Hyppää sisältöön

Kovia väitteitä paperiteollisuudesta: Pääluottamusmiehen mukaan UPM uhkaa sulkea paperikoneita pysyvästi, jos lakko alkaa

UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen sanoo, että jos sopimus syntyy ilman lakkoa, Suomesta ei suljeta koneita sopimuskauden aikana. Jos lakko alkaa, neuvottelijat eivät voi enää tällaista luvata.

UPM:n lakkautti paperitehtaan Jämsän Kaipolassa tämän vuoden alussa. Arkistokuva tehtaalta. Kuva: Petri Aaltonen / Yle

Paperiliitto kertoi eilen uhkaavansa lakolla UPM:n paperitehtaita. Lakon on määrä alkaa tammikuun alussa, ellei neuvottelutulosta uudesta työehtosopimuksesta saavuteta sitä ennen.

Lakko kestäisi kolme viikkoa.

UPM Jämsänkosken tehtaan Communication Papersin pääluottamusmies, Paperiliiton hallituksen jäsen Timo Hietanen toteaa, että neuvottelut työnantajapuolen kanssa ovat umpisolmussa.

Hietasen mukaan työnantaja on puhunut jo siitäkin, että paperikoneita ajettaisiin lakon tullessa pysyvästi alas. Uhan alla saattaisi olla esimerkiksi Jämsänkosken PK6, joka valmistaa aikakaus- ja sanomalehtipaperia.

Uhkailua ollut, etteivät kaikki koneet lähtisi yleensä koko Communication Papersissa lakon jälkeen käyntiin. Tämä on todella ikävää, että keskustelua käydään tällä tasolla. Tämä on ihmisten pelottelua. Yhteinen ratkaisu olisi tärkeämpi kuin tämäntyyppinen keskustelu, sanoo Hietanen.

Tällaista uhkausta on siis työnantajapuolelta tullut?

– Kyllä aivan selkeästi.

UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen kertoo STT:lle antaneensa graafisen paperin liiketoiminnan neuvottelijoille mandaatin, että jos löytyy tuottavuutta ja kilpailukykyä parantava sopimus, UPM sitoutuu siihen, että Suomesta ei suljeta koneita sopimuskauden aikana. Tämä mandaatti poistuu, jos lakko alkaa.

Pesonen katsoo, että syy siihen, ettei Paperiliiton kanssa ole päästy työehtosopimuspöytään, on valta.

– En osaa siihen muuta sanoa. Paperiliitto roikkuu vanhassa, hän sanoo STT:lle.

UPM:n Jämsänkosken tehtaan johtaja Kari Isokääntä ei halua kommentoida koneiden sulkemispuheita millään tavalla. Hän sanoo, etteivät tällaiset asiat ole olleet neuvottelupöydässä, koska neuvotteluja ei ole käyty.

Isokäännän mukaan Jämsänkosken tehtaan tilanne on tällä hetkellä ihan hyvä, ja myös aikakaus- ja sanomalehtipaperia valmistavan Jämsänkosken paperikoneen tilauskirjat ovat Isokäännän sanoin “ihan hyvällä mallilla”.

Alkaessaan paperiliiton lakko koskisi UPM:n Jämsänkosken tehtaalla noin 350 työntekijää ja hiljentäisi kolme paperikonetta. Jämsässä on tuoreessa muistissa UPM:n Kaipolan tehtaan lakkautus, joka jätti työttömäksi yli 400 työntekijää.

UPM haluaa viisi sopimusta, Paperiliitto yhden

UPM on halunnut solmia erilliset sopimukset viidelle liiketoiminta-alueelleen, joilla Paperiliitto on sopimuskumppani. Syynä on muun muassa, että nykyinen sopimusjärjestelmä on rakennettu paperin kasvuun, eikä malli enää palvele monialaista yritystä.

Paperiliitto haluaisi sopia kaikille UPM:n tehtaille yhden sopimuksen.

Hietanen toivoo, ettei kiista etene lakkoon asti.

– Tässähän voi käydä niin, että valtakunnansovittelija tulee pöytään ja saataisiin neuvottelut käyntiin. Olisi parasta, että joulun pyhien aikaan ja niiden ympärillä voitaisiin saada sopimus aikaan. Toivotaan, ettei lakkoa tulisi.

Pesonen pitää lakonuhkaan ajautunutta tilannetta harmillisena.

– On todella ikävää, että tähän tilanteeseen on ajauduttu, vaikka olemme pyrkineet määrätietoisesti neuvotteluihin keväästä asti. Minulle on tärkeää, että katsomme nyt pitkälle tulevaisuuteen ja pitkän aikavälin toiminnan edellytyksiä, emmekä optimoi vain lyhyellä aikavälillä.

UPM:llä on viisi lakkouhan piirissä olevaa liiketoimintaa, joista jokaisella on omanlaista tuotantoa: graafisia papereita, tarroja, erikoispapereita, sellua ja biopolttoaineita.

– Yritämme nyt johtaa monialaista kasvuyritystä graafisen paperin historialla, Pesonen sanoo.

Graafisten papereiden kysyntä on kuitenkin hiipuva. UPM:llä on Suomessa 6 800 työntekijää. Näistä paperipuolella on 1 900 työpaikkaa.

Eri osa-alueita on Pesosen mukaan vaikea niputtaa yhden työehtosopimuksen alle. Eri liiketoiminnoissa on erilaiset menestystekijät, työ pitäisi järjestää eri tavalla ja markkinoiden logiikka on eri aloilla erilainen.

Lue myös:

.
.