Ilmiantajan mukaan Afganistan-operaatio oli silkkaa sekasotkua – ihmisiä valittiin pelastuslennoille sattumanvaraisesti

Tiistaina julkaistu 39-sivuinen kirjallinen lausunto sisältää yksityiskohtia Britannian ulkoministeriön toteuttamasta operaatiosta.

Kabulin kentällä työskenteli 21. elokuuta tuhansia länsimaiden sotilaita. Kuva: Victor Mancilla / U.S. Marine Corps / AOP

Afganistanin evakuointioperaatio puhuttaa Britanniassa.

Ulkoasiainvaliokunnalle osoitetussa 39-sivuisessa kirjallisessa lausunnossa operaatioon osallistunut ex-diplomaatti Raphael Marshall kuvailee, että evakuoinnit olivat kaoottisia ja huonosti suunniteltuja.

Tiistaina julkaistusta asiakirjasta ovat uutisoineet ainakin Britannian yleisradioyhtiö BBC (siirryt toiseen palveluun) ja sanomalehti Daily Mail (siirryt toiseen palveluun).

Vain viisi prosenttia evakuoitiin

Taliban-liike otti vallan Afganistanissa elokuussa. Elokuun lopussa Britannia haki 15 000 ihmistä evakuointilennoilla pois maasta. Evakuoiduista 5 000 oli Britannian kansalaisia, 8 000 afganistanilaisia ja 2 000 lapsia.

Ulkoasiavaliokunnalle osoitetussa asiakirjassa Marshall arvioi, että jopa 150 000 afganistanilaista olisi vaarassa Britannian kanssa tehdyn yhteistyön vuoksi. Marshall pyysi evakuoimaan ihmiset, mutta lopulta vain viisi prosenttia pääsi pelastuslennoille.

– On selvää, että Taliban-liike on sittemmin murhannut ainakin osan näistä ihmistä, Marshall toteaa.

Marshallin mukaan evakuoitavien valintaprosessi oli sattuman kauppaa.

Esimerkiksi kokkeja ja siivoojia evakuoitiin, vaikka suojelua olisivat tarvinneet ennen kaikkea ihmiset, jotka tekivät tiivistä yhteistyötä Britannian kanssa, kuten tulkit.

Marshallin mukaan ulkoministeriössä jäi lukematta tuhansia avunpyyntöjä sisältäviä sähköposteja. Ne, jotka luettiin, saivat automaattivastauksen, että asia on käsittelyssä.

Todellisuudessa näin ei aina ollut. Läheskään kaikkia avunpyyntöjä ei syötetty ulkoministeriön tietokantaan, jonka perusteella evakuoitavat valittiin.

Ihmisten hätää käsiteltiin virka-aikaan

Marshall toimi evakuointien aikaan ulko- ja kansainyhteisöasiainministeriössä vanhempana virkailijana. Hän erosi tehtävästään syyskuussa.

Marshallin mukaan osastolla oli riittämätön määrä osaavaa henkilökuntaa.

Tilanteen kiireellisyydestä huolimatta osastolla jatkettiin kahdeksan tunnin työpäiviä, eikä viikonloppuisin töitä tehty lainkaan. Lisäksi töitä tehtiin pääosin etänä.

Käsittelijöillä oli vain vähän tietoa ja ymmärrystä Afganistanin tilanteesta. Kukaan pyyntöjä käsittelevästä ryhmästä ei ollut esimerkiksi aiemmin työskennellyt Afganistanin parissa. Kukaan tiimistä ei myöskään puhunut Afganistanin kieliä.

Henkilöstöongelmiin haettiin ratkaisua värväämällä sotilaita käsittelemään avunpyyntöjä. Heille ei kuitenkaan annettu sähköpostin salasanoja, mikä Marshallin mukaan johti siihen, että kahdeksan henkeä työskenteli yhdellä tietokoneella.

Ulkoministerille kritiikkiä

Marshall kertoo olleensa ainoa ihminen, joka hoiti sähköpostitulvaa lauantaina 21. elokuuta. Hänen mukaansa kukaan ei ollut lukenut sähköposteja perjantai-iltapäivän jälkeen. Lukemattomia sähköposteja oli tuolloin kertynyt 5 000 kappaletta.

Samana viikonloppuna ihmiset piirittivät Kabulin lentokenttää päästäkseen pelastuslennoille.

Yhdysvaltain ja Britannian joukot yrittivät hillitä kaaosta.

Marshallin mukaan puolustusministeriön ja ulkoministeriön välillä ilmeni ongelmia viestinnässä, mikä uhkasi horjuttaa koko operaation.

Afganistan-operaation aikana ulkoministerinä toiminut Dominic Raab ei ollut läheskään aina tavoitettavissa. Raab vastasi sähköposteihin tuntien viiveellä ja teki päätöksiä hitaasti, mikä hidasti evakuointeja.

Marshallin mukaan eräs virkamies vastusti evakuointiluetteloiden jakamista, sillä se olisi saattanut rikkoa Euroopan tietosuoja-asetuksia.

Myöskään Yhdysvaltojen kanssa ei neuvoteltu, mikä on Marshallin mukaan saattanut johtaa siihen, että ihmisiä kirjattiin kahden maan evakuointilennoille.

Lue myös: