Hallitus on valmiudessa vetää hätäjarrusta koronatilanteen pahentuessa jo ennen joulua – hätäjarru voisi sulkea kuntosalit, rajoittaa teattereita ja pistää koronapassinkin jäihin

Seuraavat kaksi viikkoa näyttävät, ottaako hallitus niin sanotun hätäjarruasetuksen käyttöön. Sen turvin ministeriö voisi ohjeistaa koko maan yhteneväisiin rajoituksiin. HUSin johtajan mukaan hätäjarru on huonosti valmisteltu ja toteutuessaan liian kankea koronaa hillitsemään.

Helsingissä jonotettiin perjantai-iltana pikakoronatestiin. Hallitus saattaa ohjata kuntia kiristämään kokoontumisrajoituksia jo ennen joulua. Kuva: Matti Myller / Yle

Juhlakausi on alkanut ja uusi virusmuunnos omikron on rantautunut myös Suomeen.

Hallitus on valmistautunut vetämään niin sanotusta hätäjarrusta, jos koronatilanne pahenee merkittävästi.

Seuraavat kaksi viikkoa ovat ratkaisevia. Jos koronatilanne ei ala helpottaa uusilla rajoituksilla ja sairaaloiden kuormitus uhkaa nousta liian korkeaksi, hätäjarrusta ollaan valmiina vetämään.

Se tarkoittaisi sitä, että ministeriö voisi ohjata alueita yhdenmukaisesti tartuntatautilain mukaisiin, tiukempiin rajoituksiin. Koko maassa olisi tuolloin samat rajoitukset käytössä.

– Se merkitsee sitä, että kaikkia rajoitustoimia alueilla kiristetään ja tehdään tiukempia rajoituksia kuin mitä tällä hetkellä on käytössä. Että jos nykyiset toimet eivät riitä, niin sitten pitää ottaa kovemmat työkalut käyttöön, kertoo strategiajohtaja Pasi Pohjola sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Hätäjarru on siis työväline, joka voidaan ottaa käyttöön ennen kuin tarvitsee ottaa valmiuslakia käyttöön ja julistaa poikkeusolot.

Kuntosaleja kiinni, teatterihin ja liikennevälineisiin rajoituksia?

Käytönnössä ministeriö voisi ohjata hätäjarrun avulla esimerkiksi kokoontumisrajoituksia ja koronapassin käyttöön alueilla, jotka eivät vielä ole taudin leviämisvaiheessa. Nämä rajoitukset saattaisivat koskea esimerkiksi Lappia, jossa joulusesonki on pian kuumimmillaan.

Kuntosaleja ja muita liikuntatiloja voitaisiin sulkea määräajaksi, ja teattereihin ja oopperaan voitaisiin ottaa jälleen käyttöön rajoituksia. Myös matkustajarajoituksia voisi määrätä liikennevälineisiin.

Hallitus voisi päättää myös siitä, että rajoitustoimista ei voisi enää vapautua koronpassilla. Tosin tämä vaatisi myös asetuksen muutoksen, mikä ei ole Pohjolan mukaan välttämättä nopea prosessi.

Vaikka tarkkoja kriteereitä tai mittareita ei hätäjarrun vetämisen ajankohdalle ole, sairaaloiden kuormitusta, uuden koronavirusmuunnoksen omikronin vaikutusta sekä muun muassa sitä, tehoavatko nykyiset rokotukset siihen, seurataan nyt ministeriössä tarkkaan.

– Jos sairaalahoito ja sen toimintakyky esimerkiksi olisi vakavasti uhattuna, tai se uhkaisi ylikuormittua, niin se on yksi peruste, jolla voisi harkita hätäjarrun käytöönottoa.

Jos hallitus päättää sosiaali- ja terveysministeriön esityksestä ja THL:n lausunnon perusteella ottaa hätäjarrumekanismin käyttöön, se voi tapahtua nopeastikin. Hätäjarrun käyttöön ottaminen vaatii valtioneuvoston periaatepäätöksen.

Hallitus on sanonut välttävänsä hätäjarrun käyttöönottoa, koska se pyrkii strategiansa mukaisesti pitämään yhteiskunnan avoimena. Ministeriöstä kuitenkin kerrotaan, että käytännössä jarruttaminen olisi nopeasti mahdollista, jos tilanne niin vaatii.

Vaikka sosiaali- ja terveysministeriö ohjaisi alueita ja kuntia valtakunnallisesti yhdenmukaisiin rajoituksiin, lopullinen päätäntävalta säilyisi yhä alueilla ja paikallisesti, kuten aluehallintovirastoilla ja kunnilla.

HUSin vt.toimitusjohtaja Markku Mäkijärvi ihmettelee, miksi ministeriö ei ole ottanut sairaanhoitopiirien asiantuntijoita mukaan suunnittelemaan niin sanottua hätäjärrutoimintoa. Kuva: Jyrki Ojala / Yle

HUSin johtaja pitää hätäjarrua täysin teoreettisena ja monimutkaisena

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin vt. toimitusjohtaja Markku Mäkijärvi suhtautuu epäillen hätäjarrutoimintoon.

Hän pelkää, että koko Suomen jarruttaminen kerralla olisi pikemminkin kankeaa kuin tehokasta. Hän pitää paikallista sopimista rajoituksista yhä parempana ja ketterämpänä tapana hillitä koronaa.

– Hätäjarrulla voisi olla käyttöä sellaisilla alueilla, joila koronapandemia on riistäytymässä käsistä ja jossa paikalliset keinot eivät riitä. Mutta kyllä se aika monimutkaiselta vaikuttaa, eikä siitä ole vielä mitään käytännön kokemusta, Mäkijärvi sanoo.

Esimerkiksi Uudellamaalla on käytössä jo niin paljon rajoituksia, ettei Mäkijärvi usko, että hätäjarrusta sinänsä olisi erityistä apua.

Hän pitää valtakunnallista ohjausta parempana paikallisia päätöksiä epidemian hillitsemiseksi, koska se olisi ketterämpää ja nopeampaa.

– Olen aika epäileväinen tuon täysin teoreettisen ja monimutkaisen mallin suhteen, koska sitä ei ole ollenkaan kokeiltu, eikä suunniteltu siten, että siinä olisi ollut kenttäväki mukana, Mäkijärvi sanoo.

Mäkijärvi: "Jos hätäjarrusta vetää, autoa ei voi enää ohjata"

Mäkijärven mielestä ministeriö voisi keskustella hätäjarrumekanismista myös sairaanhoitopiirien johtajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa.

– Meillä on tässä kohta kahden vuoden aikana kertynyt aika paljon kokemusta koronapandemian ehkäisystä, hallinnasta ja johtamisesta. Se kokemus kannattaa kyllä hyödyntää, Mäkijärvi sanoo.

Mallia pitäisi Mäkijärven mukaan nyt pikaisesti kehittää ja kokeilla käytännössä.

Mäkijärvi tosin ihmettelee koko hätäjarrukäsitettä.

– Minusta se hätäjarrutermi on huono. Oikeasti pitäisi puhua lukkiutumattomista abs-jarruista. Niissä on se hyvä puoli, että rattia voi kääntää ja auto tottelee ohjausta.

Miten nämä Mäkijärven lukkiutumattomat jarrut parantaisivat epidemian hallintaa?

– Silloin kun sitä osataan käyttää oikein, niin voidaan kohdentaa vaikuttavia toimenpiteitä paikallisesti ja saada aikaan muutosta parempaan ilman, että tarvitsee koko maata jarruttaa. Minusta se olisi fiksumpi tapa, Mäkijärvi sanoo.

Kuuntele alta myös Takaisin Pasilaan -podcast: tautiekologi Tuomas Aivelo kertoo kaiken, mitä omikronvariantista tiedetään juuri nyt ja miten perhejoulun viettoon tulisi suhtautua.

Koronaviruksen omikronvariantti havaittiin Etelä-Afrikassa marraskuun lopulla ja pian sen jälkeen sitä löytyi ympäri maailmaa, Suomestakin. Mitä tiedämme variantin alkuperästä ja millaisen uhkan runsaasti mutatoitunut koronavirus aiheuttaa? Tautiekologi Tuomas Aivelo kertoo kaiken, mitä omikronista juuri nyt tiedetään.

Lue myös: