Kaikki eivät saa koronapassia käyttöönsä parilla klikkauksella – näin saat passin, jos verkkopalvelun käyttö ei onnistu

Koronapassin oli marraskuun loppuun mennessä ladannut Omakanta-verkkopalvelusta jo yli kolme miljoonaa suomalaista. Terveydenhuollon yksiköt ovat tulostaneet kuitenkin jo yli 220 000 paperista koronapassia.

Keskustelu koronapassin käytön laajentamisesta käy kiivaana. Kuva: Silja Viitala / Yle

Koronapassin hankkiminen voi tuntua yksinkertaiselta: Omakanta-verkkopalveluun tunnistaudutaan verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Sitten passi ladataan mobiililaitteelle tai tulostetaan. Valmista tuli!

Toimenpide muuttuu mutkikkaammaksi, jos ei ole verkkopankkitunnuksia tai mobiililaitetta. Myös esimerkiksi digitaitojen puute, sairaus tai vamma voivat hankaloittaa palvelun käyttöä.

Jos passia ei pysty hankkimaan itse verkkopalvelusta, sen saa omasta terveyskeskuksesta. Kelan Kanta-palvelujen liiketoiminnan asiantuntijan Mari Holmroosin mukaan koronapassien tulostuskäytännöt vaihtelevat kunnittain.

– Joissakin kunnissa pitää soittaa etukäteen ja joissakin pitää mennä käymään paikanpäällä rokotepisteellä. Tärkeintä on seurata oman kotikunnan viestintää asiasta.

Hankaluudet passin saamisessa näkyvät myös Kanta-palveluihin saapuvissa yhteydenotoissa. Holmroosin arvion mukaan noin 15–20 prosenttia ihmisiltä tulevista kysymyksistä koskee sitä, miten passin voi saada, jos ihminen ei syystä tai toisesta pysty käyttämään verkkopalvelua. Toissaviikolla koronapassia koskevia yhteydenottoja saapui yhteensä 700.

– Yritämme yhteistyössä kuntien kanssa pitää huolta siitä, että ihmisille olisi selvää, että jos palvelun käyttö ei syystä tai toisesta onnistu, passia ei saa meiltä Kelasta, vaan asia tulee selvittää omassa kotikunnassa, Holmroos painottaa.

Koronapassin oli marraskuun loppuun mennessä ladannut Omakannasta yli kolme miljoonaa henkilöä.

THL:n tarjoaman tulostus- ja kirjaamispalvelun kautta passeja oli tulostettu joulukuun 3. päivään mennessä 220 000 kappaletta. Tulostuspalvelua käyttävät useimmat julkisen terveydenhuollon yksiköt.

Muutamissa potilastietojärjestelmissä tulostaminen onnistuu suoraan, eikä erillistä palvelua tarvita.

– Kyseisten järjestelmien kautta tulostetut passit tulevat vielä tämän 220 000:n päälle. Tarkkaa tietoa näiden todistusten lukumäärästä ei ole tällä hetkellä saatavilla. Arvioimme kuitenkin, että kyse on muutamista kymmenistä tuhansista, Holmroos kertoo.

Kelan Kanta-palvelujen liiketoiminnan asiantuntijan Mari Holmroosin mukaan Omakanta-palvelun käyttö on kasvanut runsaasti korona-aikana. Kuva: Ilkka Klemola / Yle

Esteettömyyteen liittyvät ongelmat tiedostetaan

Esimerkiksi osalla vammaisista ihmisistä ei ole verkkopankkitunnuksia, ja he eivät voi tästä syystä tulostaa passia itse. Ylen aiemmin haastatteleman Kehitysvammaisten tukiliiton vammaispalveluiden asiantunijan Anne Saarisen mukaan passien saamisessa terveyskeskuksista on ollut ongelmia.

Myös yhdenvertaisuusvaltuutettu on saanut asiasta yhteydenottoja ja otti asiaan kantaa joulukuun alussa. Yhdenvertaisuusvaltuutetun lausunnon mukaan (siirryt toiseen palveluun) terveyskeskusten tulee tehdä yhdenvertaisuuslain edellyttämät kohtuulliset mukautukset toimintaansa taatakseen, että koronatodistukset ovat myös vammaisten henkilöiden saavutettavissa.

Valtuutetun suositus on, että terveyskeskusten tulisi tulostaa vammaisen henkilön koronatodistus ilman ajanvarausta. Todistus tulisi lähettää pyydettäessä myös postitse ilman lisämaksua.

Tarkkoja arvioita siitä, kuinka iso osa suomalaisista ei pysty käyttämään Kanta-palvelua, ei ole. Palvelun käyttäjämäärä on kasvanut kuluvan vuoden aikana merkittävästi, ja käyttäjiä on nyt noin 3,6 miljoonaa.

Se tarkoittaa, että tänä vuonna noin kaksi miljoonaa suomalaista ei ole käyttänyt palvelua. Holmroos huomauttaa, että osalla heistä ei toki ole käytölle edes tarvetta.

–Tiedossamme kuitenkin on, että osalla väestöstä ei ole verkkopankkitunnuksia tai mahdollisuutta käyttää esimerkiksi mobiilivarmennetta, joka on toinen tunnistautumiskeino Omakantaan tai muihin sähköisiin palveluihin.

Nuorilla ei välttämättä ole pankkitunnuksia

Esimerkiksi kaikilla ikäihmisillä, alle 18-vuotiailla nuorilla tai vammaisilla henkilöillä ei välttämättä ole verkkopankkitunnuksia. Lisäksi henkilöiden, joilla ei ole virallista henkilöllisyystodistusta, on vaikeaa saada verkkopankkitunnuksia tai mobiilivarmennetta.

Mobiilivarmenne on matkapuhelimen SIM-kortissa sijaitseva henkilötunniste. Saadakseen mobiilivarmenteen tulee olla yli 13-vuotias, ja ihmisen henkilöllisyys pitää pystyä varmentamaan. Lisäksi henkilöllä pitää olla suomalainen henkilötunnus. Varmenne on teleoperaattoreiden tarjoama, useimmiten maksullinen lisäpalvelu, ja sitä ei voi saada prepaid-liittymään.

Lapsensa puolesta asioineita huoltajia on ollut tänä vuonna yli puoli miljoonaa, ja myös aikuinen voi valtuuttaa toisen täysi-ikäisen henkilön käyttämään palvelua. Myös Digi- ja väestötietoviraston ylläpitämä Valtuudet.fi-palvelu vaatii kuitenkin sähköistä tunnistautumista.

– Digi- ja väestötietovirasto selvittää parhaillaan, miten valtuutuksen pystyisi antamaan muullakin tavalla kuin sähköisesti tunnistautumalla. Tiedossamme on, että tämä muutos ei tule toteutumaan niin nopeasti, että se lähiaikoina parantaisi koronatodistusten saatavuutta niille, jotka eivät pysty Omakantaa itse käyttämään.

Digitaitojen puute voi hankaloittaa koronapassin hankkimista. Kuva: Jani Aarnio / Yle

Tulostusmahdollisuudet ovat avainasemassa

Tällä hetkellä koronapassia voidaan edellyttää ravintoloiden lisäksi muun muassa erilaisissa kulttuuririennoissa, kuten konserteissa. Lisäksi liikuntapaikat voivat edellyttää käyttäjiltään passia.

Keskustelu koronapassin käytön laajentamisesta käy vilkkaana. Ylen teettämään kyselyyn vastanneista kansanedustajista enemmistö kannatti passin käyttöönottoa työpaikoilla.

Passien käytön laajentaminen esimerkiksi työpaikoille lisäisi todennäköisesti niiden tarvetta. Holmroosin mukaan rokotustodistusten kysynnän kasvaessa terveyskeskuksilla on tärkeä rooli sen mahdollistamisessa, että kaikilla koronapassia tarvitsevilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet sen hankkimiseen. Työhön tarvitaan riittävästi resursseja.

– Kuntien tulostusmahdollisuuksien parantaminen on avainasemassa, että kaikkien tarvitsijoiden on mahdollista saada todistukset, Holmroos arvioi.

Lue lisää: