Juhana Vartiaisen kritiikkiä herättänyt budjettimalli saanee jatkoa ensi vuonna – "Demokraattisempi kuin aiempi toimintatapa"

Helsinki päätti jatkaa palkkakehitysohjelmaa, joka mahdollistaa palkkojen korottamisen niissä ammattiryhmissä, joihin on vaikea löytää osaavaa työvoimaa. 

Pormestari Juhana Vartiainen (kok.) kertoi Ylelle, että syksyllä käyttöönotettu uusi budjettimenettely saanee jatkoa myös ensi vuonna. Kuva: Silja Viitala / Yle

Helsingin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt ensi vuoden budjetin. Kaupungin menot kasvavat 5,7 prosenttia verrattuna vuoden 2021 talousarvioon. Kunnallisveroprosentti 18 säilyy ennallaan ja kiinteistövero alimmalla mahdollisella tasolla.

Pormestari Juhana Vartiainen (kok.) kertoi Ylelle, että syksyllä käyttöön otettu uusi budjettimenettely saanee jatkoa myös ensi vuonna. Vartiainen katsoo, että uusi neuvottelumalli toimii paremmin kuin aiemmin käytössä ollut toimintatapa.

– Tämä on demokraattisempi kuin aiempi toimintatapa, hän sanoo.

Budjettineuvottelut käytiin siis tänä vuonna tavanomaisesta poikkeavalla tavalla. Pormestari Juhana Vartiainen ei tuonut omaa budjettiesitystään julki ennen kuin oli neuvotellut asioista suurimpien poliittisten ryhmien kesken.

Vartiaisen uutta suljetumpaa neuvotteluprosessia kuitenkin kritisoitiin pitkin syksyä voimakkaasti avoimuuden puutteesta. Vartiaisen toimintatapa sai keskiviikkoiltana budjetin hyväksyneeltä valtuustolta sekä kritiikkiä että kehuja.

Vartiainen toi budjettiesityksensä julkisuuteen vasta, kun kaikesta oli jo käytännössä sovittu. Entinen pormestari Jan Vapaavuori (kok.) esitteli budjettiehdotuksensa julkisesti jo ennen poliittisia neuvotteluja.

Vartiaisen mielestä uusi neuvotteluprosessi on parempi ja aiempaa demokraattisempi, koska siinä useat poliittiset ryhmät pääsevät heti neuvottelemaan virkamiesvalmistelun pohjalta, eikä pormestari valmistele esitystä yksin.

SDP:n Heinäluoma: Arvioitava hyvät ja huonot puolet

Vartiaisen mielestä uusi toimintatapa oli kritiikistä huolimatta niin onnistunut, että näin voitaisiin toimia vastakin.

Kokoomuksen Atte Kaleva kehui Vartiaisen neuvotteluprosessia ja sanoi, että näin olisi voitu toimia jo aiempinakin vuosina.

Kalevan mukaan ongelmana on ollut tähän saakka se, että pormestarin julkistaessa oman budjettiesityksensä puolueille on tullut tämän jälkeen houkutus vaatia siihen lisäyksiä, ja budjetti on näin julkisuuden paineessa paisunut kuin pullataikina.

Vasemmistoliiton apulaispormestari Paavo Arhinmäki ja SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Eveliina Heinäluoma sen sijaan näkivät Vartiaisen mallissa avoimuuden puutetta ja kehittämisen tarvetta.

– Jatkoa ajatellen keskeinen kehittämisen paikka on se, että tämän prosessin avoimuutta saadaan parannettua, Heinäluoma sanoo.

Heinäluoma pitää tärkeänä, että budjetti on laajasti muun muassa kaupunkilaisten ja median arvioitavissa ennen kuin se on lopullisessa käsittelymuodossa.

– Pidän tärkeänä, että arvioidaan mallin hyvät ja huonot puolet, Heinäluoma sanoo.

Myös keskustan valtuustoryhmä moitti Vartiaisen budjettiprosessia.

Perussuomalaisten valtuustoryhmä jättäytyi syksyllä budjettisovun ulkopuolelle ja vaati myös keskiviikkoiltana budjetin palauttamista uuteen valmisteluun.

Työvoimapulaa helpotetaan korottamalla palkkoja

Viime aikoina vilkasta keskustelua on käyty erityisesti sote-alan ja varhaiskasvatuksen työvoimapulasta. Valtuusto päätti, että kaupungin palkkakehitysohjelmaa jatketaan ensi vuonna ja siihen ohjataan viisi miljoonaa euroa. Palkkakehitysohjelma mahdollistaa palkkojen korottamisen ammattiryhmissä, joihin vaikea löytää työvoimaa.

Kaupunki jatkaa myös suurta investointiohjelmaansa. Investoinnit jatkuvat ensi vuonna ennätystasolla ja yltävät noin 1,1 miljardiin euroon. Mukana on muun muassa suuria liikennehankkeita ja asuntorakentamista.

Budjettiin sisältyy myös niin kutsuttu koronapaketti, jolla korjataan epidemian kaupungille ja kaupunkilaisille aiheuttamia kolhuja. Koronasta palautumiseen on budjetissa varattu 70 miljoonaa euroa vuosille 2022 ja 2023.

Suurin osa koronarahoista eli 64 prosenttia suunnataan sosiaali- ja terveystoimeen.

Perussuomalaiset kritisoivat etenkin budjetin menolisäyksiä ja lisävelan ottamista. Perussuomalaiset haluaisivat muun muassa hillitä asuntorakentamista ja leikata raitiotieinvestointeja. Perussuomalaisten mukaan Helsingin kasvu ei nyt ole kestävällä pohjalla, koska kaupungista on kaikkoamassa työssäkäyvää väkeä.

Pienet valtuustoryhmät keskusta ja kristillisdemokraatit ehdottivat, että heikennykset kotihoidontuen Helsinki-lisään peruttaisiin. Ehdotukset eivät kuitenkaan saaneet riittävää kannatusta, sillä suurimmat puolueet kokoomus, vihreät, SDP ja vasemmistoliitto eivät kannattaneet lisän palauttamista.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin 10. joulukuuta kello 23:een saakka.

Lue myös: