Kääntäjä Kersti Juva kannustaa puhumaan suomea muualta tuleville – Myös huippuosaajien pitäisi oppia kieltä

Tolkien-kääntäjä Kersti Juva kaipaa lisää suomen kielen opetusta maahan muuttaville, myös Euroopasta tuleville huippuosaajille. Suomalaisten pitäisi kouluenglannin sijaan puhua suomea, jotta muualta tulleet oppisivat kielen.

Kääntäjä Kersti Juva kannustaa puhumaan suomea muualta tulleille
Kääntäjä Kersti Juva kannustaa puhumaan suomea muualta tulleille

"Erikoinen ja laaja saturomaani" päätyi 23-vuotiaan kääntäjäopiskelijan työpöydälle vuonna 1972, kun oppiäiti Eila Pennanen halusi keskittyä kirjoittamiseen. Kersti Juva olisi halunnut kääntää kaunokirjallisuutta satujen sijaan.

Melkein viisi vuosikymmentä myöhemmin hän ei enää kadu valintaansa, vaikka jossain vaiheessa ärsyttikin, että muut käännöstyöt jäivät Sormus-trilogian varjoon. Tolkien-fanien palvontaankin alkoi tottua.

– Lukijat ymmärsivät, että kirja on käännetty. He kiinnostuivat kääntämisestä, jopa kääntäjäpolosta. Pääsin siis "Tolkienin maanpäällisenä edustajana" puhumaan kääntämisestä, joka on maailman rakkain asia minulle.

Kaikki sitä osaavat, mutta englannista kääntäminen on vaikeaa

Juva korostaa, että jokaisen suomennetun kirjan jokaisen sanan on kirjoittanut kääntäjä.

Taru Sormusten herrasta -trilogian ensimmäisen osan, Sormuksen ritarit,suomennos täyttää 50 vuotta vuonna 2023. Juhlaa varten Juva on alkanut korjata alkuperäistä käännöstään.

Englannista kääntäminen on Juvan mielestä todella vaikeaa, koska siinä ei ole sääntöjä. Sanajärjestys on aina sama: subjekti - verbi - objekti. Sen sijaan käytetään fraaseja, jotka kaikki täytyy osata.

– Englannin kielioppi on laiha luuranko, joten siitä ei ole apua. Täytyy vain kuunnella, mitä kirjoittaja on tarkoittanut ja oivaltaa: Ahaa!

Lisää suomen opetusta ja lisää keskustelua suomeksi

Juvaa harmittaa, että maahanmuuttajille ei tarjota suomen kielen opetusta tarpeeksi eikä kaikilla tasoilla. Toinen iso ongelma on se, että suomalaiset eivät suostu puhumaan suomea sellaisten kanssa, jotka eivät puhu sitä täydellisesti.

Juva huomauttaa, että monen suomalaisen englantikaan ei ole täydellistä.

– Tänne asettuneet oppisivat mielellään suomen kieltä ja olisivat osa tätä yhteiskuntaa. Ihminen jää paljosta paitsi, jos ei ollenkaan osaa kieltä.

Brexit tuntuu henkilökohtaiselta loukkaukselta – joululahjatkin tullattava

Juva ja kirkkohistorioitsija-vaimonsa Juliette Day ovat asettuneet Suomeen omasta halustaan. Mutta Oxfordin-kotiin olisi Britannian EU-eron, brexitin jälkeen vaikea pysyvästi palata. Perheen yhdistämistapaus vaatisi suuren paperisodan eikä ole varmuutta, täyttäisivätkö he kaikki tulokriteerit.

– Minulta on riistetty liikkumisen vapaus maassa, jota olen pitänyt toisena kotimaanani. Niin kuin monet ulkoenglantilaiset ja heidän puolisonsa, olen pitänyt brexitiä henkilökohtaisena loukkauksena.

Juva ja Day ovat joutuneet jopa kieltämään sukulaisia ja ystäviä lähettämästä joululahjoja, koska jokaisen saapuvan lahjan tullaaminen maksaa lähes 30 euroa.

– Hankalaa meille. Mutta en ole kuullut kenenkään englantilaisenkaan sanovan, kuka brexitistä hyötyy.

Katso kääntäjä Kersti Juvan vierailu Puoli seiskassa kokonaan tästä