Tytti Yli-Viikari kantoi taas kirjaa mukanaan – tällainen teos on käräjäoikeudessa nähty Ruusutarha

Ruusutarha on persialaisen Saadin kirjoittama teos, jossa kehotetaan luopumaan maallisen mammonan tavoittelusta ja katkeruudesta.

VTV:n entinen pääjohtaja Tytti Yli-Viikari tuli tänään Helsingin kärjäoikeuteen mukanaan jälleen uusi voimakirja. Takana VTV:n hyllytetty johtaja Mikko Koiranen. Kuva: Silja Viitala / Yle

Valtiontalouden tarkastusviraston entisen pääjohtajan Tytti Yli-Viikarin tavaramerkiksi on tullut kantaa klassisten ajattelijoiden teoksia kainalossaan tiukan paikan tullen.

Tänään hän asteli Helsingin käräjäoikeuteen vastaamaan syytteeseen törkeästä virkarikoksesta jälleen klassikko kädessään. Yli-Viikari kiistää syytteen.

Tällä kertaa kyse on persialaisesta viisaudesta. Ruusutarha (Gulistan) on persialaisen sheikki Saadin kirjoittama teos. Persian valtakunta sijoittui nykyisen Iranin alueelle, mutta oli laajimmillaan huomattavasti Irania suurempi imperiumi. Saadi oli 1200-luvulla Persian keskeisimpiä kirjailijoita.

– Tämä on runokirja. Minulla on aina kirja mukana, kun täytyy keskittyä, Yli-Viikari sanoi toimittajille ennen oikeudenkäynnin alkua.

Eri puolilla Persian valtakuntaa vaikuttaneen Saadin teoksia on käännetty lukuisille kielille. Ruusutarhan on suomentanut professori Jaakko Hämeen-Anttila vuonna 1991, jolloin teos ilmestyi Otavan kustantamana.

Jaakko Hämeen-Anttila on Suomen tunnetuin itämaisen runouden ja muun kirjallisuuden tuntija sekä arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori. Tällä hetkellä Hämeen-Anttila toimii professorina Edinburghin yliopistossa.

– Tämä ei varsinaisesti liity asiaan, mutta teos on oma suosikkini, tunnustaa Ylen Edinburghista tavoittama professori Hämeen-Anttila.

Ruusutarha on Hämeen-Anttilan mukaan viisauskirjallisuutta. Kirjassa korostetaan hyveitä, esimerkiksi kärsivällisyyttä. Se on myös hauska teos, jossa kerrotaan anekdootteja, osin koomisia ja ennen kaikkea nokkelia. Proosatarinoitten lomassa on myös lyhyitä runoja ja yksittäisiä runonsakeitä.

Saadin päivää juhlitaan Iranissa edelleen

Saadilla on iranilaisessa kulttuurissa tärkeä asema.

– Saadin päivää juhlitaan samaan tapaan kuin meillä Kalevalan tai Runebergin päivää. Ihmiset kerääntyvät piknikille eväitten ja kirjojen kanssa viettämään päivää ja samalla muistelemaan kirjailijaa, Hämeen-Anttila kertoo.

Teoksessaan Saadi puhuu mielen tyyneydestä ja vastoinkäymisten kohtaamisesta. Saadi kehottaa luopumaan maallisen mammonan tavoittelusta ja erityisesti katkeruudesta.

Saadi edustaa islamilaista suuntausta suufilaisuutta. Suufilaisuuden parissa on syntynyt paljon kirjallisuutta. Suuntausta pidetään enemmän mystiikkaan ja henkilökohtaiseen jumalsuhteeseen keskittyvänä kuin muita islamin uskon suuntauksia.

Virkarikoksista epäilty VTV:n irtisanottu pääjohtaja Tytti Yli-Viikari on hakenut mielenrauhaa muun muassa antiikin ajattelijoiden teksteistä. Hän saapui suuren valiokunnan kuultavaksi kainalossaan Plutarkhoksen Mielen tyyneydestä. Kuva: Jani Saikko / Yle

Tytti Yli-Viikarin on aiemmin nähty kantavan muun muassa Plutarkhoksen teosta Mielen tyyneydestä. Otavan kustantama tämäkin kirja. Kustantajan mukaan Plutarkhosin tekstit neuvovat lukijaa, miten elää harmonisesti, vaikka maailma ympärillä kuohuu ja ajat ovat epävarmat.

Yli-Viikari muistetaan myös ison punaisen A-kirjaimen kantamisesta eduskunnassa. Irto-A tulkittiin viittaukseksi Nathaniel Hawthornen romaaniin Tulipunainen kirjain, jossa päähenkilö joutuu kantamaan isoa A-kirjainta häpeärangaistuksena.

Lue myös: