Biden sanoo demokratian kärsivän taantumasta ja avasi huippukokouksen sen vahvistamiseksi: "Jokaisen sukupolven on uudistettava demokratia"

Arvostelijoiden mukaan huippukokouksen yli sadan osanottajamaan joukosta puuttuvat ne, joille demokratiaoppitunti nimenomaan tekisi terää.

Biden avasi demokratiahuippukokouksen
Biden avasi demokratiahuippukokouksen

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden on avannut Valkoisen talon Demokratia-huippukokouksen (siirryt toiseen palveluun).

Avaussanoissaan Biden totesi, että demokratiaa ei voi pitää itsestäänselvyytenä.

– Jokaisen sukupolven on uudistettava se, ja asia on kiireinen meidän jokaisen osalta, Biden sanoi etäkokouksen videotaulun edessä.

Videotaulussa näkyi osa kaksipäiväisen kokouksen edustajista, joita on mukana noin 110 maasta.

Osallistujien joukossa ovat muun muassa Euroopan neuvoston puheenjohtaja Ursula von der Leyen, YK:n pääsihteeri Antonio Guterres, Uuden-Seelannin pääministeri Jacinda Ardern, Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Niinistö vaati kehittyvien demokratioiden tukemista

Presidentti Niinistö käytti kokouksessa Suomen puheenvuoron. Julkaistun tekstin mukaan Niinistö sanoi, että Suomi sijoittuu korkealle jokaisessa demokratiaan liittyvässä globaalissa vertailussa.

– Oma kokemuksemme osoittaa, että demokraattiset instituutiot, ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja oikeusvaltioperiaate ovat rauhan ja kehityksen kulmakivet, Niinistö sanoi puheessaan.

Niinistö totesi myös, että demokratiaa on edistettävä kaikkialla, missä se on saamassa jalansijaa.

– Demokratiaa on suojeltava kaikkialla, missä se on uhattuna. Suomi on jatkossakin sitoutunut tukemaan demokratiaa kansallisesti, Euroopan unionin jäsenenä ja maailmanlaajuisesti.

Demokratia trendaa väärään suuntaan

Bidenin mukaan demokratiaa haastavat autoritaariset johtajat, jotka levittävät vaikutusvaltaansa ympäri maailman ja pitävät syrjivää hallintotapaansa demokratiaa parempana vastaamaan nykyajan haasteisiin.

Bidenin mukaan demokratia "trendaa" maailmalla vääräänsuuntaa ja kaipaa puolestapuhujia.

– Olemme käännekohdassa. Annammeko oikeuksien ja demokratian jatkaa luisuaan siihen puuttumatta? Biden haastoi osallistujia avauspuheenvuorossaan.

Biden siteerasi kahden tutkimuslaitoksen löydöksiä, jotka tukevat hänen huomiotaan demokratian taantumisesta.

Freedom House -laitoksen mukaan 2020 oli 15. peräkkäinen vuosi, kun maailmanlaajuisesti demokratia taantui.

Toisen esimerkin Biden otti Kansainväliseltä demokratia ja vaalituki -instituutilta.

Sen mukaan yli puolet maailman demokratioista on nähnyt ainakin yhden osa-alueen taantuvan kymmenen viime vuoden aikana. Yhdysvallat itse kuuluu tähän joukkoon.

– Näitä trendejä vahvistavat entistä monimutkaisemmat, maailmanlaajuiset haasteet, jotka vaativat yhteisiä toimia ratkaisuksi, Biden totesi

Haasteisiin kuuluvat muun muassa ilmastonmuutos ja koronapandemia.

Tästä kokouksessa on kyse

Mitä kokouksessa käsitellään?

Valkoisen talon mukaan kaksipäiväinen virtuaalikokous tarjoaa foorumin valtioille ja kansalaisjärjestöille hankkiutua yhteistyöhön muun muassa autoritarismin nousun vastustamisessa, korruption kitkemisessä ja ihmisoikeuksien puolustamisessa.

Miksi juuri nyt?

Bidenin hallinto kuvailee, että perustavanlaatuisesta vapauksien kaventamisesta on tullut trendi ympäri maailman. Tämän aaltoliikkeen kääntäminen toiseen suuntaan on juuri tämän hetken haaste.

Mistä demokratiataantuma lähtee?

Kokouksen lähtökohta on, että demokratiaan kohdistuu painetta eri puolilla maailmaa niin sisältä kuin ulkoakin päin.

Kansalaisten epäluottamus vallanpitäjiä kohtaan sekä vallanpitäjien kyvyttömyys luoda ja ylläpitää niin taloudellista kuin poliittista edistystäkin jättävät tilaa poliittiselle ääriajattelulle.

Tämä on vankistanut sellaisia poliittisia voimia, jotka kyseenalaistavat demokraattisia toimintapoja ja rakenteita.

Miten sitten demokratiataantuma näkyy?

Epädemokraattisesti hallitut valtiot – kuten Kiina ja Venäjä – nitistävät sisältään kansalaisyhteiskunnan toiminnan, uhkaavat naapureitaan ja luovat alueellista epävakautta.

Euroopassa esimerkkinä demokraattisten rakenteiden ja perinteiden haastamisesta käyvät Puola ja Unkari, joissa vallanpitäjät esimerkiksi kyseenalaistavat median ja tuomioistuinten riippumattomuuden.

Yhdysvalloissa puolestaan esimerkiksi hankkeet äänioikeuden kaventamiseksi ovat Bidenin mukaan esimerkki demokratian taantumisesta

Miksi kokousta arvostellaan?

Valkoista taloa on kritisoitu etenkin siitä, keitä kokoukseen on jätetty kutsumatta. Siihen eivät osallistu esimerkiksi Kiinan, Venäjän ja Unkarin hallintojen edustajat.

Venäjä ja Kiina eivät ole kokouksessa mukana. Presidentit Putin ja Xi kuvattuna Shanghaissa vuonna 2018.

Kiinan ja Venäjän Washingtonin suurlähettiläät kirjoittivat yhteisen artikkelin (siirryt toiseen palveluun) National Interest -julkaisuun. Siinä he syyttivät Bidenin hallintoa kylmän sodan ajan tapaisesta ajattelusta, joka lietsoo ideologista vastakkainajattelua ja luo jakolinjoja maailmaan.

Kiinaa ärsyttää myös Taiwanin mukanaolo kokouksessa.

Vastaavasti Bidenin hallintoa on kritisoitu Puolan, Brasilian ja Filippiinien kaltaisten maiden mukaan ottamisesta. Niissä nykyiset vallanpitäjät ovat arvostelijoiden mielestä syyllistyneet demokratian murentamiseen.

Mitä kokouksen jälkeen?

Valkoinen talo toivoo, että kaksipäiväinen kokous ei ole vain puhemylly. Sen pitäisi tuottaa ideoita, sitoumuksia ja toimintatapoja sen osoittamiseksi, että puutteistaan huolimatta demokratia tuottaa kansalaisille hyvää.

Kokouksen pohjamateriaalin mukaan avoimet, oikeuksia kunnioittavat yhteiskunnat pystyvät myös yhdessä käsittelemään maailmanlaajuisia haasteita kuten koronapandemiaa, ilmastokriisiä ja epätasa-arvoistumista.

Yhdysvallat itse aikoo kokouksessa sitoutua tukemaan riippumatonta lehdistöä, vastustamaan korruptiota, puolustamaan vapaita vaaleja, vahvistamaan kansalaisyhteiskuntaa, edistämään naisten, tyttöjen ja vähemmistöjen asemaa.

Seuraava kokous on määrä järjestää Valkoisen talon mukaan ensi vuonna.

Uutistoimistojen lisäksi lähteinä: The Carnegie ja The Brookings -tutkimuslaitokset.

Voit keskustella aiheesta 10.12. kello 23:een saakka.