Tehohoidon tarve kasvaa nyt koko maassa: Enemmistö koronapotilaista on hoidossa muualla kuin HUSin alueella

Sairaanhoitopiirit ovat joutuneet jo siirtämään kiireettömiä leikkauksia ja siirtämään koronapotilaita muille alueille hoidettaviksi.

Tällä hetkellä koronaviruksen takia tehohoidossa on yhteensä 54 potilasta. Kuva: Arash Matin / Yle

Tehohoidon tarve kasvaa koko maassa. Tällä hetkellä koronaviruksen takia tehohoidossa on yhteensä 54 potilasta, mikä on kolme enemmän kuin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ilmoittama luku.

– THL:n tietojen päivittymisessä on viiveitä itsenäisyyspäivän vuoksi, sanoo tehohoitoa koordinoiva professori Matti Reinikainen.

Enemmistö tehohoitoa tarvitsevista koronapotilaista on nyt tehohoidossa muualla kuin Helsingin yliopistollisen keskussairaalan vastuualueella (HYKS-erva).

– Jos tarkastellaan uusien tehohoitojaksojen määrää, kehitys on ollut hieman laskevaa HUSin alueella ja tehohoidon tarve näyttää kasvavan muualla, Reinikainen sanoo.

Korona leviää Oulussa

Viime aikoina uusia tehohoitojaksoja on aloitettu paljon esimerkiksi Oulun yliopistollisen sairaalan vastuualueella (OYS-erva), jossa on todettu paljon koronatartuntoja rokottamattoman väestön keskuudessa.

Reinikaisen mukaan tehohoidon tilanne Suomessa on haasteellinen. Yli 50 koronapotilasta vastaa noin viidennestä maan kaikista tehohoitopaikoista.

– Käytännön kokemus on osoittanut, että reservissä olevaa kapasiteettia on hyvin vähän. Jos merkittävä osa tehohoidon paikoista on pitkään varattuna, tarvitaan erityisjärjestelyjä, Reinikainen sanoo.

Sairaanhoitopiirit ovat joutuneet jo siirtämään kiireettömiä leikkauksia ja siirtämään potilaita muille alueille. Koronapotilaan tehohoito kestää keskimäärin 11 vuorokautta (siirryt toiseen palveluun).

Lomakausi lähestyy

Reinikaisen mukaan tehohoidon tarve voi vielä kasvaa entisestään, koska tartuntamäärät ovat korkealla, mikä yleensä näkyy sairaalahoidon tarpeessa noin kahden viikon viiveellä.

– Joulun ja uudenvuoden lomakausi lähestyy ja silloin sairaaloiden henkilöstön mitoitus on jo valmiiksi vähissä, Reinikainen sanoo.

Päivystyksestä tai kiireellisestä sairaanhoidosta ei voida siirtää resursseja koronapotilaiden hoitoon. Reinikaisen mukaan kasvavaa tehohoidon tarvetta ei voi myöskään ratkaista täysin potilaiden siirroilla.

– Tämän hetken suunta näyttää huolestuttavasti siltä, että tilanne hankaloituu. Toivotaan, että kiristyneet rajoitukset alkavat vaikuttaa, Reinikainen sanoo.

Kuuntele alta myös Takaisin Pasilaan -podcast: tautiekologi Tuomas Aivelo kertoo kaiken, mitä omikronvariantista tiedetään juuri nyt ja miten perhejoulun viettoon tulisi suhtautua.

Koronaviruksen omikronvariantti havaittiin Etelä-Afrikassa marraskuun lopulla ja pian sen jälkeen sitä löytyi ympäri maailmaa, Suomestakin. Mitä tiedämme variantin alkuperästä ja millaisen uhkan runsaasti mutatoitunut koronavirus aiheuttaa? Tautiekologi Tuomas Aivelo kertoo kaiken, mitä omikronista juuri nyt tiedetään.

Lue aiheesta lisää: