Hyppää sisältöön
Mielipide
Koronapassi

Jenny Matikainen: Olisipa meilläkin vahva johtaja, joka päättäisi koronapassista puolestamme

Katselen kaiholla ystävieni juhlakuvia Kiinasta, ja pienen hetken kaipaan päättäjien tiukkoja otteita, kirjoittaa Jenny Matikainen.

Luit klikkiotsikon, joka on totta – hetkittäin. Silloin tällöin ikävöin entiseen asuinmaahani Kiinaan, missä asiat toimivat, koska presidentin johtamalla puolueella on yksinvalta.

Kaipuuni johtuu vapaudesta, jota meillä ei juuri nyt ole.

Itsenäisyyspäivän tienoilla katselin kuvia parin vuoden takaa. Niissä skoolailemme ystävieni kanssa täydessä tällingissä shanghailaisessa hotellissa.

Kiinalaisessa suurkaupungissa järjestetään vuosittain Suomen itsenäisyyspäivän kunniaksi iltajuhla, jossa kuka tahansa lipun ostanut pääsee larppaamaan Linnan juhlia. Pukua pohditaan usein viikkoja ja ovella vieraat kätellään tervetulleeksi.

Illemmalla alkaa armoton bailaus, jonka vuoksi juhlat ovat monille yksi vuoden kohokohdista. Ne järjestettiin tänäkin vuonna.

Sen sijaan Helsingissä Presidentinlinnaan pääsi toista vuotta putkeen vain kourallinen toimittajia ja artisteja. Perinteinen vastaanotto oli peruttu koronatilanteen vuoksi.

Shanghaissa juhlat voitiin järjestää, koska kaikkien osallistujien koronasovellukset tarkistettiin ovella. Näin on Kiinassa tehty pandemian alkupuolelta asti kaikissa julkisissa tiloissa.

Koronapassi on monille suomalaisille hankala asia. Niin hankala, että välillä on vaikea uskoa, että monissa maailman maissa on käytössä erilaajuisia rokotepakkoja. Se tarkoittaa, että ilman rokotetta ei pääse töihin tai voi jopa saada potkut.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa rokotepakko työpaikalla koskee arviolta 100 miljoonaa amerikkalaista. Se tarkoittaa kahta kolmannesta koko maan työvoimasta.

Mutta mitä ihmettä! Eikö juuri Yhdysvaltojen pitäisi olla yksilönvapauksien ihmemaa?

Ehei, korona-asioissa se rooli on jäänyt Suomelle. Näin analysoi Berliinissä asuva Ylen kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen Mistä maailma puhuu -podcastissa.

Turtiainen huomauttaa, että Saksassa koronapassi on ollut avain vapauteen, ei ahdistava pakkokeino. Sen avulla koteihinsa kuukausiksi lukitut ihmiset pääsivät viime keväänä jälleen ravintoloihin, työpaikoille ja harrastuksiin.

Nyt Saksan vastavalittu liittokansleri Olaf Scholz on kertonut ajavansa Saksaan yleistä rokotuspakkoa. Maan johdon kelkka on kääntynyt täysin, Turtiainen sanoo.

Tällaisessa maailmassa Suomi on alkanut kuulostaa Yhdysvaltain republikaanipuolueelta, jolle tärkein kysymys on yksilönvapaudet, ei yhteinen vastuu.

Yleinen pelko on ollut, että koronapassi jakaa suomalaiset kahteen leiriin. Saksassa pelko on täysin sama, maan uusi johto vain on päättänyt sivuuttaa sen. Uuden liittokanslerin mielestä paheneva koronatilanne vaatii toimintaa.

Koronapassiväittelyssä kyse on pohjimmiltaan siitä, kenen oikeuksia puolustetaan: ihmisten oikeutta olla ottamatta rokotetta vai rokotettujen oikeutta saada elää turvallisessa ja avoimessa Suomessa?

Monessa maassa johtajat ovat puuttuneet tähän kiistaan. Sen sijaan Suomessa päättäjien viesti on tällä hetkellä varsin sekava.

Samalla kun Shanghaissa tanssittiin, Suomessa sosiaalinen media kuohui pääministerin baarireissusta. Ottamatta kantaa valtioneuvoston viestintäketjuun, monien mielestä Sanna Marinin (sd.) juhlinta virukselle altistuneena tuntui ylipäätään vastuuttomalta.

Marin toimi siinä vaiheessa tiedossaan olleiden ohjeiden mukaan, mutta toimiko hän oikein? Millaista käytöstä suomalaisilta tällä hetkellä odotetaan: omaehtoista kuria vai elämää koronapassin ehdoilla?

Palataan hetkeksi Kiinaan. Maassa jossa tarkkailu on arkipäivää, koronavalvonta hätkähdyttää harvoja. Suomalainen Kiinassa asuva kaverini kehui keväällä, miten huojentavaa oli tietää vaikkapa taksikuskin olevan vastatestattu.

Valvonta ei tietenkään ole ongelmatonta. Kiinaa johtava kommunistinen puolue on yksinvaltainen ja sen ihmisoikeusrikkomukset kaikkien tiedossa. Sovellusta, joka seuraa kansalaisten liikkeitä, on helppo käyttää väärin. Pelkät korona-altistukset saattavat johtaa Kiinassa mielivaltaisiin sulkutiloihin.

Moni kiinalainen saa kuitenkin myös nauttia autoritarismin hedelmistä. Juuri tähän perustuu Kiinan kommunistisen puolueen valta. Jos ei kuulu vähemmistöön tai joudu viranomaisten kanssa napit vastakkain, tiukasti valvotussa yhteiskunnassa on turvallista elää.

Koronan vastaisessa taistelussa kyttäys on tuottanut tulosta. Elämä Pekingissä on ollut kuukausia lähes normaalia.

Lopuksi on todettava, etten vaihtaisi paikkaani kiinalaisten kanssa. Se, että voin haaveilla määräilystä perustellakseni näkökulmani, on itsenäisyyspäivän bileitä tärkeämpi etuoikeus. Vain Suomen kaltaisessa vapaassa maassa voin nauttia siitä.

Koronavuodet ovat opettaneet, että media, oppositio ja oikeusoppineet tarkkailevat oikeuksiani pilkuntarkasti. Siksi vallassa olevien demokraattisesti valittujen päättäjien soisi tekevän selkeitä ja kriisiajan hengessä rohkeita päätöksiä.

Jenny Matikainen

Kirjoittaja on Ylen ulkomaantoimittaja, joka ahdistuu klikkiotsikoista mutta miettii, onko maailman tärkeimmälläkään uutisella merkitystä, jos sitä ei kukaan lue.

Blogista voi keskustella 11.12. klo 23.00 saakka.