Aung San Suu Kyin tuomiota pidetään Myanmarissa täysin "absurdina" – Ulkomaiden painostus ei ole pelästyttänyt maan sotilasjunttaa

Junttaan pettyneet vaalivoittajat ovat perustaneet maanpakolaishallituksen, joka kouluttaa nyt viidakossa nuoria myanmarilaisia taistelijoiksi.

Aung San Suu Kyin kannattajat kantavat hänen kuvaansa mielenosoituksessa Yangonissa juntan vallankaappauksen jälkeen helmikuussa 2021. Kuva: Xiao Long/UPI/Shutterstock/All Over Press

76-vuotiaan syrjäytetyn siviilijohtajan Aung San Suu Kyin saama vankeustuomio ei yllätä myanmarilaisia.

"Täysin absurdia", on ollut yleisin kommentti, kertoo pitkään Suomessa asunut myanmarilainen May Kyeemyint-Kaski. Hän on ollut yhteydessä entiseen kotimaahansa ja seurannut paikallista keskustelua muun muassa Facebookissa.

– Ihmiset eivät ole järkyttyneitä, mutta vihaisia kylläkin. Aung San Suu Kyita vastaan esitetyt syytteet ovat aivan naurettavia, Kyeemyint-Kaski sanoo.

Aung San Suu Kyi tuomittiin neljäksi vuodeksi vankilaan epäjärjestyksen lietsomisesta ja koronasääntöjen rikkomisesta. Hyvin pian tuomio puolitettiin kahteen vuoteen. Myös edellisen hallinnon aikainen presidentti Win Myint sai yhtä pitkän tuomion.

Suu Kyita odottaa vielä liuta muita syytteitä, joista tuomiot voivat olla kymmeniä vuosia vankeutta.

Suu Kyin johtama NLD-puolue sai murskavoiton viime vuoden marraskuun vaaleissa. Sotilaat kaappasivat vallan vain hetkeä ennen kuin uuden parlamentin oli määrä kokoontua 1. helmikuuta.

Kaappauksen syynä oli armeijan pelko vallan menettämisestä, sanoo pitkään Myanmarin eli entisen Burman kehitystä seurannut Kaakkois-Aasian historian tutkija Marja-Leena Heikkilä-Horn. Edes, se että perustuslaki takaa sotilaille 25 prosenttia parlamentin paikoista, ei enää riittänyt.

Mielenosoitus Aung San Suu Kyin pidätystä vastaan. Kuva: AFP

– Vaalitappio oli sotilaille hyvin häpeällinen. Lisäksi tiedettiin, että siviilihallinto pyrki ennen pitkää syrjäyttämään armeijan täysin, Heikkilä-Horn sanoo.

Vallankaappaus synnytti uuden aseellisen vastarinnan

Vaaleissa voittaneet kansanedustajat perustivat kevään vallankaappauksen jälkeen National Unity Government (NUG) -nimellä kutsutun pakolaishallituksen, joka toimii ainakin osin ulkomailla. Suomessa heidän edustajansa on May Kyeemyint-Kaski.

Hänen mukaansa tavoitteena on, että kansainvälinen yhteisö hyväksyisi NUG:n maan lailliseksi vaaleilla valituksi edustajaksi. Pakolaishallitus avasi lokakuussa edustuston Prahaan. (siirryt toiseen palveluun)

Sotilaiden hyökättyä rauhanomaisia mielenosoittajia vastaan, myös juntan vastustajien otteet ovat koventuneet. Mielenosoituksissa on kuollut arviolta 1 300 ihmistä. Viimeksi eilen sunnuntaina viisi ihmistä kuoli turvallisuusjoukkojen ajettua autolla mielenosoitukseen päälle Yangonissa.

– Harjoitimme pitkään rauhanomaista vastarintaa, mutta kun ihmisiä tapettiin, totesimme, että meidänkin on ryhdyttävä taistelemaan, Kyeemyint-Kaski sanoo.

Hänen mukaansa strategian muutoksen syynä on paitsi se, että juntan kanssa ei voi neuvotella, myös se että kansainvälinen yhteisö on saamanton.

Myös maanantaina ilmoitetut vankeustuomiot on otettu kovin sanoin vastaan maailmalla. Ainakin YK, EU, Britannia ja Yhdysvallat ovat pitäneet tuomioita poliittisina. Tutkijan mukaan kansainvälisillä lausunnoilla tai edes sanktioilla ei kuitenkaan ole saatu mitään aikaan.

– Muutosta on tapahtunut vain silloin, kun armeija itse päätti alkaa seurata omaa demokratiaan pyrkivää suunnitelmaansa, Heikkilä-Horn sanoo.

Aung San Suu Kyi vapautettiin 15 vuoden kotiarestista vuonna 2010, minkä jälkeen Myanmarissa alkoi asteittainen muutos kohti demokratiaa. Nyt tuo kehitys on pysähtynyt.

Vähemmistöarmeijat kouluttavat pakolaishallituksen sissejä

Maanpakolaishallitus perusti viime keväänä aseellisen siiven, People's Defence Forcen (PDF).

Käytännössä PDF:n joukkoihin on siirtynyt kaupunkien mielenosoittajia. May Kyeemyint ei osaa arvioida, miten paljon koulutuksen saaneita joukkoja PDF:llä on. Käytännössä aseellista koulutusta antavat Myanmarin etniset armeijat, kuten Chin-vähemmistön ja Kachin-vähemmistön joukot.

Myanmarissa tai entisessä Burmassa on käyty vähemmistöjen sotia koko ajan vuoden 1947 itsenäistymisen jälkeen.

kenraali Min Aung Hlaing. Kuva: Lynn Bo Bo

– Tietysti Myanmarin armeija on paljon vahvempi, koska se saa tukea Kiinalta ja Venäjältä, Kyeemyint-Kaski sanoo.

Marja-Leena Heikkilä-Horn seuraa myös mielenosoittajien toimintaa. Hänen mukaansa juntan vastaiset protestit vaimenivat välillä sotilaiden raakojen otteiden takia. Viime aikoina vastarinta on jälleen lisääntynyt.

– Näyttää siltä, että alueilla, joilla on pakolaishallituksen sissejä, uskalletaan taas osoittaa mieltä, hän sanoo.

"Suu Kyi sanoi, ettei armeijan edessä tarvitse enää nöyristellä"

Armeijan kovista otteista huolimatta myanmarilaiset ovat valmiita jatkamaan vastarintaa, jopa henkensä uhalla. Ihmiset ovat saaneet maistaa vuoden 2011 jälkeen vapauksia, joista he eivät enää halua luopua.

May Kyeemyint-Kasken mukaan yksi syy tähän on Aung San Suu Kyin antama esimerkki.

– Ennen oli niin, että jopa alempiarvoisten sotilaiden saapuessa huoneeseen, meidän oli painettava päämme alas. Aung San Suu Kyi sanoi, että armeijan edessä ei tarvitse nöyristellä. Emme halua paluuta diktatuuriin, siksi emme pelkää taistelua emmekä edes kuolemaa, hän sanoo.

Nobelin rauhanpalkinnon vuonna vuonna 1991 voittanut Aung San Suu Kyi joutui kansainväliseen paitsioon rohingya-vähemmistön kohtelun takia. Armeija iski rohingyojen asuinalueille vuonna 2017, ja satojatuhansia vähemmistön edustajia pakeni Bangladeshiin. Ihmisoikeusjärjestöt ja YK raportoivat hurjista julmuuksista.

Historioitsija Heikkilä-Horn arvioi, että Suu Kyi joutui toimimaan armeijan painostuksen alla.

Haagin kansainvälinen tuomioistuin käsitteli vuonna 2020 Gambian esittämää kannetta, jonka mukaan Myanmar rikkoi joukkotuhonnan torjumiseksi tehtyä sopimusta rohinga-vähemmistönsä kohtelussa.

– Kun Suu Kyi matkusti Haagiin vastaamaan kansainvälisen tuomioistuimen syytteisiin, hän todennäköisesti yritti ottaa niskaotetta armeijasta, ja ajatteli että sotilaat jäävät hänelle velkaa, Heikkilä-Horn arvioi.

Sotilasvallankaappaus olisi Heikkilä-Hornin mukaan voinut tapahtua jo aiemmin, jos Suu Kyi olisi asettunut voimakkaammin sotilaita vastaan.