Hyppää sisältöön

Sähkön korkea pörssihinta ei ole pelkästään huono asia – kaupunkien energiayhtiöt jauhavat nyt rahaa, josta veronmaksajatkin lopulta hyötyvät

Eri puolilla Suomea energialaitosten voimalat tuottavat kovilla pakkasilla sähköä pörssiin saman verran kuin ydinvoimalat tai vesivoimalat. Laitokset ovat pääosin kaupunkien omistamia. Jatkossa niiden tuottaman sähkön määrä tulee kuitenkin vähenemään.

Etelä-Savon Energian Pursialan voimalaitokset Mikkelissä ovat käyneet kuluneella viikolla täydellä höyryllä. Kuva: Petri Vironen / Yle

Mikkelin keskustan tuntumassa, Saimaan rannalla on pakkaspäivänä täysi höyry päällä.

Rekat tuovat jatkuvalla syötöllä energiapuuta ja turvetta kahteen voimalaitokseen. Laitokset puskevat kaukolämpöä reilulle 27 000 mikkeliläiselle. Samalla syntyy sähköä, josta on maksettu marras-joulukuun kovilla pakkasilla huimia hintoja. (siirryt toiseen palveluun)

– Parinkymmenen asteen pakkasella kaikki putket käyvät punaisina. Lähes täysi kapasiteetti on käytössä, Etelä-Savon Energian ESEn voimaloiden tuotantojohtaja Lasse Lahtinen kuvaa.

Energiayhtiöiden ja omistajakaupunkien talousvastaavat nauttivat sähköpörssin huiman korkeista hinnoista täysin rinnoin. Ero vuoden 2020 hintoihin on monin-, hetkittäin jopa monikymmenkertainen.

– Tämä joulukuun alku tuo meille jo satojen tuhansien eurojen edun viime vuoteen verrattuna, mutta sillä tosiaan vasta korvataan viime vuoden heikkoa tulosta, tuotantojohtaja Lasse Lahtinen muistuttaa.

ESE Oy tekee tänä vuonna reilun 50 miljoonan euron liikevaihdon. Voimalaitoksen osuus liikevaihdosta jakautuu kaukolämmöntuotannon noin 20 miljoonaan ja sähköntuotannon noin viiteen miljoonaan euroon.

– Tämän hetken ennuste näyttää, että sähkön pörssihintaa pysyy korkealla kevääseen saakka, joten miljoonavaikutus sillä voi meille kokonaisuudessaan olla.

Sähkön pörssihinta heilahtelee lähes suoraan suhteessa pakkasen kovuuteen. Siinä piilee myös yhteistuotantolaitoksen vahvuus.

– Mitä enemmän on pakkasta, sitä enemmän tarvitaan kaukolämpöä ja sitä enemmän syntyy sähköä. Ja sitä parempi hinta siitä saadaan pörssissä, Lahtinen kuvaa ketjua.

ESEn voimalaitokset ovat tehneet kovaa tiliä aiemminkin, mutta puupolttoaineen kasvanut kysyntä on nostanut polttoaineiden hintaa ja normaalissa markkinatilanteessa kate on selvästi aiempaa pienempi.

– Takavuosina oli korkeiden hintojen hetkellä järkevää tuottaa mahdollisimman paljon sähköä ja ajaa yli jäävä kaukolämpö tuohon Saimaaseen.

Lasse Lahtinen vastaa ESEn Pursialan voimalaitoksista. Kuva: Petri Vironen / Yle

Kapasiteettia katoaa lähes ydinvoimalan verran

ESE on yksi tyypillisistä Suomen kaupunkeihin yhteistuotantolaitoksella lämpöä tuottavista yhtiöistä.

Suomessa lämpöä ja sähköä tuottavien yhteistuotantolaitosten määrä on kansainvälisesti harvinaisen korkea.

Energiateollisuuden mukaan kolme neljäsosaa Suomen kaukolämmöstä syntyy yhteistuotantolaitoksissa. Suomen käytettävästä sähköstä taas jopa kolmasosa syntyy samoissa laitoksissa (siirryt toiseen palveluun).

– Valitettavasti tuo sähkön osuus tulee jatkossa pienenemään, kun energiayhtiöt joutuvat uusimaan voimaloitaan. Taustalla on tavoite päästä eroon fossiilisista polttoaineista, Energiateollisuus ry:n asiantuntija Mirja Tiitinen sanoo.

Tällä hetkellä, joulukuun alun kaltaisilla pakkasilla kaupunkien voimalat tuottavat sähköä lähes yhtä paljon kuin ydinvoimalat ja selvästi enemmän kuin vesivoimalat.

Jatkossa kaukolämpöyhtiöt tuottavat nykyistä enemmän pelkkää kaukolämpöä.

Erityisesti kivihiiltä, maakaasua ja turvetta korvataan kaukolämmityksessä pelkkää lämpöä energiapuulla tuottavilla lämpökeskuksilla sekä erilaisilla lämpöpumpuilla ja hukkalämmöillä. Sähköä ne eivät tuota.

– Tuulivoima lisääntyy samaan aikaan nopeasti, mutta se on sääaltis. Esimerkiksi kovilla pakkasilla, jolloin tarve on suurin, voi olla tyyntä kuten juuri nyt edeltävä viikko osoitti, Tiitinen muistuttaa.

Tuulivoima kasvaa, mutta sääherkkyys vaivaa

Suomen sähköjärjestelmässä yhteistuotantolaitokset ovat tuottaneet ns. perusvoimaa, jolloin vesivoimaa on voitu käyttää säätövoimana kovien kulutuspiikkien aikana.

Tuulivoiman riskialttius asettaa tilanteeseen uudet haasteet, kun esimerkiksi Helsinki luopuu kivihiiltä käyttävistä voimaloistaan.

Vuoden 2015 tasosta yhteistuotantolaitoksien sähkötehosta on poistunut tai poistumassa arviolta noin 1 000 MW. Se on kaksi kolmasosaa uuden ydinvoimalan tehosta. Yksin Helenin kivihiililaitoksen kautta häviää sähkötehoa 380 MW.

Tehoa on poistunut tai poistumassa vanhojen laitosten sulkemisten kautta myös Vantaalla, Espoossa, Turun seudulla, Lahdessa ja Vaasassa.

Suomi on kovilla pakkasilla paljolti myös tuontisähkön varassa.

Tuontisähkön osuus on korkeimmillaan kolmasosan luokkaa. Tuleva Olkiluodon ydinvoimala lisää kotimaista tuotantoa, joka toisaalta kaupunkien omistamien energiayhtiöiden voimaloiden sulkemisen kautta pienenee.

– Tuonti sinänsä kuuluu toimivaan markkinaan, mutta ehkä omavaraisuusaste voisi meillä olla korkeampikin, Mirja Tiitinen sanoo.

Osinkojen sijasta investointeihin

Palataan takaisin vielä Mikkeliin, jossa voimalaitokset pukkaavat lämpöä ja sähköä putket punaisina.

Kova talvi toisi osinkojen kautta helpotusta omistajakaupungin talousvaikeuksiin.

– Kaikkea huippuhintojen tuomaa tulosta ei kannata ottaa osinkoina, sillä tuottoja pitää käyttää myös uusiin investointihankkeisiin.

ESEn voimalaitokselta myydään sähköä tänä vuonna noin 140 gigawattituntia eli 140 miljoonaa kilowattituntia. Edellisenä, harvinaisen lauhana vuonna määrä jäi sataan gigawattituntiin.

Lue lisää:

Voit keskustella aiheesta 12.12. klo 23.00 saakka.