Säveltäjä Juha Leinosen mielestä suomalainen sävellystyö tunnetaan maailmalla useista syistä, joista yksi on Sibelius: "Sibeliuksen siivet kannattelevat meitä"

Juha Leinonen ei ollut nuorena säveltäjänä kovin kiinnostunut Sibeliuksen musiikista. Nykyisin kansallissäveltäjämme tuotanto on Leinoselle tuttua ja läheistä.

Säveltäjä Juha Leinonen kuulee Sibeliuksen musiikissa vaikutteita myös kansanmusiikista. "Kansanmusiikin ajoittainen pohjavire on kuultavissa", hän sanoo. Kuva: Karri Laihonen / Yle

Suomalainen klassinen musiikki ja sävellystyö on kansainvälisesti tunnettua ja arvostettua.

Porilainen säveltäjä Juha Leinonen näkee siihen useita syitä. Suomessa on paljon kansainvälisesti tunnettuja muusikoita ja säveltäjiä, jotka kiertävät aktiivisesti maailmaa.

Toisena syynä Leinonen pitää suomalaista musiikkikasvatusta, joka sekin tunnetaan hyvin maamme rajojen ulkopuolella – ja on tunnettu jo 60-luvulta saakka.

Kolmas syy on kansallissäveltäjämme Jean Sibelius.

– Sibeliuksen siivet kannattelevat selvästi meitä jälkipolvia. Se on kiistaton tosiasia, minkä myös näkee musiikkiympäristöissä. Maatamme ja musiikkikulttuuriamme arvostetaan, Leinonen sanoo.

Mikä merkitys säveltäjä Jean Sibeliuksella on ollut suomalaiseen musiikkiin? Entä miksi suomalainen klassinen musiikki on maailmalla tunnettua ja arvostettua? Toimittaja Karri Laihonen tapasi säveltäjä Juha Leinosen ja pohti hänen kanssaan suomalaisen klassisen musiikin taustoja.

Käyntikortti

Säveltäjänä Sibeliuksen maantoverina oleminen on ikään kuin käyntikortti.

– Nuorena en ollut Sibeliuksesta hirveän kiinnostunut, totta kai tunsin ja tiesin hänet. Uran varrella kiinnostus häntä kohtaan on syventynyt ja nyt tunnen hänen tuotantoaan enemmän kuin koskaan, Juha Leinonen sanoo.

Suoraa vaikutusta Sibeliuksen musiikilla ei ehkä ole omaan työhön.

– Ihailen hänen taitojaan ja musiikkiaan, varmaan sitä kautta se jollakin tavalla vaikuttaa, hän pohtii.

Mollivoittoinen Suomi

Suomalainen taidemusiikki ja musiikkiperinne tunnetaan usein varsin mollivoittoisena – synkkänä ja surumielisenä.

Säveltäjä Juha Leinonen sanoo, että syitä synkkyyteen voi oikeastaan vain spekuloida.

– Maantieteellisesti emme ole kovinkaan kaukana Karjalasta ja venäläisestä mentaliteetistä. Myös omassa kansanperinteessa ja kansantarinoissa sävy on usein mollivoittoinen.

Leinonen antaa esimerkeiksi Kalevalan ja pohjanmaalaisen kansanperinteen.

– Luulen, että se sävy tulee pitkälti kansanperinteen kautta. Viihdemusiikissa [surumielisyys] on erittäin hyvin läsnä.

Jean Sibelius tunnetaan hyvin kansainvälisesti. Samasta maasta oleminen toimii ikään kuin käyntikorttina, Juha Leinonen sanoo. Kuva: Museovirasto. Kuvaaja Daniel Nyblin.

"Kansanmusiikin ajoittainen pohjavire"

Kansanmusiikki heijastuu Juha Leinosen mukaan vahvasti suomalaiseen sävellyskulttuuriin.

Myös Sibeliuksen musiikissa kansanmusiikin vaikutuksen voi kuulla.

– Hänen tuotannossaan on selvästi havaittavissa kansanmusiikin ajoittainen pohjavire, Leinonen sanoo.

Hän huomauttaa, että suomalaisen taidemusiikin perinne ei ole pitkä, vain noin parisataa vuotta. Kansanmusiikin suosio heijastelee paljonkin suomalaiseen sävellyskulttuuriin.

– Puuttuu esimerkiksi barokin ja renessanssin aika. Kyllä kun kuuntelee suomalaista ja muunmaalaista säveltäjää, niin kansanperinne on usein se, mistä niitä vaikutteita löytyy.

Parhaat ideat vaativat intuitiota – ja jyystämistä

Juha Leinonen kertoo oman musiikillisuutensa heränneen murrosiässä.

Hän alkoi harrastella musiikkia ja nuorelle miehellä tuli jo hyvin varhaisessa vaiheessa selville, että oman musiikin luominen on tulevaisuuden suunnitelma.

– Soittotaito kehittyi hyvin äkkiä ja jo samoina vuosina tein ensimmäiset omat pikkukappaleet. Nopeasti oli mielessä vain yksi suunnitelma, joka liittyi vahvasti siihen omaan tekemiseen, oman luomiseen.

Sävellystyö vaatii ryhtymistä ja istumalihaksia, mutta ilman inspiraatiota ja intuitiota ajatukset tuskin jalostuisivat sävellyksiksi asti.

– Parhaat ideat, kyllä ne usein tulevat yhtäkkiä ja nopeasti, jopa äkkiarvaamatta. Inspiraatio ja intuitio eivät ole mitään myyttejä. Joskus silti tarvitsee sitä jyystämistäkin.

8. joulukuuta vietetään Jean Sibeliuksen päivää ja suomalaisen musiikin päivää.

Lue lisää: