"Meille tuli korona" – tartunnasta kerrotaan nyt avoimesti somessa: Normalisoitumisessa on myös vaaransa, sanoo psykologi

Ihmiset ovat yhä avoimempia koronatartunnoistaan. Filosofian tohtori, psykologi Ville Ojanen tarkastelee asiaa käyttäytymistieteiden kautta.

Positiivisia vai negatiivisia uutisia? Helsingin kaupungin koronanäytteenottopiste Itäkeskuksessa 19. marraskuuta 2021. Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva

Toimitusjohtaja Jan Erola sairastui pari viikkoa sitten koronaan.

Hän kertoi asiasta pian Facebook-sivuillaan.

“Hengissä, vain lieviä miesflunssa-oireita. Kiitos, tuplarokotus suojelee paljon pahemmalta.“

Ylen aamun jälkiviisaanakin tuttu Erola sanoo, että oli viestinyt kaikille, joiden kanssa oli ollut tekemisissä, mutta halusi vielä pitää huolen, että tieto leviää kaikille.

– Halusin varmistaa, että kaikki lähipiirissäni varmasti saivat tiedon, että minulla on se ja että he hakeutuvat testiin, Erola sanoo.

Nyt hänellä on karanteeni viimein ohi.

Toinen syy kertoa koronasta avoimesti oli se, että Erola halusi patistaa ihmisiä rokotukseen.

– Sain itse lievän version ja uskon, että syynä on tuplarokotus.

Erola haluaa kannustaa ihmisiä ottamaan rokotukset.

– Ainoa huoleni on, että somekuplasssani on vain niitä, jotka suhtautuvat samankaltaisesti rokottamiseen. Toivon, että viesti menee myös kuplani ulkopuolelle, niille jotka eivät ole rokottautuneet. Toivon, että saan yhdenkin ihmisen rokottamaan itsensä.

Kolmas syy kertoa sairastumisesta oli halu poistaa häpeää sairastamisen ympäriltä.

– Moni on kertonut minulle sairastaneensa koronan, mutta he eivät ole uskaltaneet sanoa sitä ääneen. Sairastaminen on nyt yleistä, haluan paniikkia lietsomatta lisätä kriisitietoutta ihmisissä.

Erola sanoo olevansa koronapassin vankka kannattaja. Hänkin toivoo, että koronan vuoksi ei tarvitsisi enää sulkea koko maata.

Myös lasten rokottamista hän kannattaa vankasti.

– Kerroin sairastumisesta myös lasten Whatsapp-ryhmissä, koska lapsilla oli samaan aikaan tauti. Todennäköisesti se tuli koulun kautta, rokottamattomat alle 12-vuotiaat kun selvästi levittävät sitä, hän sanoo.

Karanteeni onkin mennyt kolmen alaikäisen lapsen kanssa.

– Me lasten vanhemmat tiedämme, että korona leviää koulujen kautta. Ei tästä kouluja pidä syyllistää. Mutta haluan omalta osaltani tuoda yhteiskunnalliseen keskusteluun nuorten lasten rokottamisen, jossa mielestäni THL on vitkutellut, Erola sanoo.

“Koronan sairastaminen on normalisoitunut”

Ihmiset ovat yhä avoimempia koronatartunnoistaan. Filosofian tohtori, psykologi Ville Ojanen sanoo huomanneensa ilmiön. Hän tarkastelee asiaa käyttäytymistieteiden kautta.

– Se liittyy normalisoitumiseen, kaikenlaisista asioista tulee normaaleja, kun niihin totutaan, Ojanen sanoo.

Uusi, epänormaali tilanne taas saa ihmisissä esiin tunteita, kuten häpeää ja pelkoa.

– Ne ovat perusinhimillisiä reaktioita, jotka ovat paitsi yksilöllisiä myös yhteisöllisiä. Näin ihmiset reagoivat uusiin asioihin: Epävarmuus, huoli ja häpeä ja pelko.

– Koronan alkuvaiheessa tartuntaan kuului sosiaalista stigmaa. Se rajoitti käyttäytymistä. Nyt tartuntaan ei enää liity häpeää.

Kun asiat normalisoituvat, tunneilmasto muuttuu, Ojanen sanoo. Mukana tulee toiveikkuutta, odotuksia ja helpotuksen tunteita.

Samalla myös käyttäytymisen esteet poistuvat.

Nyt pitäisi ajatella muita, ei vain itseään

Normalisoitumisen kääntöpuoli on se, että kun tauti ei yksilötasolla enää pelota ja hävetä, se saa varomattomaksi. Samaan aikaan pitäisi kollektiivisesti jatkaa taudilta suojautumista.

– Kyse on altruismista, pitäisi pystyä ajattelemaan oman perseen sijaan muita: teho-osastojen kuormitusta ja sitä, että tämä edelleen tappaa ihmisiä.

– Normalisoitumisen tuoma turvallisuuden tunne ei päällä olevan kriisin aikana ole vain hyvä asia, Ojanen muistuttaa.

Rokotetut vastaan rokottamattomat, fight

Sairastumiseen liittyvä pelko on vähentynyt rokotekattavuuden takia.

Nyt uusi vallitseva tunnereaktio saattaa syntyä vastakkainasettelusta.

– Tästä on tullut julkisuudessa rokottamattomien tauti ja rokotetut kokevat monenlaisia negatiivisia tunteita rokottamattomia kohtaan. Ja päinvastoin, Ojanen sanoo.

Nyt mediassakin tuodaan voimakkaasti esiin tarinoita, joissa rokottamattomat katuvat.

– Ja rokotetut ovat antaneet kovia lausuntoja rokottamattomista. Maailmalla on myös tiukkoja poliittisia toimia rokottamattomia kohtaan, Ojanen sanoo.

– Se lisää tarvetta tuoda esiin sitä, että kyllä olen sairastunut ja korona on, mutta minulla on rokotukset ja tästä selvittiin.

Nyt moni haluaa siis viestiä, että rokotukset auttavat, tauti ei usein ole rokotetuille niin vakava kuin rokottamattomille.

Käyttäytymistiede mukaan ministeriöiden vaikuttamiseen

Ville Ojanen on mukana myös Valtioneuvoston kanslian käyttäytymistieteellisessä asiantuntijaryhmässä. Ryhmä aloitti pandemian alettua työnsä.

– Jo varhain koronasta todettiin, että kyse on biologisesta organismista, jonka vaikutukset riippuvat täysin ihmisten käyttäytymistä, Ojanen sanoo.

Siksi tarvittiin käyttäytymistieteellistä asiantuntemusta.

– Meidän ryhmän työn ytimessä on lisätä julkishallinnon kykyjä lisätä pehmeitä ihmisen käyttäytymisen vaikuttamiskeinoja erilaisissa politiikkatoimissa. Oli kyse lastensuojelulain uudistamisesta tai ympäristöministeriön tarpeesta vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen niin, että hiilineutrauliustarve saavutetaan, Ojanen kertoo.

Vielä ehtii rokotukseen ennen joulua. Kuva: Mia Sivula / Yle

Tutkimukset kertovat, että koronasta on tullut osa normaalia ja kansalaisilla on suuri valmius jatkaa suojautumistoimia.

– Nyt ollaan totuttu suojautumaan virukselta ja muutos on käyty läpi. Siitä on tullut käyttäytymistapa ja toimintamalli.

Ojasen mukaan nyt on hyvä hetki miettiä uusia koronalta suojaavia toimia, joita ihmiset voisivat ottaa käyttöön.

– Esimerkiksi ilmanvaihto ja tuulettaminen on osoittautunut tehokkaaksi suojautumiskeinoksi, jonka kansalaiset voisivat ottaa käyttöön. Tässä olisi mahdollisuus tuoda uusia käyttäytymistapoja ja tukea vanhoja.