hyväksikäyttää lääketieteen pyrkimyksiin.

Vetoomuksia eduskunnalle jo 1920-luvulla

Suomessa julkaistiin luonnonparannustapaa ja vegetarismia kannattavia lehtiä ja kirjoja sekä pidettiin esitelmätilaisuuksia. Päätavoite oli rokotepakon kumoaminen. Sitä vaadittiin myös eduskuntaan jätetyillä anomuksilla.

Näistä vuonna 1927 luovutettuun anomukseen saatiin Suvi Rytyn mukaan yli 20 000 nimeä. Se kertoo siitä, että rokotusvastaisuudella oli tuohon aikaan kannatusta Suomessa myös ruohonjuuritasolla.

Pakkorokotukset haluttiin kieltää vetoamalla eduskuntaan 1920-luvulla. Kuva: Petteri Bülow / Yle

Suvi Rytty on nimennyt näiden aatteiden edustaja suomalaisiksi elämänuudistajiksi. Heille luonnonmukainen elämäntapa oli ratkaisu korjata modernisaation aiheuttamiksi nähtyjä ongelmia. Aate ei silti perustunut poliittiseen vaikuttamiseen vaan yksilölliseen ruumiin, mielen ja elämäntapojen muutokseen.

– He uskoivat, että mikäli kaikki kansalaiset omaksuisivat luonnonmukaisen elämäntavan, sairaudet häviäisivät ja lääketiede tulisi tarpeettomaksi. Ruumiillisesti terveet ja työkykyiset kansalaiset muodostaisivat vahvan ja vauraan kansakunnan, arvioi tutkija.

Yhtäläisyys nykypäivään on ilmeinen, mutta perusteet ovat erilaiset

Luonnonmukaisen parannustavan ja vegetarisminkannattajien rokotusvastaiset argumentit 1900-luvun alun Suomessa ovat yllättävän samankaltaisia kuin nykypäivänä rokotusta vastaan esitetyt perustelut.

Ensinnäkin rokotuksen uskotaan olevan terveydelle vaarallista. Toiseksi, valtion nähdään väärinkäyttävän valtaansa puuttumalla kansalaisten valinnanvapauteen, vaikenemalla rokotehaitoista ja liittoutumalla lääkeyhtiöiden kanssa taloudellisten voittojen toivossa.

Kolmanneksi nähdään vaihtoehtoisten hoitomuotojen käytön tekevän rokotus tarpeettomaksi.

Rokotevastainen mielenosoitus eduskuntatalon edessä syksyllä 2021. Kuva: Mikko Ahmajärvi / Yle

Näistä samankaltaisuuksista huolimatta kyseessä ovat Suvi Rytyn mukaan kuitenkin erilaiset ilmiöt.

Viime vuosisadan alun suomalainen rokotusvastaisuus suuntautui ensisijaisesti rokotuspakkolakia vastaan. Sen taustalla vaikuttivat myös voimakkaasti rokotusvastaisuuden ydinjoukon aatemaailmat: luonnonparannustapa ja vegetarismi.

– Tällainen maailmankatsomus on aina ollut marginaalissa. Siinä korostetaan luonnonmukaista elämäntapaa ja vastustetaan teknologiaa ja lääketiedettä, tutkija sanoo.

  • Linkki luonnonparantaja Maalin Bergströmistä kertovaan artikkeliin:

Suvi Rytty: Puoskarointia vai puhdasta auttamisen halua? Luonnonparantaja Maalin Bergström ja laittoman lääkärintoimen harjoitus 1900-luvun alun Suomessa (siirryt toiseen palveluun)

Millaisia ajatuksia artikkeli herätti? Voit keskustella asiasta 11.12.2021 kello 23:een saakka.

Koronarokotteesta toivotaan ratkaisua koronapandemiaan. Samalla pelko rokotteisiin liittyvän epäröinnin vaikutuksista on nostanut päätään. Jo ennen pandemiaa WHO nimesi rokote-epäröinnin merkittäväksi globaaliksi terveysuhaksi. Sosiologian dosentti Pia Vuolanto ja väitöskirjatutkija Suvi Rytty ovat hankkeessa, jonka tarkoituksena on ymmärtää vaihtoehtohoitojen käyttöä ja rokotekriittisyyttä sekä niihin liittyvää koululääketieteen kritiikkiä. Toimittajana Juuso Pekkinen.

Lue myös

Rokotevastaisuus näkyy nyt sairaaloissa myös lääkevastaisuutena – osa kuitenkin katuu rokotteen ottamatta jättämistä

Edesvastuuton ihmiskoe 200 vuotta sitten on pelastanut jo miljoonia ihmishenkiä

Kolme viikkoa sitten tapahtui kumma käänne: nuoret eivät enää halua koronarokotetta – kavereiden paine sai Markus Salorannan, 16, hakemaan piikin

Qanon sulautui muihin salaliittoteorioihin, mutta sen ajatusmallit elävät ja voivat hyvin

Alexander Puution kolumni: Anna anteeksi Alabaman rokottamattomille, sillä he eivät tiedä mitä he tekevät