Hyppää sisältöön

Ikuisuusprojekti kiinteistöverouudistus tekee paluun – valmisteltu viiden pääministerin kausilla: taustalla väijyy pelko veronkorotuksista

Kiinteistöverouudistusta on valmisteltu jo kahdeksan valtiovarainministerin kaudella viidessä eri hallituksessa. Uudistus vislattiin liikkeelle 2012 ja se piti alunperin ottaa käyttöön 2020. Nyt tähtäin on vuodessa 2024. Lakiluonnoksen on määrä lähteä lausuntokierrokselle ensi keväänä.

Kunnat tienaavat kiinteistöverotuloja yhteensä noin kaksi miljardia euroa vuodessa.  Omakotitalon kiinteistövero voi olla helposti tonnin vuodessa tai enemmänkin.  Kuva: Kari Ahotupa / Yle

Soteuudistuksen yli kymmenen vuoden valmistelua ihmetellessä on jäänyt varjoon toinen liki samanveroinen ikuisuusprojekti. Rakennusten ja tonttien verotusarvoja rukkaava kiinteistöverouudistus vislattiin liikkeelle ajat sitten, vuonna 2012.

Yksi tyrmäyksen saanut lausuntokierroskin vietiin läpi 2018, ja asia palautettiin valmisteluun valtiovarainministeriöön. Nyt kolme vuotta myöhemmin uusimman lakiehdotuksen valmistelu on loppusuoralla.

– Virkavalmistelu on jo päättynyt ja asia on valtiovarainminsiteri Annika Saarikon (kesk.) pöydällä poliittisessa arvioinnissa. Hän haluaa perehtyä ehdotukseen huolellisesti ja varmistaa että se on hallitusohjelman mukainen, valtiosihteeri Maria Kaisa Aula Valtiovarainministeriöstä korostaa.

– Siellähän on todettu, että käypiin arvoihin perustuva verotus ei saa johtaa kohtuuttomiin muutoksiin kenellekään. Tunnistetaan myös, että osalla verovelvollisista voi olla alhainen maksukyky ja se pitää ottaa huomioon, Aula painottaa.

Aulan mukaan uudistuksen tavoitteena ei ole kiristää verotusta. Samalla on määrä säilyttää kuntien kiinteistöverotuotto nykyisellä parin miljardin euron vuositasolla.

Valtiosihteeri Maria Kaisa Aulan mukaan tähtäimessä on saada lakiluonnos lausuntokierrokselle keväällä. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Aulan mukaan tähtäimessä on saada lakiluonnos lausuntokierrokselle ensi keväänä.

– Kevätpuolella ilman muuta, koska tavoitteena on saada lakiesitys eduskuntaan viimeistään ensi vuoden syksyllä ja uudistus toimeksi veronmaksajille vuonna 2024.

Se tarkoittaa, että uudet veroperusteet näkyvät ensi kertaa vuoden 2024 kiinteistöverolaskussa. Uudistuksen tavoitteena on jakaa verorasitus uudella tavalla kiinteistöjen kesken.

– Muutoksia tulee suuntaan ja toiseen: on sekä keventyvää että voi olla lievästi kiristyvääkin, koska kiinteistöjen ja maapohjien arvot ovat viimeisten vuosien aikana muuttuneet todella paljon.

Kaksi miljoonaa veronmaksajaa

Jokainen kiinteistönomistaja maksaa rakennuksistaan, esimerkiksi talostaan ja kesämökistään kiinteistöveroa. Myös yrityskiinteistöjä ja maapohjaa eli tontteja verotetaan.

Kiinteistöveron maksajia on yli kaksi miljoonaa ja vuosilasku vaihtelee yleensä kympeistä tonneihin. Tavallinen maksu on satasia tai tonnin tienoilla.

Tähän halutaan nyt muutos, sillä verotusarvot ovat yleisesti jääneet jälkeen kustannus- ja hintakehityksestä. Nykyinen rakennusten arvostamisjärjestelmä on 1970-luvulta ja maapohjien vuodelta 1993.

Teemu Lehtinen johtaa Veronmaksajain keskusliittoa. Kuva: Marja Väänänen / Yle

– Järjestelmä on vanhentunut ja se on syytä päivittää lähemmäksi käypiä arvoja, mihin kiinteistöverot pohjautuvat, painottaa Veronmaksajain keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen.

Lehtinen luettelee kaksi tärkeää asiaa, jotka on syytä sisältyä uuteen lakiin:

– Ensinnäkin kunnille tulee antaa mahdollisuus alentaa kiinteistöveroprosenttejaan niin, että verotus ei keskimäärin kiristy kunnassa.

Toiseksi oleelliseksi hän nimeää prosentuaalisen korotuskaton kiinteistöverolle:

– On erittäin tärkeää asettaa lakiin tiukka leikkuri sille, miten paljon yksittäisen kiinteistön kiinteistövero voi nousta vuosittain, jotta ei tule kohtuuttomia korotuksia. Nämä kaksi asiaa kun toteutuvat, niin uudistusta voidaan minusta viedä eteenpäin.

Aula ei avaa uuden ehdotuksen sisältöä tarkemmin, mutta pitää Veronmaksajain keskusliiton ehdotusta tarpeellisena ottaa huomioon jatkovalmistelussa. Kuntien kiinteistöveroprosenttien määrittelyvallasta hän toteaa, että ns. verohaarukka säilyy eli valtio määrää jatkossakin kiinteistöverolle ylä- ja alarajat, joiden sisällä kunnat saavat päättää omista kiinteistöveroprosenteistaan.

Viides hallitus menossa

Verotusremonttia on valmisteltu jo kahdeksan valtiovarainministerin aikana. Pääministereitäkin on ehtinyt samana aikana istua viisi: Jyrki Katainen (kok.), Alexander Stubb (kok. ), Juha Sipilä (kesk.), Antti Rinne (sd.) ja nykyisen hallituksen pääministeri Sanna Marin (sd.)

Uudistustarvetta pohtiva kehittämishanke käynnistyi vuonna 2012 valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) kaudella. Sittemmin valmistelua jatkettiin Rinteen ja Stubbin ministerivuoroilla. Petteri Orpon vastuuministerihukilla 2018 oltiin jo niin pitkällä, että lakiluonnos laitettiin lausuntokierrokselle ja uudet perusteet oli tarkoitus saada käyttöön vuoden 2020 kiinteistöverotuksessa.

Lakiehdotus sai kuitenkin tyrmäävän vastaanoton lausuntokierroksella. Pelättiin, että kiinteistövero voi paikoin moninkertaistua. Valtiovarainminsieriö päättikin ottaa aikalisän ja palautti lakiluonnoksen valmisteluun loppusyksystä 2018.

– Lakiluonnos oli raakile ja sitä yritettiin voimaan liian nopeasti. Aika vain loppui kesken ja todettiin, että se on pakko siirtää yli vaalien. Mekin sitä silloin vahvasti vaadimme. Se oli silloin ihan välttämätön ratkaisu, Lehtinen muistelee.

Kolme vuotta kestäneen jatkovalmistelun aikana on valtiovarainministereitä istunut virassa neljä: Mika Lintilä (kesk.), Katri Kulmuni (kesk), Matti Vanhanen (kesk) ja nyt tehtävää hoitava Annika Saarikko (kesk.).

Lehtinen ei pidä haittana sitä, että uudistuksen valmistelu on kestänyt näin kauan.

– Tämä on iso ja periaatteeellinen uudistus ja vaikuttaa yksittäisiin kiinteistönomistajiin isosti. Tästä tulee varmaan parempi, kun tätä ehditään kunnolla harkita. Viime kaudella otettu aikalisä oli ehdottomasti välttämätön.

– Takkuista on ollut. Ikuisuusprojekti olisi pikkuhiljaa syytä laittaa tätä eteenpäin, sanoo Lehtinen.

Mutta uskaltaako eduskunta päättää näin isosta ja monen mielestä epäsuositusta uudistuksesta alle vuotta ennen seuraavia eduskuntavaaleja?

– Ainahan vaalien läheisyyteen liittyy riskejä. Se on totta, Aula myöntää.

Lehtinen puolestaan toteaa, että aina on seuraavat vaalit tulossa.

– Jos tätä ei nyt uskalleta viedä eduskuntaan, uudistuksesta todellakin tulee ikuisuusprojekti, jota ei koskaan toteuteta.

– Mutta jos eduskunta päättää sen muodossa, joka estää keskimääräiset korotukset kaikissa kunnissa ja kohtuuttomat yksittäiset korotukset kiinteistöissä, niin tämä on mahdollista poliittisesti viedä läpi eduskunnassa, Lehtinen arvelee.

Jos näin käy, kiinteistöverouudistus astuu arkeen 12 vuotta ensimmäisen hankkeen alkuvislauksesta.

Lue lisää: