Hyppää sisältöön

Kaustislainen viulunsoitto on päässyt Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle – Kaustisen Pelimannitalolla oltiin tunnustuksesta kiitollisia: "Kuin maitovellissä kelluisi"

Tätä ennen listalla on ollut Suomesta vain saunakulttuuri. Listalle pääsyä pidetään tärkeänä tunnustuksena elävälle perinnölle.

Kaustislaiset pelimannit soittavat viulujaan Kaustisen Pelimannitalolla.
Kaustisen Pelimannitalolla tunnustus otettiin vastaan niin kuin asiaan kuuluukin - viulunsoitolla. Perintöluetteloon pääseminen sai aikaan lämpimiä tunteita. Kuvaus Kalle Niskala, editointi Elina Ervasti.

Kaustislaisen viulunsoiton pääsy Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon (siirryt toiseen palveluun) varmistui tänään keskiviikkona.

Kyse on vasta toisesta kansallisesta kohteesta listalla; aiemmin mukaan on päässyt suomalainen saunakulttuuri.

Kaustisen Pelimannitalolla Unescon ratkaisua juhlittiin tuoreeltaan "kisastudiossa".

Paikalla ollut Unesco-työryhmän puheenjohtaja ja Kansanmusiikki-instituutin johtaja Matti Hakamäki kuvailee olevansa hyvin iloinen päätöksestä.

– Täytyy sanoa, että on oikein hyvä fiilinki. Iso työ on takana ja olemme täällä onnellisia ja kiitollisia. Vähän semmoinen ymmyrkäinen olo vielä, hän hymyilee.

Aineettoman kulttuuriperinnön luettelon tarkoitus on antaa näkyvyyttä elävälle perinnölle eri puolilla maailmaa ja jakaa hyviä käytäntöjä maiden kesken. Listalla on lähes 500 kohdetta.

– Me olemme hienossa seurassa ja tunnustus antaa paljon mahdollisuuksia myös verkostotoimintaan. Kaikki kohteet jakavat huolen perinteen turvaamisesta, ja siitä, miten nuorilla myös into pysyisi, Hakamäki pohtii.

Pelimanni, näppäripedagogiikan kehittäjä Mauno Järvelä kuvailee päätöksen tuntuvan siltä "kuin maitovellissä kelluisi".

– Tämä on valtava kiitos, ja meidän lisäksi on valtavasti muita, jotka voisivat olla meidän kanssa mukana juhlimassa. Ja on monta, monta sukupolvea ennen meitä, jotka ovat varmasti tähän tyytyväisiä, Järvelä toteaa.

Pohjoismainen limisaumaveneperinne hyväksyttiin luetteloon (siirryt toiseen palveluun) tiistaina; Suomikin on mukana tässä yhteispohjoismaisessa työssä.

"Hengiltä perinnettä ei aiota hankkeistaa"

Kaustisella on parhaillaan menossa myös liputus, tapahtumia kyläkouluissa ja Näppärien konsertti. Ravintolassa on tarkoitus jamitella kahtena iltana.

Monivuotisen prosessin aikana koko porukan ymmärrys oman perinteen merkityksestä on kasvanut.

– Monet ovat heränneet siihen, mitä perinteeseen kuuluu. Miksi se on tärkeä osa identiteettiä ja miksi sen eteenpäin vienti niin tärkeää, sanoo Hakamäki.

Samalla on löytynyt uusi kieli, jolla puhua asiasta. Iso asia ovat myös uudet verkostot.

Hakamäki muistuttaa, ettei Unescon listalle pääseminen tarkoita esimerkiksi säkillistä rahaa, vaan tunnustuksen käytännön hyöty pitää itse löytää. Askelmerkkejä on jo aseteltu, mutta hengiltä perinnettä ei aiota hankkeistaa.

– Tärkeintä on, että soitto soi, laulu raikaa ja ihmiset tanssii eikä asioista tehdä liian teoreettisia. Vaan että jatkuu sama, mitä on tehty vuosisatoja, sanoo Hakamäki.

Arto Järvelä havainnollistaa videolla, miten tavallinen soittotyyli muuntuu kaustislaiseksi. Juttu jatkuu videon jälkeen.

Tallarin Arto Järvelä havainnollistaa, miten perinteistä häämarssia soitetaan kaustislaisittain eli puntittaen ja kruusaillen.

Joskus kauempaa näkee paremmin

Pääsy Unescon listalle on ennen kaikkea tunnustus ja lisää perinteen tunnettuutta.

– Kyllä sillä on koko Perhonjokilaaksolle erittäin suuri merkitys, että nostetaan tämä osa-alue esille. Paikallisperinne saa enemmän huomiota ja turismi lisääntyy, sillä Unescon listausta luetaan joka maassa, sanoo kansanmusiikkiyhtye Tallarissa soittava Arto Järvelä.

Tunnustus tuo entisestään lisää puhtia niille, jotka jo ovat perinteen kanssa tekemisissä, mutta auttaa toivottavasti muitakin ymmärtämään sen merkityksen, sanoo Tallarin Esko Järvelä.

– Itsekin ymmärsin ilmiön merkityksen kunnolla vasta kun muutin pois ja näin toisesta perspektiivistä, miten ainutlaatuinen juttu se on. Brändityöryhmät ympäri maan varmaan pohtii, että voi kun meillä ois jotain tuollaista. Etelä-Suomesta katsottuna sitä ajatteli, että jopas nyt jotakin! sanoo Järvelä.

Kaustislainen viulunsoitto -nimellä kulkeva hakemus kattaa paitsi omaleimaisen viulunsoittotyylin, myös monet muut tavat ylläpitää ja viedä eteenpäin alueen kulttuuriperintöä.

Naapurikunnat Veteli ja Halsua ovat hakemuksessa mukana nimeltä, ja kokonaisuus kattaa niin kuorolaulun, kanteleperinteen, kansantanssin kuin kaiken perinteeseen liittyvän tekemisen ja säilyttämisen.

Kaustisen Unesco-työryhmän puheenjohtaja Matti Hakamäki, Kaustiselle muuttanut ja täällä aikuisena harmonin soiton aloittanut Heli Siirilä sekä kansanmusiikin ammattiyhtyeen Tallarin jäsenet kertovat ajatuksiaan perhonjokilaaksolaisen musiikkikulttuurin vaikuttavuudesta.

Kaustisen Unesco-työryhmän puheenjohtaja Matti Hakamäki, Kaustiselle muuttanut ja siellä aikuisena harmonin soiton aloittanut Heli Siirilä sekä kansanmusiikin ammattiyhtyeen Tallarin jäsenet kertovat ajatuksiaan Perhonjokilaakson musiikkikulttuurin vaikuttavuudesta.

Perinne elää myös pienissä käsissä ja jaloissa

Musiikin ja tanssin harrastus kuuluu alueella myös satojen lasten elämään.

7-vuotiaan Vilho Timosen ja 9-vuotiaan Pihla Timosen kotoa löytyy soitin poikineen: on viulua, selloa, kanteleita, piano, harmoni, ukulele ja sähkörummut.

Sisarukset soittavat Näppäreissä, missä soiton lomassa pääsee myös laulamaan. Lisäksi he tanssivat Nuorisoseuran riveissä.

Vilho ja Pihla Timosen elämässä musiikki ja tanssi ovat mukana monella tavalla. Kuva: Raila Paavola / Yle

Tanssi ja musiikki ovat arjessa mukana: äiti soittaa lapsille viulua, opettaa kannelta ja soittaa myös kitaraa, pianoa ja harmonia.

Voi soittimilla mieltäkin osoittaa: harmonin soitolla ärsyttää Pinjan mukaan vain iskää, mutta järeämpiäkin työkaluja löytyy.

– Minun tekee välillä vähän mieli ärsyttää muita, sanoo Vilho Timonen. Silloin hän tarttuu nokkahuiluun.

Sitä ei muuten ole näkynyt vähään aikaan.

Kuuntele, miten musiikki ja tanssi kuuluvat Timosen perheen arkeen:

Timosen lapset kasvavat kodissa, jossa perinteen ja soitto- sekä tanssitaidon arvostus tulee jo kotoa. Näin on monissa perheissä Kaustisella ja lähikunnissa. Yhdessä tekemisellä ja porukkaan mukaan ottamisella jatketaan pitkän kulttuuriperinteen siirtämistä. Raila Paavola kävi tapaamassa Pihlaa ja Vilhoa.

Katso alta tallenne Kaustisen Pelimannitalolta, kun pelimannit juhlistivat Unescolta tullutta tietoa:

Viulu kyljellään harmonin päällä.
Unescon ratkaisua odotettiin ke 15.12.21 Kaustisen Pelimannitalolla. Paikalla tilaisuutta seuraamassa olivat toimittaja Raila Paavola ja mediatoimittaja Kalle Niskala.

Aiheesta voi keskustella torstaihin 16. joulukuuta kello 23 asti.