Suomen hävittäjävalinta lähenee – kun Norja valitsi USA:n hävittäjät, suhteet Ruotsiin viilenivät

Norjan hallitus käytti erittäin kovaa kieltä vakuuttaessaan kansalle, että paras kone valittiin, sanoo Norjan puolustusvoimien silloinen komentaja Sverre Diesen Ylelle.

F-35A nousee ilmaan Ørlandin tukikohdasta marraskuussa 2021. Kuva: Ole Andreas Vekve / Forsvaret

TUKHOLMA Suomen päätöstä 10 miljardin euron hävittäjähankinnasta odotetaan minä hetkenä hyvänsä.

Odotus on kova myös Ruotsissa. Kaupan merkitys Ruotsille ja Saabille olisi valtava.

Saabin Gripen E on yksi viidestä ehdokkaasta. Muut ovat yhteiseurooppalainen Eurofighter, ranskalainen Rafale sekä yhdysvaltalaiset F-35 ja Super Hornet.

Iltalehti (siirryt toiseen palveluun)kertoi sunnuntaina omiin lähteisiinsä perustuen, että Puolustusvoimat esittäisi Suomelle F-35-hävittäjiä.

Ruotsissa näihin tietoihin on suhtauduttu vielä pidättyvästi. Kommentteja annetaan vasta, kun Suomi on kertonut virallisen päätöksen.

Maan mediakeskustelussa omiin mahdollisuuksiin on suhtauduttu pitkin matkaa toiveikkaasti, mutta maltilla.

Gripenissä katsotaan olevan monia kilpailukykyisiä ominaisuuksia, mutta puutteitakin on punnittu avoimesti.

Ruotsin ei uskota olevan vahvoilla, jos Suomi toivoo kaupan myötä saavansa lupauksen sotiaallisesta tuesta.

Kolme uutta F-35-hävittäjää saapumassa Ørlandiin marraskuussa 2021. Kuva: Johannes Havn/ Forsvaret

Toisaalta juuri Suomen ja Ruotsin syventynyttä puolustusyhteistyötä on pidetty asiana, joka voi tuoda (siirryt toiseen palveluun)jättikaupan kotiin.

Jos Gripen valitaan, tullaan Ruotsissa rummuttamaan kauppaa, joka on Saabin mukaan (siirryt toiseen palveluun)maan historian suurin vientitilaus.

Jos Gripeniä ei valita, on pettymys suuri.

Sitä ei kuitenkaan kukaan pysty vielä sanomaan, miten syvä pettymys on ja miten se ilmenee.

Norjan tapa kertoa päätöksestä kuohutti

Kun Norja päätti vuonna 2008 korvata F-16-hävittäjänsä amerikkalaisella F-35:llä, viilenivät Ruotsin ja Norjan välit saman tien.

Ruotsalaisten Jas Gripen 39 oli loppuun asti mukana kilvassa.

Saabilla katsottiin, että Norjalle tarjottu kokonaisuus oli erittäin hyvä ja kone soveltui nimenomaan pohjoisen olosuhteisiin, kuten lyhyisiin lentomatkoihin ja operointiin pienistä lentotukikohdista.

Norjan päätös oli lopulta shokki (siirryt toiseen palveluun).

Kenraali Sverre Diesen toimi Norjan puolustusvoimien komentajana vuosina 2005–2009. Kuva: Sverre Diesen

Hävittäjähankintaprojektissa oli tiiviisti mukana Norjan puolustusvoimien silloinen komentaja, Sverre Diesen. Hän on tällä hetkellä johtava tutkija Norjan puolustusvoimien tutkimuslaitoksessa.

– Ruotsissa loukkaannuttiin, mutta se johtui ehkä eniten tavasta, miten Norjan hallitus esitteli hävittäjävalinnan. Siinä käytettiin erittäin kovaa kieltä, Diesen sanoo Ylelle.

Norjan silloinen pääministeri Jens Stoltenberg esitteli tiedotustilaisuudessa eri vaihtoehtoja siitä, millaisissa tilanteissa hävittäjää voitaisiin tarvita. Hän teki selväksi, että Gripen ei niissä pärjää.

– Mielestäni koneiden eroa liioiteltiin, kun norjalaisille haluttiin kertoa, että paras kone on valittu. F-35 oli parempi tarpeisiimme, mutta ei ero ollut niin dramaattinen, Diesen sanoo.

Yksi syy kielenkäyttöön johtui myös hallituksesta, jossa olivat työväenpuolue, keskusta ja Nato-vastainen sosialistinen vasemmistopuolue. Pääministerille oli tärkeää osoittaa, että valinta oli niin selvä, ettei epäröinnille jäänyt mitään sijaa.

Varsinkin vasemmiston puolella toivottiin ruotsalaishävittäjän valitsemista, koska se olisi tuonut mukanaan teollisuusyhteistyötä. Saabin teollisuuspakettia pidettiin tuolloin parempana kuin amerikkalaisten tarjoamaa.

– Jos Stoltenberg olisi sanonut, että erot ovat pienet, olisi sosialistinen vasemmistopuolue voinut helpommin vaatia ruotsalaisen ehdokkaan valintaa.

Ruotsalaiset eivät nielleet kritiikkiä

Saabilla ei hyväksytty Norjan väitettä (siirryt toiseen palveluun) siitä, että F-35 tulisi paljon halvemmaksi. Norjalaisten lukuja pidettiin tuulesta temmattuina. Norjalaiset eivät puolestaan ymmärtäneet Saabin kritiikkiä laskelmista.

Saabilla pidettiin lisäksi käsittämättömänä sitä, että suuri osa tiedotustilaisuudesta käytettiin Gripenin mollaamiseen.

F-16-hävittäjiä Bodøstä lentää muodostelmassa Lofooteilla elokuussa 2021. Norjan puolustusvoimat ovat taltioineet F-16-hävittäjien viimeisiä käyttövuosia Kuva: Onar Digernes Aase / Forsvaret

Diesen sanoo, että hänen ruotsalaiset sotilaskollegansa eivät kohdistaneet vihaisia reaktioita häneen.

Ruotsin silloinen puolustusministeri Sten Tolgfors kommentoi (siirryt toiseen palveluun), että Norja etsi selvästikin raskaan hyökkäyskyvyn konetta, jolla voi toteuttaa maahyökkäyksen itsenäisesti vihollisen hallitsemalla alueella. Hän korosti, että Gripen oli puolestaan erinomainen kone varsinkin alueellisen koskemattomuuden vaalimiseen, tiedusteluun ja valvontaan.

Ruotsissa oltiin (siirryt toiseen palveluun)varmoja, että Norja oli tosiasiassa tiputtanut Gripenit jo aiemmin pois pelistä ja heitä käytettiin hyväksi painamaan F-35:n tarjoushintaa alas.

– Vakuutan, että tämä ei pidä paikkaansa, sanoo Diesen.

Norja teki lopullisen päätöksen 52:n hävittäjän ostamisesta vuonna 2012.

Hintalappu on kivunnut lähelle 9,7 miljardia euroa.

Pohjoismailla on yhteinen intressi

Diesen ei usko, että Suomen ja Ruotsin välit kylmenevät, jos Suomi ei valitse Gripeniä.

Syy on vuodesta 2014 lähtien heikentynyt turvallisuustilanne, joka on tuonut Pohjoismaita lähemmäksi toisiaan puolustuksessa.

– Kun Norja valitsi hävittäjät, elettiin aikaa, jossa talous oli etusijalla ja turvallisuuspolitiikka taka-alalla. Silloin hävittäjähankinnasta pystyi nousemaan iso kohu. Nyt yhteiset intressit ovat isommat.

Hankinnat ovat kuitenkin teknologisen kehityksen vuoksi tulleet niin kalliiksi, että lähivuosina Diesen uskoo talouden merkityksen taas kasvavan. Diesen toivoo, että se johtaa syvempään pohjoismaiseen puolustusyhteistyöhön.

Pohjoismaiden pitäisi hänestä pystyä käyttämään esimerkiksi toistensa lentotukikohtia.

Hävittäjäpäätöksessä on aina mukana myös turvallisuuspoliittinen ulottuvuus. Norja halusi pitää siteen Yhdysvaltoihin vahvana. Saab on myöhemmin kommentoinut, että se mahdollisesti aliarvioi turvallisuuspolitiikan merkityksen Norjan valinnassa.

– Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen oli minusta selvää, että Suomi valitsee yhdysvaltalaisen ehdokkaan, F-18-koneet. Nyt on kiinnostavaa nähdä, painottaako Suomi edelleen tätä suhdetta vai vaikkapa syventynyttä puolustusyhteistyötä Ruotsiin, hän pohtii.

Lue lisää: