Syyttäjä yrittää todistaa "mainosmiehen" syylliseksi 27 vuotta vanhaan murhaan, jonka uhri on kateissa – harvinainen oikeudenkäynti alkaa Turussa

68-vuotias entinen mainostoimistoyrittäjä on syytteessä elokuussa 1994 kadonneen Ilpo Härmäläisen epäillystä murhasta. Syyttäjä vaatii miehelle elinkautista vankeusrangaistusta. Syytetty kiistää teon.

Ilpo Härmäläinen katosi Turussa elokuussa 1994. Kuva: Ilkka Kemppinen / Yle

Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa Turussa alkaa tänään tiistaina hyvin harvinainen rikoskäsittely. 68-vuotias mies on syytteessä vuonna 1994 tapahtuneesta epäillystä murhasta.

Tapauksen tekee erikoiseksi se, että epäillyn rikoksen ja oikeuskäsittelyn välillä on kulunut yli 27 vuotta. Lisäksi uhri, lakimies Ilpo Härmäläinen, on edelleen kateissa. Hän katosi Turun keskustassa 3. elokuuta 1994.

Syytteen sisältö ja esitutkintapöytäkirja tulevat julkisiksi tänään, kun oikeudenkäynti alkaa. Käsittelylle on varattu viisi päivää. Viimeiseksi käsittelypäiväksi on määrätty 21. joulukuuta.

Epäilty otettiin kiinni ja vangittiin elokuun lopulla todennäköisin syin. Murhasyyte nostettiin 23. marraskuuta. Hän kiistää syyllistyneensä Härmäläisen henkirikokseen.

Vainajaa etsitään yhä

Tutkinta on ollut erityislaatuinen.

Ensinnäkään Härmäläisen ruumista ei ole toistaiseksi löydetty, mutta poliisilla on siitä huolimatta käsitys vainajan sijainnista, rikoksen motiivista sekä tekotavasta ja -paikasta. Härmäläistä on etsitty viime viikkojen ajan aktiivisesti Turun Airistolta.

Vaikka tapausta on tutkittu 1990-luvun puolivälistä saakka epäiltynä henkirikoksena, ruumiin puuttuminen hankaloitttaa rikoksen todistamista. Muun näytön on oltava siinä tapauksessa erityisen vahvaa.

Suomen rikoshistoriasta tiedetään tosin useita tapauksia, joissa henkilöitä on tuomittu murhasta tai taposta, vaikka uhria ei ole löydetty. Esimerkiksi vuonna 2005 kadonneen ilomantsilaisen Jari Pesosen henkirikoksesta tuli tappotuomio ilman ruumista. Vuonna 2003 tapahtuneeseen Volkan Ünsalin katoamiseen todistettiin liittyvän murha, vaikka ruumista ei ole löytynyt.

Poikkeuksellisen tapauksesta tekee myös se, että Suomessa on ainoastaan kerran aikaisemmin vangittu henkilö yhtä vanhasta henkirikoksesta epäiltynä. Kyseessä oli vuonna 1960 tapahtunut Bodominjärven kolmoissurma, josta epäilty mies vangittiin Espoon käräjäoikeudessa vuonna 2004. Käräjäoikeus vapautti miehen syytteistä seuraavana vuonna.

Vuonna 1987 Viking Sally -aluksella tapahtuneista murhasta ja murhan yrityksestä nostettiin syytteet viime joulukuussa. Asiaa käsiteltiin tuomioistuimessa toukokuussa, mutta epäilty ei ollut missään vaiheessa vangittuna, vaan vastasi syytteisiin vapaalta jalalta.

Oikeustieteen kandidaatti Ilpo Härmäläinen oli kadotessaan 33-vuotias. Kuva: Poliisi

Syytetty karhusi Härmäläiseltä satoja tuhansia markkoja

Ilpo Härmäläisen katoamisen jälkeen paljastui, että kaksi miestä oli huijannut rahoitusyhtiötä tekaistuilla laskutuksilla. Toinen heistä oli nyt murhasta syytteessä oleva mies, joka omisti tuolloin mainostoimiston.

Petoskuviossa mainosmiehen yrityksen myyntisaatavat muutettiin rahaksi niin sanotun factoring-rahoituksen avulla. Rahoitusyhtiö maksoi laskuja vastaan sovitun osuuden rahaa.

Rahoitusyhtiöltä saadut rahat oli tarkoitus käyttää vakuudeksi lainaan, jonka toinen liikemies lupasi järjestää saksalaisesta pankista. Lainalla oli määrä pelastaa mainosmiehen vaikeuksissa ollut yritys.

Liikemies järjesti mainosmiehelle asiakkaita, joiden teettämät työt laskutettiin rahoitusyhtiöltä. Yksi asiakkaista oli Ilpo Härmäläisen yritys.

Työt olivat näennäisiä, mutta niistä laskutettiin rahoitusyhtiötä satojen tuhansien markkojen edestä.

Mainosmies siirsi rahoitusyhtiölle myydyistä laskuista saamansa rahat liikemiehelle. Tämä kuitenkin piti rahat itsellään eikä ollut aikeissakaan järjestää lupaamaansa lainaa.

Nyt murhasta epäilty mainosmies teki pari viikkoa Härmäläisen katoamisen jälkeen tutkintapyynnön poliisille. Mies pyysi selvittämään, onko hänen yrityksensä joutunut rikoksen kohteeksi.

Tutkintapyynnössään mainosmies esitti, että Härmäläisen yritys oli teettänyt keväällä 1994 hänen yhtiöllään lähes 800 000 markan (n. 195 000 euron) hintaiset markkinatutkimukset.

Härmäläisen yritys oli kuitenkin jättänyt maksamatta laskunsa rahoitusyhtiölle, jolloin se oli alkanut karhuta saataviaan mainosmieheltä.

Tässä vaiheessa Härmäläinen oli jo kadonnut.

Ilpo Härmäläinen nähtiin viimeksi elossa 3. elokuuta 1994. Hän nousi todennäköisesti auton kyytiin kotitalonsa Eerikinkatu 20 B:n edustalta. Kuva: Johanna Manu/Yle

Alibi kumoutui

Vuonna 1994 tutkinnassa selvisi, että mainosmies ja Ilpo Härmäläinen olivat keskustelleet puhelimessa juuri ennen kuin Härmäläinen poistui kotoaan ja katosi.

Härmäläinen oli kertonut vaimolleen lähtevänsä katsomaan mainosmiehen kanssa jotakin asuntoa, jonka voisi muuttaa rahaksi tai vakuudeksi.

Katoamistutkinnan alkuvuosina julkisuuteen kerrottiin, että mainosmiehellä oli työntekijöidensä antama alibi tapahtuma-ajalle. Nykyisen tutkinnanjohtajan, rikostarkastaja Aki Lahtisen mukaan näin ei kuitenkaan ole. Miehen alibi siis kumoutui.

Aamupäivällä ennen katoamistaan Ilpo Härmäläinen nähtiin keskustelemassa tuntemattomaksi jääneen miehen kanssa Turun keskustassa sijaitsevassa kahvila-ravintola Fontanassa. Mainosmiehen yritys toimi samassa rakennuksessa.

Murhasta syytetyn miehen mainostoimisto sijaitsi 1990-luvun puolivälissä tässä rakennuksessa Turun keskustassa. Kuva: Johanna Manu/Yle

Mainostoimisto ajautui konkurssiin syksyllä 1995.

Mainosmies on myöhemmin saanut tuomioita muun muassa törkeästä veropetoksesta, väärennyksistä ja kirjanpitorikoksista.

Vuosia Härmäläisen katoamisen jälkeen hänet tuomittiin myös laittomasta uhkauksesta sakkorangaistukseen. Mainosmies oli kohdannut sattumalta entisen alaisensa ja alkanut syyttää tätä yrityksensä tuhoamisesta. Välikohtauksen lopuksi hän oli uhannut tappaa miehen.

Lisää aiheesta: