Eduskunta keskusteli sote-työntekijöiden "rokotuspakosta": kokoomus kiitteli esitystä, perussuomalaiset vannoivat pikatestien nimeen

Varapuhemies Antti Rinne (sd.) päätyi antamaan Ano Turtiaiselle jälleen huomautuksen, kun suuri sali pui eilen eduskuntaan saapunutta hallituksen esitystä.

Eduskunnan täysistuntosali 24. marraskuuta 2021. Kuvituskuva. Kuva: Silja Viitala / Yle

Eduskunta kävi torstai-iltana lähetekeskustelua sosiaali- ja terveysalan työntekijöille kaavaillusta "rokotuspakosta".

Eilen eduskunnalle annettu esitys (siirryt toiseen palveluun) mahdollistaisi rokotuksen edellyttämistä koronataudin riskiryhmien kanssa lähikontaktissa työskenteleviltä alan työntekijöiltä.

– Julkisen vallan velvollisuus suojella jokaisen henkeä ja terveyttä edellyttää siitä huolehtimista, että välttämättömät palvelut voidaan järjestää vaarantamatta niistä riippuvaisen henkilön henkeä ja terveyttä, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) perusteli esitystä.

Hallituksen esitys sai oppositioryhmistä lämpimimmän vastaanoton kokoomukselta.

– Esitys on lämpimästi tervetullut. Tämä on välttämätön muutos kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä, Sari Sarkomaa (kok.) sanoi.

Myös esimerkiksi edustaja Ben Zyskowicz (kok.) alleviivasi, että "oikeus terveyteen on tärkein perusoikeus".

Voit katsoa tallenteen eduskunnan täysistunnosta jutun loppupuolelta. Keskustelua hallituksen esityksestä käytiin klo 17.10–18.00 ja 18.32–20.42.

Perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit esittivät pikatestejä vaihtoehdoksi

Eniten puheenvuoroja alkuillan debatissa käyttivät perussuomalaiset.

Moni ryhmän kansanedustajista arvioi, että pikatestien laajempi käyttö vastaisi paremmin hallituksen tavoitteeseen.

– On aivan selvää, että rokotusta suositellaan tälle työntekijäryhmälle. Mutta pakkorokotus ei ole oikea keino siihen, sanoi Mari Rantanen (ps.).

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kuvaili epidemiatilannetta "hyvin huolestuttavaksi".

– Rokotteet ovat kannatettavia, koska ne ehkäisevät niin tehokkaasti vakavaa tautia, hän sanoi.

Purran mukaan ne eivät kuitenkaan "täysin estä koronan leviämistä".

– Siksi me esitämme keinoksi pikatestejä. Tämä olisi paljon parempi tapa.

Samoilla linjoilla oli kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru katsoi vastauksessaan, että esitys on tarpeellinen. Hän oli kuitenkin samaa mieltä myös siitä, että pikatestejä tulisi saada laajemmin käyttöön.

– Toivon todella, että saisimme huomenna testaus- ja jäljitysstrategian päivitettyä, hän sanoi.

Puhemies antoi Ano Turtiaiselle huomautuksen

Omaa, Valta kuuluu kansalle -ryhmäänsä edustava Ano Turtiainen kuvaili hallituksen esitystä terveydenhuoltoalan henkilöstön "simputtamiseksi".

– Onko se suurin syynne tällaisen toimintanne jatkamiselle, ministeri Kiuru se, että tiedätte joka tapauksessa joutuvanne syytteeseen jopa kansamurhasta? Turtiainen kysyi.

Kiuru vastasi:

– Edustaja Turtiainen. Kaikki mitä tässä salissa sanotaan, on onneksi julkista.

Istuntoa johtanut varapuhemies Antti Rinne (sd.) antoi Turtiaiselle huomautuksen perustuslain 31 pykälän 2 momentin vastaisesta käytöksestä.

Momentissa todetaan, että kansanedustajan tulee esiintyä vakaasti ja arvokkaasti sekä loukkaamatta toista henkilöä.

Esitys koskisi useita ammattiryhmiä

Hallituksen esityksessä tartuntatautilakia muutettaisiin käytännössä väliaikaisesti siten, että työnantajat voisivat edellyttää koronarokotetta sosiaali- ja terveysalan työntekijöiltä.

Esitys ei koske ainoastaan ammattihenkilöstöä, kuten hoitajia. Sosiaali- ja terveysministeriön lakimies Mirka-Tuulia Kuoksa arvioi eilen tiedotustilaisuudessa, että velvoite voi koskea myös esimerkiksi potilashuoneen siivoojia sekä kotihoidon työntekijöitä. Velvoite koskisi myös alalla työskenteleviä opiskelijoita.

Rokotusta ei tarvitsisi ottaa lääketieteellisestä syystä. Tällöin työntekijä voisi työskennellä aina enintään 72 tuntia aikaisemmin otetun negatiivisen koronatestituloksen kanssa.

Jos työntekijällä ei ole täyttä rokotussarjaa, aiemmin sairastettua koronatautia tai negatiivista koronatestitulosta, olisi työnantajan tarjottava muuta työsopimuksen mukaista tai muuta sopivaa työtä. Jos sopivaa työtä ei ole tarjolla tai työntekijä ei suostu vastaanottamaan sitä, työnantajalla ei olisi palkanmaksuvelvollisuutta työnteon estymisen ajalta, ellei toisin ole sovittu.

Hallitus toivoo lakia voimaan mahdollisimman pian

Täysistunto lähetti asian sosiaali‑ ja terveysvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.

Hallitus toivoo esitystä voimaan mahdollisimman pian. Lain voimaantuloa seuraisi rokotusten osalta kuukauden siirtymäaika.

Jo tällä hetkellä tartuntatautilaissa määritellään, että tartuntautien vakaville seurauksille alttiiden parissa työskentelevillä on oltava joko rokote tai sairastetun taudin antama suoja tuhka- ja vesirokkoa sekä rokote influenssaa vastaan.

Imeväisikäisiä jatkuvasti hoitavilla pitää olla rokote myös hinkuyskälle.

Voit keskustella aiheesta huomiseen perjantaihin 10. marraskuuta klo 23 saakka.

Lue myös: