Hyppää sisältöön

Uusien hävittäjien käyttökustannuksista nousi huoli – Valtiontalouden tarkastusvirasto ja Puolustusvoimat eri linjoilla tietojen avoimuudesta

Suomen hävittäjätilaus on suurimpia Euroopassa, vaikka F-35:n käyttökulut ovat herättäneet huolta maailmalla. Puolustusvoimien mukaan kustannuksia arvioitiin "konservatiivisesti".

F-35A-hävittäjiä Floridan taivaalla. Kuva: STELLA Pictures/ddp/abaca press

Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajan sijainen Matti Okko on huolissaan siitä, millaisia kuluja Suomen uuden hävittäjän F-35:n käytöstä syntyy tulevaisuudessa.

– Valmistelun aikana kävi ilmeiseksi, että nimenomaisesti käyttö- ja ylläpitokustannukset sisältävät kaikkein eniten epävarmuutta. Olemme vääjäämättä osittain valmistajan antamien tietojen varassa ja sitä kautta tietysti sitä epävarmuutta on, Okko sanoo.

Tarkastusvirasto on arvioinut viime perjantaina maaliin tulleen HX-hankkeen valmistelua. VTV:n on pitänyt arvioida järjestelmän koko elinkaaren aikana syntyviä kustannuksia. Ne alkavat realisoitua kokonaisuudessaan vasta 2030-luvun alussa.

Puolalaisia sotilaita seremoniassa, jossa julkistettiin Puolan päättäneen hankkia 32 Lockheed Martinin F-35-hävittäjää tammikuussa 2020. Kuva: EPA-EFE/All Over Press

64 hävittäjän hankinta aseineen maksaa tässä vaiheessa Suomelle noin 8,4 miljardia euroa. Hankintahinta saattaa kuitenkin nousta vielä merkittävästi muun muassa valuuttakurssimuutosten seurauksena.

F-35 oli Puolustusvoimien mukaan hankintahinnaltaan kaikista viidestä kandidaatista edullisin. Suurempaa ihmetystä ovat herättäneet puolustusvoimien laskelmat uuden hävittäjän käyttö- ja huoltomenoista.

Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen johtaja Kari Renko vakuutti HX-tiedotustilaisuudessa, että järjestelmän vuosittaiset käyttö- ja ylläpitokustannukset alittavat asetetun 254 miljoonan euron rajan ja elinkaaren aikainen kehittäminen on mahdollista Puolustusvoimien resursseilla.

Tämä oli yllätys, sillä hävittäjää on pidetty hyvin kalliina koneena lentää.

Hankala hintalappu

Monet eri maat ovat päätyneet samaan F-35-koneeseen kuin Suomi, mutta muualla sen käyttökustannukset on arvioitu paljon suuremmiksi kuin meillä.

Helsingin Sanomat (siirryt toiseen palveluun) kokosi lokakuussa eri maiden laskelmia. Sveitsissä F-35:n vuotuiset konekohtaiset käyttö- ja huoltokulut on arvioitu kaksinkertaisiksi Suomen laskelmaan nähden. Hollannissa vastaava konekohtainen hinta-arvio on kolminkertainen. Norjalaiset ovat arvioineet F-35 hävittäjiensä koko elinkaaren kustannuksiksi 32 miljardia euroa, vaikka heillä on 12 hävittäjää vähemmän kuin Suomella. Suomessa ajatellaan 64 hävittäjän selviävän 20 miljardilla.

– Näihin liittyy vertailukelpoisuusongelmia. Käyttö- ja ylläpitokustannuksia ei ihan samalla tavalla määritelty Suomessa suhteessa näihin muihin maihin. Mutta koska on kuitenkin aika merkittävistä eroista kysymys, kun verrataan muihin maihin, niin kyllä tämä tietynlaisen huolen aiheuttaa, Okko sanoo.

Arvostetun puolustusalan ammattijulkaisun Janesin johtava ilmailuanalyytikko Alessandra Giovanzanti uskoo, että F-35:n käyttöhinta tulee vielä laskemaan.

– F-35-hävittäjän pitkän aikavälin ylläpitokuluja on arvosteltu. Niitä on syytä pitää esillä. Yhdysvalloissa on tosin varmasti ryhdytty toimenpiteisiin, jotta ylläpitokustannukset pysyisivät kestävällä tasolla pitkällä tähtäimellä.

Lisäksi Giovanzanti näkee etuja siinä, että niin monessa muussakin maassa on päädytty viime vuosina F-35-hävittäjään. Hävittäjä on nousemassa varsinkin Yhdysvaltojen ja monien Euroopan Nato-maiden eniten käyttämäksi koneeksi. Sen jatkuvasta kehityksestä tullaan varmasti pitämään huolta, niin valtavasti Yhdysvallat on koneeseen panostanut.

– Koulutukseen, huoltoon ja käyttöön liittyy paljon synergiaetuja. Kaluston elinkaareksi arvioidaan 30 vuotta, joten Suomen ilmavoimien ei pitäisi jäädä ilman tukea kaluston elinkaaren lopulla.

Kustannukset läpinäkyviksi

Yhdysvaltain valtiontalouden tarkastusvirasto GAO:n heinäkuussa julkaiseman raportin (siirryt toiseen palveluun) mukaan F-35:n käyttökuluarvio on kuitenkin koko ajan noussut, vaikka kuluja on yritetty hillitä. Jopa Yhdysvaltain asevoimien johto on toistuvasti todennut, että nykymenolla järjestelmä tulee aivan liian kalliiksi.

Hävittäjähankkeen ohjelmajohtaja Lauri Puranen vakuutti maanantai-illan A-studiossa, että kaikkien HX-hankkeen tarjoajien tietoja arvioitiin konservatiivisesti. Purasen mukaan F-35 oli HX-hankkeen koneista se, josta sai kaikkein eniten julkisista lähteistä tietoa.

– Me otimme GAO-raportista ne osat, jotka koskevat suoraan meidän koneidemme ylläpitoa. Täytyy miettiä meidän omat henkilöstökustannukset ja Suomen palkkatasot ja muut siihen verrattuna, Puranen kommentoi.

Ilmavoimien Hornet-hävittäjä nousee ilmaan Pirkkalan lentokentältä. Kuva: Petteri Bülow / Yle

VTV peräänkuuluttaa avoimuutta kustannusten suhteen.

– Tässä puhutaan koko elinkaaren aikana hyvinkin isoista summista. Kyllä tässä on selkeä tilaus astetta paremmalle avoimuudelle kuin nyt mitä sitten Hornetien kohdalla on tapahtunut, Matti Okko sanoo ja viittaa siihen, kuinka Hornetien kuluja on pidetty osittain salassa.

Puranen ei halunnut A-studiossa kommentoida sitä, aikooko Puolustusvoimat kertoa tulevaisuudessa sitä, pysyvätkö F-35:n käyttökulut kurissa. Hän vetoaa valmiudellisiin syihin.

– Me joudumme maan turvallisuuden takia tiettyä tietoa olla jakamatta aivan avoimesti, koska siitä pystyy puhtaasti päättelemään meidän kykyä, valmiutta, meidän koneiden kunnossapitoa ja muuta.

Mihin Suomi tarvitsee 64 hävittäjää?

Hävittäjien määrä on käyttökulujen lisäksi toinen merkittävä kysymys.

Suomen tilaus on suurimpia koko Euroopassa. Muun muassa väestöltään ja taloudeltaan Suomea selvästi suurempi, Venäjän rajanaapuri Puola uskoo pärjäävänsä 32 F-35-hävittäjällä.

Lisäksi monitoimihävittäjien roolin odotetaan muuttuvan muun muassa tekoälyn kehityksen myötä radikaalisti jo ensi vuosikymmenellä. Uudenlaisissa kehitteillä olevissa ilmataistelujärjestelmissä miehitetty hävittäjäkone on vain yksi osa.

Janesin ilmailuanalyytikko Giovanzanti näkee, että tulevaisuudessa hävittäjät toimivat lähinnä emoaluksina, kun muun muassa miehittämättömien taistelulennokkien määrä kasvaa.

– Tulevaisuuden ilmataistelujärjestelmät, jotka juuri etenevät EU:ssa, USA:ssa ja ehkä muuallakin maailmassa eivät sisällä vain sellaisia aluksia, joissa on miehitys tarvittaessa. Niihin voi kuulua myös miehittämättömiä aluksia, asejärjestelmiä ja verkkoteknologiaa.

Ihmiset kävelemässä WZ-7 miehittämättömän lentokoneen ohi Kiinan kansainvälisessä ilmailu- ja ilmailunäyttelyssä Zhuhaissa, Guangdongin maakunnassa. Kuva: EPA-EFE/All Over Press

Jatkossa tehtäviä hoitavat enemmän miehittämättömät koneet, eikä miehitettyjä koneita ehkä tarvita niin suuria määriä.

– Tulevaisuuden hävittäjät lienevät varsin erilaisia kuin tämänhetkiset. Tulevaisuudessa ne voivat toimia pikemminkin emoaluksina.

Toisaalta F-35 on nykyisin lentävistä hävittäjistä se, joka soveltuu uudenlaiseen rooliin. Sen sensorit ja erilaiset verkostojärjestelmät ovat erittäin kehittyneitä.

Lue lisää: