Hyppää sisältöön

Tutkijat kehittävät täydellistä joulukuusta laboratoriossa Savonlinnassa – "Hyvät edellytykset, että tästä joukosta se löytyisi", sanoo Mikko Tikkinen

Punkaharjulaisen Esko Oksan kodissa joulupuusta tuli monivuotinen perheenjäsen. Oksan työnantaja Luonnonvarakeskus on jo vuosia tutkinut täydellisen joulukuusen saloja, mutta tulosten saamiseksi puiden pitää saada vielä kasvaa.

Kasvaako näistä taimista tulevaisuudessa täydellisiä joulukuusia? Taimet siirretään laboratoriolta taimitarhalle ja kymmenen vuoden päästä voidaan arvioida lopputulosta. Kuva: Esa Huuhko / Yle

Esko Oksa hankki viisi vuotta sitten kotiinsa joulukuusen, jota ei heitettykään pois pyhien mentyä. Muumioksi nimetty kuusi sulostutti Oksan perheen pesuhuoneessa peräti viiden joulun verran.

– Se lopetti juomisen loppiaisen aikaan, mutta ei kuitenkaan alkanut ruskettua tai varistaa neulasia. Annettiin sen olla pesuhuoneen nurkassa. Vähän siirrettiin siivouksen aikana, mutta neljä vuotta ja viisi joulua se meitä palveli, Oksa kertoo.

Jouluvalotkin kuusessa paloivat yhtä soittoa yli neljä vuotta. Se tekee reippaasti yli 35 000 tuntia kuusenkynttilän loistetta.

Esko Oksan kuusi kolmentena jouluna vuonna 2018. Väri säilyi hyvänä ja neulaset pysyivät kuusessa kiinni vuosia. Kuva: Esko Oksa

Punkaharjulainen Oksa työskentelee metsätalousinsinöörinä Luonnonvarakeskuksella, joten ei ihme, että mies kiinnostui kokeilemaan joulukuusen kestävyyttä. Muumion Oksa nappasi kotiinsa Luonnonvarakeskuksen tutkimusmetsän harvennuksen yhteydessä. Se oli lajiltaan lännenpihta, mikä ei ole tyypillisin joulukuusilaji.

– Pihdat ovat tunnettuja siitä, että ne pitävät tiukasti neulasistaan kiinni. Esimerkiksi kranssien tekijät suosivat pihtaa juuri tästä syystä, Oksa kertoo.

Harvasta kuusesta on joulupuuksi

Oksan viisivuotinen Muumio käy esimerkiksi kestävästä joulupuusta. Aivan näin kauan harva haluaa samaa joulukuusta säilyttää, mutta neulasten pysyminen kuusessa on ominaisuus, jota hyvältä joulupuulta toivotaan.

Lisäksi hyvä joulukuusi on väriltään kaunis ja siinä on riittävän tuuheat ja tiheät oksat. Näin listaa Luonnonvarakeskuksen tutkija Mikko Tikkinen, joka on viime vuodet etsinyt keinoa tuottaa täydellisiä joulukuusia.

Tikkinen kertoo, että perinteinen metsäkuusi lajina miellyttää suomalaisten silmää. Etenkin kun se on viljelty joulukuusikäyttöön ja muotoiltu kauniiksi.

– Metsässä vapaasti kasvavista kuusentaimista harva on ihanteellinen joulukuuseksi, Tikkinen sanoo.

Luonnossa vapaasti kasvavat metsäkuuset ovat usein liian harvaoksaisia joulukuusiksi. Kuva: Esa Huuhko / Yle

Viljelty kotimainen metsäkuusi on yleisin joulupuu suomalaisissa kodeissa. Sellainen kannetaan tänäkin jouluna miljoonaan kotiin. Noin 300 000 kuusta haetaan omista metsistä ja loput tuodaan kuusimarkkinoille ulkomailta. Joka neljännessä kodissa turvaudutaan tekokuuseen ja lähes neljännes kotitalouksista viettää joulun kokonaan ilman kuusta.

Joulupuusesonki siis tuo merkittävän piikin viheralan markkinoille. Tämä on yksi syy siihen, miksi Tikkinen työryhmineen kehittelee savonlinnalaisessa laboratoriossa täydellistä joulukuusta.

– Joulukuusi vaatii hoitoa keskimäärin 6-10 vuotta. Sitä on esimerkiksi leikattava säännöllisesti, jotta se näyttää kauniille, Mikko Tikkinen sanoo.

Täydellistä kuusta haetaan kloonaamalla

Tällä hetkellä joulupuiden viljelyssä käytetty taimiaines on samaa, mitä metsänviljelyssä käytetään. Se on jalostettu tuottamaan korkealaatuista sahatavaraa, jossa ihanteellista ovat pienet ja harvalukuiset oksat.

Tämä teettää töitä joulukuusiviljelijöille, joille ihanteellinen puu olisi juuri päinvastainen: tuuhea ja oksainen. Pöyhkeään lopputulokseen vaaditaan käsityötä, esimerkiksi säännöllistä kuusen leikkaamista.

Tutkija Mikko Tikkinen teki väitöstutkimuksensa kuusen solukkotaimien tuotannon tehokkuudesta. Siitä saatua tietoa hyödynnetään myös täydellisen joulukuusen kehittämisessä. Kuva: Esa Huuhko / Yle

Työmäärää halutaan vähentää jalostamalla jo valmiiksi mahdollisimman valmiita puita. Luonnonvarakeskuksella on vuosia ollut meneillään tutkimus, jossa etsitään täydellistä joulupuuta.

Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että luonnosta löytyneitä, ulkoisesti kauniita yksilöitä on pyritty lisäämään varttamalla ja pistokkaina. Nyt panokset on laitettu solukkoviljelyyn.

– Solukkoviljelyssä monistetaan erinomaisiksi todettuja puuyksilöitä esimerkiksi joulukuusiksi. Menetelmällä saadaan tuotettua suuria määriä tasalaatuisia, ominaisuuksiltaan tunnettuja puita, Tikkinen kertoo.

Solukkoviljelyllä saadaan nopeasti tuotettua suuria määriä tasalaatuisia, ominaisuuksiltaan tunnettuja puita. Kuva: Esa Huuhko / Yle

Laboratoriosta taimet siirretään kasvamaan taimitarhoille. Muutaman kasvukauden jälkeen kuusien perinnölliset ominaisuudet tulevat esiin, ja parhaat yksilöt voidaan valita joulukuusituotantoon.

Nyt kasvatettavien kuusien emopuu löytyi sattumalta Savonlinnasta valtatien varresta.

– Siellä kasvaa suuri kuusi, jonka pallomaisessa oksistossa havaittiin käpyjä vuonna 2020. Maanomistajan luvalla saimme kerätä kuusesta käpyjä ja nyt niistä on saatu aikaiseksi solukkoviljelmiä ja kuusentaimia, Tikkinen kertoo tutkimusprojektistaan.

Tikkinen on väitellyt tohtoriksi kuusen solukkotaimien tuotannon menetelmäkehityksestä. Hän muistuttaa, että puiden jalostuksessa aikajänne on pitkä: noin kymmenen vuoden päästä selviää, kasvoiko näistä taimista niitä täydellisiä joulukuusia mitä lähdettiin hakemaan.

–Pidetään peukkuja. Tässä vaiheessa on aika optimistista sanoa niin, mutta kovat toiveet ja hyvät edellytykset on, että tästä joukosta se löytyisi, tutkija Mikko Tikkinen sanoo.

Mitä tapahtui Muumiolle?

Muumioksi nimetty kuusi viimeisenä eli viidentenä joulunaan vuonna 2020 Oksan pesuhuoneessa. Jouluvalot paloivat kuusessa yhtäjaksoisesti yli 35 000 tuntia. Kuva: Esko Oksa

Palataan vielä Punkaharjulle Esko Oksan pesuhuoneeseen. Siellä näyttää tällä hetkellä tyhjältä, sillä viime joulu oli Muumion viimeinen. Ulkonäkö ei ollut kuusessa juurikaan muuttunut vuosien varrella.

– Polttopuuksi se joutui, ettei ihan elinkautista hommaa sille joulupuuna annettu, Oksa nauraa.

Nyt Esko Oksa perheineen on uuden edessä. Mietinnässä on, tuleeko uutta kuusta tänä jouluna ollenkaan.

– Aina vuosi kerrallaan katsotaan miten se joulu sisustetaan.

Esko Oksan perheessä joulukuusi ei ole välttämätön ja sen hankkimisesta päätetään aina viime tingassa. Kuva: Esa Huuhko / Yle

Mitä sinä toivot täydelliseltä joulukuuselta? Entä miten pitkään kuusi on yleensä sinulla kestänyt varistamatta neulasia? Voit keskustella aiheesta 16.12. klo 23.00 saakka.