Hyppää sisältöön

Nettimainonta alaikäisille kieltoon, sääntöjen rikkomisesta miljardisakot – näin etenee EU:n historiallinen yritys suitsia digijättejä

Poimimme kuusi tapaa, joilla Googlea ja Facebookin emoyhtiötä Metaa saatetaan jatkossa säännellä Euroopassa. Asiantuntijan mukaan muu maailma saattaa vielä ottaa EU:sta mallia.

Aktivistit vaativat hakukonejätti Googlea kitkemään vihapuhetta ja syrjintää alustoillaan Berliinissä syyskuussa 2018. Kuva: Christian Mang / AOP

EU:n ehkä kaikkien aikojen lobatuin lakipaketti on askeleen lähempänä valmista.

Euroopan parlamentti on päättänyt kannastaan digitaalisten markkinoiden sääntelyä koskevaan lakiesitykseen. Päätös sinetöidään tänään keskiviikkoiltana.

Lain tavoite on, että kaikkein suurimmat digijätit kuten hakukonejätti Google, verkkokauppa Amazon ja ohjelmistokolossi Microsoft eivät jatkossa hyötyisi kohtuuttomasti hallitsevasta asemastaan.

Samaan aikaan parlamentissa pusketaan eteenpäin myös kuluttajien uusia oikeuksia sosiaalisen median alustoilla.

Parlamentin sisämarkkinavaliokunta päätti eilen tiistaina kannastaan digitaalisia palveluita koskevaan komission esitykseen (siirryt toiseen palveluun).

Kyseessä on tähän asti maailmassa pisimmälle edennyt yritys digijättien vallan suitsimiseksi.

– Tämä on historiallinen muutos. Tähän asti internetiä on säännelty paljon vähemmän kuin monia muita aloja, sanoo reilun datatalouden teemajohtaja Kristo Lehtonen Sitrasta.

Katso tästä, mitä uudet asetukset voisivat käytännössä tarkoittaa.

1. Jättejä koskisivat tiukemmat säännöt kuin muita digiyrityksiä

Tavallisen ihmisen ei ole aivan helppoa käyttää internetiä ilman digijättien kuten Googlen, Applen tai Microsoftin palveluita.

Uudessa digimarkkinasäädöksessä (DMA) nämä suurimmat digiyritykset määritellään "portinvartijoiksi". Niitä koskevat tiukemmat säännöt kuin muita alan yrityksiä.

EU-parlamentin mukaan digialan jätti pitää tulkita portinvartijaksi esimerkiksi, jos sen liikevaihto on yli 8 miljardia euroa vuodessa, jos sillä on kuukaudessa yli 45 miljoonaa käyttäjää ja jos se toimii vähintään kolmessa EU-maassa.

Tämä tarkoittaisi, että tiukempien sääntöjen piiriin kuuluisivat tulevaisuudessa myös esimerkiksi matkavarausalusta Booking. com, verkkovaatekauppa Zalando ja kiinalainen verkkokauppa Alibaba.

Mielenosoittajat vaativat Facebookilta, Youtubelta ja Googlelta toimia ilmastonmuutokseen liittyvän disinformaation poistamiseksi Lontoossa syksyllä 2019. Kuva: Penelope Barritt / AOP

2. Google ja Facebook eivät enää saisi kohdentaa mainontaa alaikäisille

Parlamentin kannan mukaan portinvartijafirmat eivät enää saisi kohdentaa mainontaa alaikäisille esimerkiksi sosiaalisessa mediassa tai hakukoneissa.

Siitä, miten tämä teknisesti toteutettaisiin, ei ole vielä selvyyttä.

Eri aikuisryhmille kohdennettu mainonta olisi käyttäjän luvalla edelleen sallittua.

Tämä tarkoittaa, että tulevaisuudessa käyttäjä joutuu luultavasti klikkailemaan hyväksy- tai hylkää-nappeja yhä useammilla verkkosivuilla.

Laki saattaa tulevaisuudessa kieltää esimerkiksi somemainosten kohdentamisen alaikäisille. Kuva: Yle / Leo Gammals

3. Komissio voisi puuttua yrityksiin ostaa kilpailija ulos markkinoilta

Tulevaisuudessa komissio voisi rajoittaa suurimpien digijättien yrityskauppoja sekä datan hankintaa.

Tavoitteena on estää sellaiset yrityskaupat, joissa iso yritys ostaa pienen kilpailijansa pois markkinoilta, jotta se ei uhkaisi yritysjätin valta-asemaa.

Yksi tunnetuimmista esimerkeistä lienee Facebookin ja viestipalvelu Whatsappin välinen kauppa vuonna 2014.

Facebook osti siihen aikaan vielä melko pienen viestipalvelun huimaan 17 miljardin euron hintaan. Se oli huomannut, että Whatsappista oli tulossa vaarallinen kilpailija sen omalle viestintäsovellukselle Messengerille ja halusi saada kilpailijansa hinnalla millä hyvänsä pois markkinoilta.

Jos digimarkkinoita koskeva lainsäädäntö olisi ollut kaupan aikana voimassa, tähän kauppaan olisi ehkä puututtu tarkemmin.

Metan eli Facebookin emoyhtiön toimitusjohtaja Mark Zuckerberg. Kuva: Andrew Caballero-Reynolds / AFP

4. Digijättien olisi poistettava laiton sisältö sakon uhalla

Digipalvelusäädös (DSA) keskittyy palvelujen sisältöihin ja kuluttajan oikeuksiin.

Parlamentin valiokunnan mukaan sosiaalisen median jättien pitäisi kehittää järjestelmä, jonka kautta niille voisi ilmoittaa laittomasta sisällöstä. Somejättien pitäisi poistaa tällainen sisältö viipymättä.

Käyttäjällä olisi kuitenkin oikeus valittaa päätöksestä. Jos vaikkapa postaus tai video olisi poistettu turhaan, somekanavan pitäisi palauttaa se.

Jos taas esimerkiksi videoalusta Youtube päättäisi poistaa käyttäjän tilin kokonaan, sen olisi ilmoitettava päätöksestä ja annettava tapauskohtainen perustelu.

Säädöksen mukaan käyttäjille pitäisi myös tarjota nopea ja helppo tapa olla yhteydessä somekanavien asiakaspalveluun. Se voisi tarkoittaa esimerkiksi chat-kanavaa tai sähköpostiosoitetta, johon voi ottaa yhteyttä.

Twitter poisti noin vuosi sitten Yhdysvaltain silloisen presidentin Donald Trumpin tilin. Euroopassa käyttäjän sometiliä ei uuden lainsäädännön mukaan voisi poistaa ilman perusteltua ennakkovaroitusta. Kuva: Lehtikuva

5. Kuluttajalle pitäisi kertoa algoritmin toiminnasta

Sosiaalinen media, verkkokauppa ja suoratoistopalvelut perustuvat suositteluun: palvelut kehottavat katsomaan seuraavaksi tietyn videon tai ostamaan tuotteen. Uusi lainsäädäntö vaatisi digialustoja jakamaan käyttäjälle enemmän tietoa siitä, miten sen suosittelualgoritmi toimii.

Lisäksi suurimpien jättien kuten vaikkapa Facebookin pitäisi tarjota ainakin yksi suosittelujärjestelmä, joka ei perustu käyttäjän profilointiin.

Tämä voisi käytännössä tarkoittaa, että käyttäjä voisi tulevaisuudessa valita Facebookissa ja Instagramissa kahdesta erilaisesta uutisvirrasta.

6. Sääntöjen rikkomisesta pätkähtäisi jättisakot

Tulevaisuudessa luultavasti väännetään vielä sääntöjen rikkomisesta seuraavien sakkojen suuruudesta.

Parlamentin tämän viikon kantojen mukaan digijättien pitäisi saada lakien rikkomisesta sakot, joiden suuruus olisi 1 –20 prosenttia yhtiön vuotuisesta liikevaihdosta. Esimerkiksi laittoman sisällön poistamatta jättäminen voisi johtaa sakkoihin, jotka olisivat kovimmillaan 6 prosenttia liikevaihdosta.

Komissio puolestaan esittää, että markkinsäädösten rikkomuksista lätkäistävän sakon pitäisi olla aina sama, 10 prosenttia liikevaihdosta.

Summat ovat merkittäviä, sillä digijättien liikevaihto mitataan miljardeissa euroissa.

Tanskalaismeppi Christel Schaldemose S&D-ryhmästä vastaa digipalvelusäädöksen käsittelystä Euroopan parlamentissa. Kuva: Martin Bertrand / AOP

Mitä seuraavaksi tapahtuu?

EU:ssa yritys digijättien sääntelemiseksi on edennyt selvästi rivakammin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa.

– EU näyttää nyt globaalisti suuntaa. On mahdollista, että nyt syntyvä lainsäädäntö laajenee tulevaisuudessa myös muualle, Sitran Kristo Lehtonen toteaa.

Parlamentti äänestää tammikuussa valiokunnan digipalvelusäädöstä koskevasta kannasta. Sen yksityiskohtiin saattaa vielä silloin tulla muutoksia.

Äänestyksen jälkeen jäsenvaltiot, komissio ja EU-parlamentti ryhtyvät sovittamaan näkemyksiään yhteen molemmista asetuksista.

– Vaikeimpia asioita saattavat olla alaikäisille kohdennetun mainonnan kieltäminen sekä algoritmien avoimuuden lisääminen, arvioi DSA:ta koskevasta mietinnöstä vastannut meppi Christel Schaldemose lehdistötilaisuudessa tiistaina.

Monet digialan suuryrityksistä ja sääntelyn arvostelijoista ovat varoittaneet, että liiallinen sääntely voi kurjistaa digipalveluita ja heikentää Euroopan kilpailukykyä.

Kristo Lehtonen huomauttaa, että sääntelyn käytännön toteutuksesta ei vielä tarkkaan tiedetä.

– Aina on mahdollista, että sääntely menee yli, mutta emme enää pärjää myöskään ilman juuri digijättien sääntelyä, Lehtonen sanoo.

Ranska on pitänyt digijättien suitsimiseen liittyvää lainsäädäntöä tärkeänä, ja maan odotetaan vauhdittavan keskusteluja. Ranska on EU:n puheenjohtaja alkuvuoden 2022.

On mahdollista, että digijättejä koskevasta lainsäädännöstä päästään EU:ssa sopuun jo ensi kesään mennessä.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin 17.12. klo 23:een asti.

Lisää aiheesta: