Putin ilmoitti taas, ettei pidä Naton laajentumissuunnitelmista – tässä viisi asiaa sotilasliitosta ja sen tulevaisuudesta

Yhdysvaltojen siirtäessä sotilaallista painopistettään Aasiaan liittouman tulevaisuus Euroopassa ei ole yhtä selvä kuin ennen.

Naton pitkä historia
Naton pitkä historia

Venäjän presidentti Vladimir Putin vaati keskiviikkona sotilasliitto Natolta kirjallista lupausta siitä, ettei se aio laajentua kohti itää.

Pian tämän jälkeen tasavallan presidentti Sauli Niinistö kommentoi, että jäsenyys on hakijamaan ja Naton välinen asia.

Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun Putin uhittelee Natoa tai kun Niinistö vakuuttaa, että Suomi haluaa pitää avoimena mahdollisuuden hakea sotilasliiton jäsenyyttä.

Mutta mistä tässä pitkään jatkuneessa kiistassa on oikein kyse? Yle listasi perusasiat Natosta.

1. Mikä Nato on?

Nato on sotilasliitto, jossa on yhteensä 30 eurooppalaista ja pohjoisamerikkalaista jäsenmaata.

Sitä pidetään Euroopan unionin turvallisuuspolitiikan peruskivenä, koska lähes kaikki EU-maat kuuluvat Natoon. Unionin jäsenmaista vain Suomi, Ruotsi, Itävalta, Irlanti, Malta ja Kypros eivät kuulu Natoon.

Naton ydin on sen perustamissopimuksen viides artikla. Sen mukaan hyökkäys yhtä jäsenmaata kohtaan tulkitaan hyökkäykseksi kaikkia kohtaan.

Käytännössä Nato tarjoaa jäsenmailleen yhteiset toimintatavat ja sotaharjoitukset, joiden avulla sotilaallisen avun toimittaminen on mahdollista kriisitilanteessa.

Yhdysvallat, Kanada ja muut läntiset vallat perustivat Naton vuonna 1949 vastaamaan Neuvostoliiton uhkaan. Kylmän sodan päätyttyä Nato on hakenut uutta kansainvälistä roolia ja osallistunut esimerkiksi rauhaan pakottamiseen.

Naton sotilaallisesti merkittävin jäsen on Yhdysvallat. Päätökset sotilasliitossa tehdään yksimielisesti, mutta käytännössä Washingtonin näkemyksillä on selvästi suurin painoarvo.

Nato-maiden ulkoministerit kokoustivat alkuviikosta Riiassa pääsihteeri Jens Stoltenbergin johdolla. Kuva: EPA-EFE/TOMS KALNINS/All Over Press

2. Mitä Nato-jäsenyys antaa valtiolle?

Valtiot liittyvät Natoon, koska ne kokevat jäsenyyden parantavan niiden turvallisuutta.

Naton jäsenmaat uskovat jäsenyyden toimivan ennaltaehkäisevänä pelotteena hyökkäystä hautoville vihollisille.

Yksittäisten valtioiden kohdalle täsmälliset syyt liittyä Natoon vaihtelevat.

Pienet jäsenmaat liittyvät Natoon yleensä juuri kokonsa vuoksi. Asevoimien ylläpito on kallista, eikä pienillä mailla usein ole taloudellisia edellytyksiä uskottavaan puolustukseen.

Jäsenyys Natossa tarjoaa näille maille mahdollisuuden päästä Yhdysvaltojen ydinasepelotteen suojaan.

Yhdysvaltojen syyt olla Natossa ovat hieman toisenlaiset. Yhdysvaltojen globaali sotilaallinen asema perustuu paljolti sen liittolaissuhteisiin ja kykyyn koota kansainvälisiä rintamia.

Jos Yhdysvallat jättäisi hädän hetkellä auttamatta liittolaisiaan, Nato käytännössä hajoaisi ja Washingtonin kansainvälinen asema romahtaisi hetkessä.

Naton jäsenvaltiot laskevatkin sen varaan, että Washington haluaa pitää kiinni asemastaan ja siksi se kunnioittaa avunantovelvoitetta.

Näin Nato on laajentunut

3. Miksi Suomi ja Ruotsi eivät ole liittyneet Natoon?

Suomi ei ole liittynyt Natoon, koska enemmistö äänestäjistä ei ole koskaan halunnut sitä.

Myöskään Ruotsissa Nato-jäsenyyttä ei ole koettu välttämättömäksi. Tähän voi osaltaan vaikuttaa, ettei maalle ei ole yhteistä maarajaa Venäjän kanssa.

Suomalaisista puolueista Nato-jäsenyyttä kannattaa selvästi vain kokoomus. Rkp on puolueohjelmansa mukaan “avoin prosessille, jonka tavoitteena on Nato-jäsenyys.” Muut puolueet joko vastustavat jäsenyyttä tai kieltäytyvät ottamasta siihen selvää kantaa.

Suomalaisten kielteiselle suhtautumiselle Natoon on monia syitä. Äänestäjät muodostavat mielipiteensä ulkopolitiikan kaltaisista, arjesta etäällä olevista asioista pitkälti julkisuudessa käytävän keskustelun pohjalta.

Suomessa presidentin ulostulot hallitsevat ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelua. Sauli Niinistö tai kukaan hänen edeltäjänsä ei ole suoraan puhunut, että Suomen tulisi liittyä Natoon.

Tämä heijastuu monien mielipiteisiin.

Sauli Niinistö tapasi Vladimir Putinin lokakuun lopulla Kremlissä. Kuva: Mikhail Klimentyev / AFP

4. Miksi Venäjä vastustaa Naton laajenemista?

Venäjä vastustaa Naton laajenemista, koska se sanoo kokevansa sotilasliiton uhaksi turvallisuudelleen. Kremlin mukaan Yhdysvallat myös lupasi Saksojen yhdistymisen aikaan, ettei se tule laajentamaan Natoa itään.

Kummankin väitteen totuuspohjaa on kyseenalaistettu.

Venäjä ei halua huomioida, että läntisillä demokratioilla ei ole pienintäkään halua aloittaa sotilaallista konfliktia Venäjää vastaan.

Venäjän kielteinen asenne Naton laajenemiseen ei kuitenkaan juuri poikkea Yhdysvaltojen tai esimerkiksi Kiinan tavasta hahmottaa maailmaa.

Yhdysvallat ei salli ulkovaltojen sekaantuvan läntisen pallonpuoliskon sotilaalliseen tasapainoon. Kiinan ikiaikainen pelko taas on joutua vihamielisten valtioiden piirittämäksi.

Turvallisuusriskejä arvioitaessa nämä valtiot painottavat vastustajan sotilaallisia kykyjä jättäen vähemmälle huomiolle sen, kuinka halukkaita maat ovat käyttämään voimaan. Näin siksi, että halut voivat – etenkin autoritaarisissa maissa – muuttua hyvinkin nopeasti.

Kiina on Yhdysvaltain ulkopolitiikan päähuolenaihe. Tämä heijastuu myös Naton tulevaisuuteen. Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ja Kiinan presidentti Xi Jinping kohtasivat Valkoisessa talossa syyskuussa 2015. Tuolloin Biden oli varapresidentti. Kuva: AOP

5. Miten Naton käy tulevaisuudessa?

Lähitulevaisuudessa Naton uskotaan pysyvän keskeisenä osana Euroopan turvallisuusrakennetta, koska lähes kaikki EU-maat ovat Naton jäsenmaita.

Donald Trumpin ajamasta Amerikka ensin -politiikasta huolimatta Euroopan unionin omasta – Natosta riippumattomasta – turvallisuusyhteistyöstä on ollut verrattain vähän keskustelua Euroopassa.

Etupäässä Ranskan visioima “Euroopan strateginen autonomia” on turvallisuuspolitiikassa vaikeasti saavutettava päämäärä, sillä unionin jäsenmaat eivät tahdo löytää yhteistä linjaa paljon pienemmissäkään asioissa.

Naton muoto ei kuitenkaan ole kiveen hakattu.

Viime vuosina Washingtonissa on aika ajoin noussut keskustelua myös siitä, tulisiko maan vähentää rooliaan Natossa tai jopa vetäytyä pois kokonaan.

Venäjä ei ole sellaisessa asemassa, että se pystyisi oikeasti kyykyttämään Eurooppaa, perustelu kuuluu.

Aasiassa Kiinan ympärille taas täytyisi nopeasti rakentaa sotilaallinen yhteisrintama. Paukut pitäisi siirtää sinne, missä niitä oikeasti tarvitaan.

Yhdysvaltojen onkin lähivuosina päätettävä, haluaako se nähdä itselleen vähän edullisemman ja samalla eurooppalaisemman, ajoittain vastaanpullikoivan Naton – Vai haluaako se edelleen pitää sotilasliiton tiukassa otteessaan kuten ennenkin?

Jälkimmäinen vaihtoehto tosin tarkoittaisi kuluerien jatkumista ja amerikkalaisten sotilaiden pysymistä Euroopassa, kaukana Aasiasta.

Lue lisää: