Hyppää sisältöön

Korona-aika toi yllättävän käänteen helsinkiläisen Veera Laitisen elämään – nyt hän asuu pienessä saaristokylässä ja pyörittää omaa ravintolaa

Pienet kylät kiinnostavat nyt myös kaupungissa asuvia lapsiperheitä. Uusimaalainen 400 asukkaan kylä houkuttelee perheitä muun muassa omalla yksityisesti omistetulla kirjastollaan.

Veera Laitinen, ravintoloitsija, Bromarv, Kimmo Åhfelt-Arjamo, Bromarv sekä Bo-Erik Törnroos, kalastaja eläkkeellä.
Kävimme katsomassa, mistä syntyy Bromarvin henki? Siihen vastaavat myös Veera Laitisen ravintolan pöydässä istuvat Kimmo Åhfelt-Arjamo ja Bo-Erik Törnroos.

Helsinkiläinen toimistotyöntekijä Veera Laitinen ei osannut kaksi vuotta sitten ajatellakaan, että kohta hän asuu pienessä saaristokylässä läntisellä Uudellamaalla ja pyörittää omaa ravintolaa.

Veera Laitinen perheineen asui ennen Lauttasaaressa Helsingissä. Korona sai heidät jäämään mökkikuntaan. Nyt he suunnittelevat omistamansa ravintolan laajentamista Bromarvin kylässä. Kuva: Ronnie Holmberg / Yle

Kun korona sulki päiväkodit Helsingissä, entinen toimistotyöntekijä lähti mökille perheensä kanssa ja jäi sille tielleen. Nyt perhe on asunut pienessä Bromarvin kylässä Raaseporissa jo puolitoista vuotta.

– Ajattelin, että jäämme vain koronaa pakoon. Mutta ei siinä mennyt kuin kuukausi, kun sanoin miehelleni, että en pysty enää palaamaan kaupunkiin, Laitinen kertoo.

Lisäksi Laitinen miehineen osti Bromarvin kylän keskustasta entisen pankkirakennuksen, jossa he jatkavat siinä jo olleen baari & pizzerian toimintaa. Suunnitelmissa on nyt baarin remontti ja laajennus. Yläkertaan remontoidaan kolmilapsisen perheen saaristokylän "city-kotia".

– Kaikki vain loksahti kohdilleen.

Muuttovirta vie nyt Helsingistä muualle

Laitisen perhe ei ole ainoa maalle muuttanut kaupunkiperhe. Korona on saanut useat perheet arvioimaan elämäänsä uusiksi. Mistään suuresta massailmiöstä ei vielä ole kyse, mutta kotimaan muuttoliike suuntautuu nyt Helsingistä poispäin.

Muun muassa Bromarvin neljänsadan asukkaan kylään on muuttanut jo useita lapsiperheitä pääkaupunkiseudulta. Kylässä on ala-aste ja päiväkoti. Koulussa on tällä hetkellä reilut parikymmentä oppilasta.

Nyt Bromarvin lakkautusuhan alla ollut koulu pursuaa oppilaita. Uusia kyläläisiä on syntynyt tänä vuonna jo viisi. Heille kaikille on annettu omat t-paidat lahjaksi.

Bromarvin kylään on tänä vuonna syntynyt jo viisi uutta vauvaa. Kylä on teettänyt kaikille uusille vauvoille omat paidat. Kuva: Ronnie Holmberg / Yle

Bromarvissa suunnitellaan jo myös vuokra-asuntojen rakennuttamista, jotta epävarmat, mutta saaristosta kiinnostuneet, voisivat ensin kokeilla asumista kylässä vuokralla.

Kylässä kuusitoista vuotta asunut Kimmo Åhfelt-Arjamo tietää, mikä ihmisiä vetää kylään. Luonto, meri ja erityisesti ihmiset.

– Talvella olemme kuin 400 henkilön perhe, Åhfelt-Arjamo sanoo.

Bromarvin kylässä on uusi satama, tori ja satamaravintola. Kuva: Ronnie Holmberg / Yle

Reseptinä aktiiviset asukkaat ja talkoohenki

Bromarvin kylän asukkaiden mukaan resepti kylän nousuun ja voittoon Uudenmaan kyläkilvassa on aktiiviset asukkaat ja talkoohenki. Bromarvin kylätoimikunnan puheenjohtajan Mikael Gestrinin mukaan pienessä kylässä on yli kymmenen yhdistystä. On kylätoimikuntaa, marttoja, kirjaston ystäviä, lasten liikuntaa ja VPK-toimintaa.

Raaseporin entinen kaupunginjohtaja, Mårten Johansson, pyörittää eläkepäivillään Bromarvin kylän rannassa kesäisin satamaravintolaa, josta näkee auringonlaskun. Kuva: Ronnie Holmberg / Yle

Kylän uusi vierasvenesatama ja sen kesäravintola on myös rakennettu talkoovoimin.

– Sataman rakentamiseen kului tuhansia talkootyötunteja. Täällä on yrittäjiä, jotka osaavat tehdä monenlaista, Gestrin sanoo.

Bromarvin kylätoimikunnan puheenjohtaja Mikael Gestrin sanoo, että kylässä on vahva talkoohenki. Kuva: Ronnie Holmberg / Yle

Talkoohenki on yltänyt Bromarvin kylässä myös taloudelliseen tukeen.

Kun Bromarvin kirjasto oli lakkautusuhan alla, kylätoimikunnan sihteerin Heidi Lindholmin mukaan kylästä välittävä yksityinen ihminen osti sen. Näin kirjasto säilyi kylässä.

Myös kaupan laajennuksessa paikalliset ovat Lindholmin mukaan auttaneet taloudellisesti. Lindholmin mukaan kylällä on pari "kummisetää", jotka ovat lahjoittaneet tarvittaessa rahaa.

– He kokevat, että on tärkeää rahoittaa ja sijoittaa kylään, Lindholm sanoo.

Bromarvin kylätoimikunnan sihteeri Heidi Lindholm arvostaa kylässä myös lähiruokaa: kalaa, vihanneksia ja lihaa saa omasta takaa. Kuva: Ronnie Holmberg / Yle

Panostus toi vuoden kylän -tittelin

Panostus on kannattanut, sillä kaupungista maalle muuttaville perheille palvelut ovat tärkeitä. Bromarv valittiin Uudellamaalla tänä vuonna vuoden kyläksi. Satsauksesta hyötyvät varmasti niin sijoittajat, talkoolaiset, kunta kuin myös uudet kyläläiset.

Veera Laitinen sanoo, että Bromarvissa lapset ovat tervetulleita joka paikkaan. Kolmen lapsen äitinä hän arvostaa tätä. Kuva: Ronnie Holmberg / Yle

Laitisen perhe on ainakin ollut tyytyväinen. Heitä ei saa enää takaisin Helsinkiin. Uudet haasteet odottavat saaristossa.

Veera Laitisen mukaan hän tuntee ensimmäistä kertaa, että on kotona. Vaikka tekemistä on edelleen paljon, elämä saaristossa on paljon rauhallisempaa.

– Minulla on aina ollut jotenkin juureton olo. Täällä minusta on niin ihanaa, kun minä tunnen ihmisiä. Voin moikkailla heitä, ja he tuntevat minut, Laitinen sanoo.

Voit keskustella aiheesta tiistaihin kello 23: een asti. Haaveiletko muuttavasi?

Korjaus kuvatekstiin 27.12.2021 klo 22:50:

Kuvassa on Raaseporin entinen kaupunginjohtaja. Ennen tekstissä luki kunnanjohtaja.

Korjattu myös samasta kuvatekstistä, että Johansson pyörittää satamaravintolaa kesäisin. Ennen kuvatekstissä luki, että Johansson olisi rakennuttanut satamaravintolan.

Lue myös: