Hyppää sisältöön

Luomusika kohtaa yhtä tuskallisen lopun kuin tavallinen – lue tästä jutusta, miksi luomukinkku voi silti olla eettisempi valinta

Luomusian osuus sianlihantuotannosta on Suomessa vain 0,4 prosenttia. Sekä luomusiat että tavanomaisesti tuotetut siat tainnutetaan hiilidioksidilla ennen teurastusta.

Luomuporsaita karsinassa. Luomusialla täytyy olla enemmän tongittavaa ja pureskeltavaa karsinassa kuin tavanomaisesti tuotetulla sialla. Kuva: Jari Kovalainen / Yle

Luomukinkku on tavanomaisesti tuotettua kinkkua kalliimpaa. Mikäli kinkkua haluaa syödä, mutta joulupöydässä miettiä myös eläimen hyvinvointia, kannattaa luomukinkkua harkita.

Eläinten hyvinvointikeskuksen erityisasiantuntija valitsisi kotimaisen kinkun – ja vieläpä luomukinkun, koska se takaa hieman paremmat hyvinvoinnin edellytykset sialle.

– Ruotsalainen kinkku voi olla myös ihan hyvä valinta, mutta me tunnemme kotimaisen tuotannon ja tiedämme, millaisten säädösten mukaan meillä sikaa tuotetaan, Tiina Kauppinen sanoo.

Tuotannossa on otettava monta sellaista asiaa huomioon, jotka parantavat sian mahdollisuuksia lajityypilliseen käyttäytymiseen. Luomutarkastaja käy luomusikaloissa kerran vuodessa tarkistamassa eläinten hyvinvoinnin.

Suomen Sikayrittäjien toiminnanjohtaja Ari Berg kertoo, että luomusikoja kasvatetaan yleensä pienemmissä tai keskisuurissa sikaloissa. Suomen yli 800:sta sikatilasta vain 16 tuottaa luomusikoja. (siirryt toiseen palveluun)

Luomukinkun osuus joulumyynnistä vain kaksi prosenttia

Suomessa tuotetaan ja syödään erittäin vähän luomukinkkua, vaikka sen suosio verkkokaupassa on nousussa. (siirryt toiseen palveluun)

Yhteensä Suomen sikatiloilla on noin miljoona sikaa. Lihasikoja niistä on vajaat puoli miljoonaa. Sianlihaa tuotettiin (siirryt toiseen palveluun) 175 800 000 kiloa, josta luomun osuus on vain 0,4 %.

Sikalat ovat Suomessa Bergin mukaan kohtuullisen kokoisia, vaikka isoimmissa lihasikaloissa sikoja saattaa olla muutamasta sadasta noin kymmeneentuhanteen.

– Suomessa ei ole sellaisia jättisikaloita, joista puhutaan kansainvälisessä mittakaavassa, Berg sanoo.

Päivittäistavarakaupan mukaan suomalaiset syövät jouluna yhteensä kuusi miljoonaa kiloa kinkkua.

Sekä K- että S-ryhmä kertovat, että vain kaksi prosenttia jouluna myytävistä kinkuista on luomukinkkua. Se tarkoittaisi 40 000 kiloa luomukinkkua.

Lidlin mukaan kinkun myynti on viime vuonna lisääntynyt 3 prosenttia, luomukinkun 2,5 prosenttia.

Perinteisissä porsitushäkeissä emakolla ei ole tilaa kääntyä. Kuva: Sanna Kähkönen / Yle

Näin luomusian elämä eroaa tavanomaisen porsaan elämästä

Mitä eroa luomukinkulla ja tavanomaisella kinkun tuotannolla sitten on? Kokosimme pääkohdat lainsäädännöstä.

  • Syntyminen: Luomuporsaiden pitää syntyä luomuemakosta. Luomuporsaat vieroitetaan emakosta 40 vuorokauden iässä, kun tavanomaisen porsaan kohdalla lähes puolet aiemmin.
  • Porsiminen: Luomusian porsimisen tulee tapahtua vapaasti karsinassa. Tavanomaisessa tuotannossa emakko porsii yleisimmin pienessä häkissä, jossa se ei pysty edes kääntymään. Luomuemakolla pitää olla 7,5 neliön tila porsaineen.
  • Tilat: Luomusian kytkeminen on kielletty aina ja karsinassa on oltava enemmän tilaa. Luomusian karsinassa on oltava myös vähintään puolet kiinteää lattiaa. Kaikilla luomusioilla on oltava kuiviketta, kuten olkia lattialla.
  • Ruokinta: Luomusikojen ruuan pitää tulla luomurehusta. Liemirehun lisäksi on tarjottava virikkeellistä ruokaa eli karkearehua, kuten luomuheinää, -ruohoa tai juureksia. Viidennes rehusta pitää olla paikallisesti tuotettua.
  • Ulkoileminen: Luomusian on päästävä ulos touko–lokakuussa ulkotarhaan, laitumelle tai ulkojaloittelualueelle.
  • Lääkintä: Jos luomuemakkoa joudutaan lääkitsemään yli 3 kertaa vuodessa, siitä tulee tavallinen sika. Lihasika menettää luomustatuksen, jos sitä joutuu lääkitsemään useammin kuin kerran vuodessa.
  • Luomutarkastus: Luomusioille on tehtävä vuosittain luomutarkastus, jonka pääasiallinen tarkoitus on tarkistaa eläimen hyvinvointi.
  • Kuolema: Teurastamisessa luomusioilla ja tavanomaisesti kasvatetuilla sioilla ei ole eri sääntöjä. Siat tainnutetaan teurastamoissa hiilidioksidilla noin seitsemän eläimen ryhmissä. Luomusikoja ei saa teuraskuljetuksen aikana ohjata sähköpiiskalla.
Suomessa on lähes miljoona sikaa. Kinkkua syödään kauppiaiden arvion mukaan kuusi miljoonaa kiloa jouluna. Kuva: Sirkka Haverinen / Yle

Luomuemakko porsii ja imettää vapaasti ilman häkkejä

Sikayrittäjät mielellään korostavat sitä, että tavanomainen tuotanto on alkanut lähentyä luomusian tuotantoa olosuhteiltaan.

– Toki niissä on paljon samaa, mutta luomuissa on pientä ekstraa niissä tietyissä hyvinvoinnin kannalta olennaisissa asioissa, sanoo erityisasiantuntijaTiina KauppinenEläinten hyvinvointikeskuksesta.

Tutkijan mukaan luomu ei itsessään takaa eläimen hyvinvointia, mutta se antaa vähän tavanomaista tuotantoa paremmat mahdollisuudet eläimen lajinmukaiselle käyttäytymiselle, Kauppinen sanoo.

Liikkumisen vapaus on yksi tärkeimmistä. Luomuemakko porsii ja imettää vapaana.

Tavanomaisessa tuotannossa häkkiin sulkeminen synnytyksen ja viidenkin viikon imetyksen ajaksi on sallittua. Perinteinen häkki voi olla niin pieni, että emakko ei pääse edes kääntymään.

– Luomueläimiä ei saa pitää häkeissä missään vaiheessa. Lisäksi emakot imettävät porsaita melkein kaksi kertaa pidempään kuin tavanomaisessa tuotannossa, Kauppinen sanoo.

Suomen Sikayrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Ari Bergin mukaan vapaaporsitus on yleistynyt myös tavanomaisessa tuotannossa ja kolmasosa tavanomaisista sikaloista on siirtynyt siihen.

Tosin synnytyksen aikana ja juuri sen jälkeen Bergin mukaan häkkejä tai muunlaisia esteitä vielä usein käytetään, jotta emakko ei käänny porsaiden päälle.

Ainoastaan luomutiloilla emakon sulkeminen häkkiin on kielletty kokonaan.

Eläinten hyvinvointikeskuksen erityisasiantuntija Tiina Kauppinen. EHK on Luonnonvarakeskuksen alainen asiantuntijaverkosto, jonka tavoitteena on eläinten hyvinvoinnin turvaaminen ja parantaminen. Kuva: Matti Myller / Yle

Luomusialle tarjottava ulkoilua, tonkimista ja pureskeltavaa

Luomusioille on tarjottava mahdollisuus ulkoiluun laidunkaudella. Kaikki luomuporsaat eivät kuitenkaan ehdi elämänsä aikana ulos, jos ne syntyvät syksyllä ja ne teurastetaan ennen laidunkautta.

Luomusioille on tarjottava myös sisällä enemmän tonkimismateriaalia ja karkeaa rehua pureskeltavaksi. Tavanomaista sikaa saa ruokkia nestemäisellä rehulla, jolloin sika ei pääse pureskelemaan.

– Sika on todella utelias ja älykäs eläin. Se kuluttaa huomattavan osan hereilläoloajastaan siihen, että se tutkii ja tonkii, Kauppinen sanoo.

Luomukinkkujen hinta on moninkertainen tavanomaisesti tuotettuun lihaan verrattuna. Kuva: Matti Myller / Yle

Sekä luomu- että tavanomaiset siat tainnutetaan kivuliaasti hiilidioksidilla

Teurastamoilla siat tainnutetaan hiilidioksidilla ennen verenlaskua.

Siat pyritään ohjaamaan rauhallisesti kuuden, seitsemän sian joukkona niin sanottuun tainnutuskehtoon, johon johdetaan kaasua ja jossa siat menettävät tajuntansa.

– Hiilidioksidi on hapan kaasu, joka tuottaa tukehtumisen tunteen, eli se on hyvin epämiellyttävä tapa taintua, sanoo Eläinten hyvinvointikeskuksen erityisasiantuntija Tiina Kauppinen.

Tutkijan mukaan hiilidioksidi aiheuttaa suurta kipua ja kärsimystä eläimelle.

– Se on tuskallinen tapa taintua, mutta onneksi se ei kestä kauaa, hän sanoo.

Sikayrittäjien Ari Bergin mukaan hiilidioksiditainnutus on hyväksi todettu tapa.

– Se on eläimen kannalta stressitön, ryhmäkäyttäytymiseen soveltuva toimintatapa. Lihan laadun kannalta se on todettu hyväksi, Berg sanoo.

Myös luomusiat teurastetaan isoissa teurastamoissa.

– Kyllähän lähes kaikki eläimet menevät ison teurastamon kautta, jossa hiilidioksiditainnutus on käytössä. Joitakin alueellisia tilateurastamoja voi olla, joissa on joku edullisempi tainnutusmuoto, kuten sähkötainnutus, sanoo Ari Berg.

Eläinten hyvinvointikeskuksen erikoistutkija Tiina Kauppinen kertoo, että hiilidioksiditainnutukselle on etsitty pitkään korvaavaa tapaa EU-alueella.

Hiilidioksidi on kuitenkin tehokasta, koska sillä saa monta sikaa tainnutettua kerralla. Kaasu on myös edullista käyttää suurien eläinmäärien tainnutukseen.

Juttua muokattu: 16.12.11.07. Jutussa luki aiemmin, että lihasika menettää luomustatuksensa, jos sitä joudutaan lääkitsemään kerran vuodessa. Virke on korjattu muotoon: Lihasika menettää luomustatuksen, jos sitä joutuu lääkitsemään useammin kuin kerran vuodessa.

Voit keskustella aiheesta torstaihin 16.12.2021 kello 23:een asti.

Tiedot luomusian ja tavanomaisesti tuotetun sian eroista on kerätty Ruokavirastosta (siirryt toiseen palveluun), Suomen sikayrittäjät ry: toimitusjohtaja Ari Bergiltä, Pro Luomu ry:n toiminnanjohtaja Aura Porrassalmelta ja Eläinten hyvinvointikeskuksen erikoistutkija Tiina Kauppiselta.