Onko Wolt- tai Uber-kuski yrittäjä? EU:n komissio listaa viisi kriteeriä, joilla alustatalouden työsuhteet arvioidaan

Keskeistä on se, paljonko valtaa alustatalouden yhtiöllä on keikkatyöläiseensä. Jos kaksi kriteeriä täyttyy, kyse on työsuhteesta.

Wolt-ruokalähetti Timur ajaa yksipyöräisellä. Kuva: Benjamin Suomela / Yle

Alustatalouden työntekijöiden oikeuksista on väännetty kättä jo useamman vuoden ajan. Suomessa asia on noussut esiin etenkin ravintolaruokaa kotiin kuljettavan Woltin tapauksessa, onhan kyseessä suomalainen yhtiö.

Kysymys on kuitenkin globaali. Ovatko digitaalisten työnvälityspalveluiden keikkatyöläiset työsuhteessa – vai itsensä työllistäviä freelance-yrittäjiä?

EU:n komissio julkaisi torstaina oman näkemyksensä. Direktiiviehdotuksen on määrä taata, että digitaalisilla alustoilla työtä tekevät henkilöt voivat nauttia niistä oikeuksista ja eduista, joihin he ovat oikeutettuja.

Jos Uber-taksikuski tai Wolt-pizzalähetti on tosiasiassa työntekijä, hänen pitää saada työntekijän kohtelu.

Komission määritelmän mukaan digitaalinen työnvälitysalusta “oletetaan” työnantajaksi, jos sillä on riittävästi ohjausvaltaa työntekijään nähden. Vallan määrän arvioimiseksi komissio julkaisi seuraavan alustavan kriteeristön:

  • Määrittääkö yhtiö työn tekijän palkkiotason tai sille katon?
  • Valvooko yhtiö työsuorituksia sähköisesti?
  • Rajoittaako yhtiö työntekijöiden mahdollisuuksia valita työaikansa – ottaa töitä vastaan tai kieltäytyä niistä? Kieltääkö yhtiö alihankkijoiden tai sijaisten käytön?
  • Asettaako yhtiö erityisen sitovia sääntöjä työntekijän ulkonäölle, käytökselle tai muulle työn suorittamiselle?
  • Rajoittaako yhtiö työntekijän mahdollisuuksia rakentaa omaa asiakaskuntaa tai tehdä työtä jollekin muulle?

Tuliko rasteja ruutuun?

Jos yllä olevista kriteereistä kaksi täyttyy, työnvälistysalusta on komission mukaan “työnantaja” – ja alustalla toimivat henkilöt ovat “työntekijöitä”.

Työntekijöinä heillä on myös oikeus työntekijälle kuuluviin etuihin, joita ovat esimerkiksi laissa määritelty työaika, sairausajan palkka, lomat ja eläkejärjestelyt.

Keikkatyöläisten työtä ohjataan ja seurataan tietojärjestelmillä, joiden taustalla vaikuttavia algoritmeja ei juuri ulkopuolisille avata. Direktiiviluonnoksen on määrä antaa suojaa myös näiden algoritmien suhteen. Tämä onnistuu komission mukaan lisäämällä läpinäkyvyyttä ja valvontaa sekä antamalla työntekijöille mahdollisuus kyseenalaistaa järjestelmän tekemät valinnat.

Tämänpäiväisen julkistuksen on määrä helpottaa myös alustatalouden työntekijöiden kollektiivista sopimista. Sen on määrä olla mahdollista silloinkin, kun keikkatyöläisiä voidaan pitää itsensä työllistäjinä.

Alustatalouden toimijoille haetaan uusia pelisääntöjä. Keskeinen kysymys on, onko lähetti tai taksikuski työntekijä vai yrittäjä? Kuva: Benjamin Suomela / Yle

Todistustaakka yhtiöillä

Komission mukaan alustatalouden yhtiöillä on mahdollisuus haastaa lähtökohtainen työnantajaolettama ja sen mukanaan tuomat vastuut.

Alustayhtiöillä on myös mahdollisuus muokata toimintaansa niin, että ne eivät täytä työnantajan tunnusmerkkejä.

Ammattiasemasta tehdään ”kumottavissa oleva olettama”, eli todistustaakka on alustayhtiöillä.

Komission mukaan uudet uberit ja woltit myös hyötyvät siitä, että niiden toimintaympäristö säännellään. Tällä hetkellä eri jäsenmaissa on hyvin erilaisia tulkintoja, mikä vaikeuttaa niiden toimintaa.

Nykyistä selkeämpi sääntely on omiaan laskemaan oikeudenkäyntikuluja ja tekemään liiketoiminnan suunnittelusta helpompaa.

Tiedotteen mukaan alustatalouden työntekijöiden asemasta on tähän mennessä annettu yli sata oikeuden päätöstä ja tukku viranomaislinjauksia. Useimmissa tapauksissa tuomarit ovat komission mukaan päätyneet siihen, että verkkoalustojen kautta työtä tekevät henkilöt ovat työntekijöitä.

Suomalaisen alustayhtiö Woltin työntekijöitä on pidetty vuoroin yrittäjinä vuoroin työntekijöinä.

Kaikki eivät ole väärinkohdeltuja

Tiedotteessa esitetyn arvion mukaan viime vuonna kaikkiaan 28 miljoonaa ihmistä työskenteli EU:ssa alustatalouden yrityksissä. Määrän odotetaan kasvavan 43 miljoonaan vuoteen 2025 mennessä.

Läheskään kaikki alustatalouden työntekijät eivät ole väärin kohdeltuja. Jos asiaa kysyy läheteiltä, kaikki eivät selvästikään kaipaa virallisen työntekijän asemaa. Itsensä työllistäjällä on mahdollisuus päättää keikoistaan.

Komission mukaan väärin perustein “itsensä työllistäjiksi” laskettuja henkilöitä on noin 5,5 miljoonaa, noin viidennes alustojen koko työvoimasta EU:ssa.

Kääntäen tämä tarkoittaa, että useimmat yrittäjiksi määritellyt työntekijät aidosti ovat itsensä työllistäjiä – ja sellainen toiminta on komission mukaan omiaan "parantamaan työpaikkojen muodostumista, liiketoiminnan kehittymistä, innovaatioita, palvelujen saavutettavuutta ja digitalisaatiota".

Sanamuodot kertovat, että alustatalouteen kohdistuu yhä suuria odotuksia. Ilmiö on kuitenkin niin iso, että sen sääntely on väistämätöntä.

Kaikkiaan erilaisia digitaalisia työnvälityksen alustoja on komission mukaan EU-alueella yli 500 kappaletta. Yli 90 prosenttia noista alustoista määrittelee työntekijänsä yrittäjämäisiksi itsensä työllistäjiksi.

Alustojen kautta tehdyn työn arvo oli komission mukaan noin 14 miljardia euroa vuonna 2020. Viidessä vuodessa alustatalouden keikkayhtiöiden liikevaihto oli lähes viisinkertaistunut.

Nopeaa muutosta nykytilanteeseen ei ole luvassa. Komission ehdotusta tullaan käsittelemään parlamentissa ja neuvostossa. Myös alan yhtiöt pääsevät esittämään omat näkemyksensä. Todennäköisesti muutoksiakin tehdään.

Kun direktiivi on hyväksytty, jäsenmailla on pari vuotta aikaa tuoda se omaan lainsäädäntöönsä.

Väärin perustein “itsensä työllistäjiksi” laskettuja henkilöitä on EU komission arvion mukaan 5,5 miljoonaa, noin viidennes alustojen koko työvoimasta. Kuva: Alamy / All Over Press

Voit keskustella aiheesta 10.12. klo 23 asti.

Lue lisää: