Oppilaiden perusvalmiuksissa on eroja jo kouluun tullessa – matalasti koulutettujen huoltajien lapsilla osaaminen keskimäärin heikompaa

Karvin mukaan koulut eivät tällä hetkellä pysty riittävästi hälventämään oppilaiden kotitaustan merkitystä. Erilaisia tukitoimia tarvitsevien oppilaiden määrä kasvaa kaikilla koulutusasteilla.

Karvin mukaan oppilaiden tuen tarpeita ei tunnisteta yhtäläisesti eri varhaiskasvatusyksiköissä, kouluissa, oppilaitoksissa ja korkeakouluissa. Kuvituskuva. Kuva: Benjamin Suomela / Yle

Perusopetuksessa ei pystytä kuromaan umpeen oppilaiden kotitaustasta juontuvia eroja, selviää Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) tekemästä selvityksestä. Matalasti koulutettujen huoltajien lapsilla osaaminen on keskimäärin heikompaa kuin korkeasti koulutettujen huoltajien lapsilla.

Erilaisia tukitoimia tarvitsevien oppilaiden määrä kasvaa kaikilla koulutusasteilla. Tukitoimien riittämättömyys näkyy Karvin mukaan esimerkiksi siten, että peruskoulusta jatkaa toiselle asteelle joukko oppilaita, joilla on puutteita luku-, kirjoitus- ja laskutaidoissa.

Taustalla on Karvin mukaan se, että oppilaiden tuen tarpeita ei tunnisteta yhtäläisesti eri varhaiskasvatusyksiköissä, kouluissa, oppilaitoksissa ja korkeakouluissa. Lisäksi tukitoimien toteuttamisessa ja tuen jatkuvuudessa on vaihtelua.

– Perusvalmiuksissa jo kouluun tullessa on oppilailla eroja. On tunnistettavissa, että ne liittyvät huoltajien koulutukseen ja sosioekonomiseen asemaan ne erot, kertoo Karvin varajohtaja Hannele Seppälä.

Osa oppilaiden tuen tarpeesta johtuu oppilaiden riittämättömästä kielitaidosta ja puutteellisista opiskeluvalmiuksista.

Selvityksen mukaan maahanmuuttotaustaiset oppilaat siirtyvät kantaväestöä harvemmin toisen asteen opintoihin. He ovat myös aliedustettu ryhmä suomalaisissa korkeakouluissa.

Pitkäjänteistä työtä tarvitaan

Eteläisten koulu Hämeenlinnassa. Kuvituskuva. Kuva: Jaani Lampinen / Yle

Oppilaiden taitojen tukemisen tulisi Karvin mukaan olla riittävää, jotta osaamisen eriytyminen voitaisiin välttää. Tukitoimia tulisi tarjota heti tuen tarpeen ilmetessä.

– Tämä liittyy kiinteästi opetushenkilöstön osaamiseen. Koko koulujen moniammatillisen henkilöstön osaamista tulee kehittää suunnitelmallisesti, sanoo Seppälä.

Koska oppilaiden osaamistaitojen on tunnistettu kytkeytyvän kotitaustaan, nousee koulujen rooli tasa-arvoisen oppimisen mahdollistajana entistä tärkeämmäksi. Karvin mukaan tällä hetkellä koulut eivät pysty riittävästi hälventämään oppilaiden kotitaustan merkitystä ja siitä johtuvia eroja oppilaiden oppimiselle.

– Tarvitaan jämäkämpiä toimenpiteitä yksilöllisten tarpeiden tunnistamiseksi ja oppimisen tukemiseksi kouluissa, korostaa Seppälä.

Karvin mukaan opetuksen kehittämisen tulisi olla systemaattista ja oppijoiden tuen jatkua koko koulutuspolun ajan. Pitkäjänteisellä työllä tuloksia voitaisiin saada näkyviin.

Ei suuria eroja eri puolilla Suomea

Karvin selvityksen mukaan perusopetus onnistuu oppilaiden ohjausta ja tukitoimien riittämättömyyttä lukuun ottamatta muilta osin hyvin tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteuttamisessa. Oppilaiden taidot ovat Karvin mukaan samaa tasoa eri puolilla Suomea, eikä osaamisessa ole suuria eroja oppilaan sukupuolen, oppilaitoksen opetuskielen tai kuntaryhmän mukaan.

– Oppiminen on yhdenvertaista ja tasa-arvoista kansallisesti. Mutta kun tarkastellaan yksilöiden välisiä eroja, näyttäytyy, että yksilöiden välillä on merkittäviä eroja osaamisessa, sanoo Seppälä.

Perusopetuksen oppilaiden keskimääräisissä taidoissa on eroja erityisesti suurimpien kaupunkien koulujen välillä. Erot ovat Karvin mukaan silti OECD-maiden pienimpiä.

Karvin julkaisu kertoo osaamisen eriytymisestä, mahdollisuuksien tasa-arvosta ja koulutuksen saavutettavuudesta ja osallisuudesta pääosin Karvin viime vuosina tuottaman arviointitiedon perusteella.

Lue lisää: