Hyppää sisältöön

Erottaisitko huijauksen? Suomalaisnainen huomasi asioivansa valeverkkokaupassa viime hetkellä – valesivuista on tullut erehdyttävän aidon näköisiä

Pelkästään suomalaista fi-päätettä käyttäviä valeverkkokauppoja on aktiivisena ainakin noin sata. Verkossa on esimerkiksi Fjällrävenin, Canada Goosen ja Haglöfsin kauppoja jäljitteleviä valesivustoja.

Voit verrata aitoa ja jäljennössivustoa jutussa myöhemmin olevassa vaihtokuvassa. Valeverkkokaupat keskittyvät tällä hetkellä vaatteita ja kenkiä valmistaviin merkkituotteisiin. Kuva: Kuvakaappaukset sivustoilta, grafiikka: Samuli Huttunen / Yle

Kenkiä netistä etsinyt uusimaalainen Tia Ainola sai viime viikolla tuta, kuinka erehdyttäviä aitoja kauppoja jäljittelevät valeverkkokaupat voivat nykyään olla.

Icebug-merkin nastakenkiä etsinyt Ainola löysi hakukoneen kärkitulosten joukosta Icebugin kenkiin keskittyneen suomalaisen verkkokaupan ja siirtyi hakukoneesta sivustolle.

– Verkkokauppa toimi todella sujuvasti ja näytti niin normaalilta ja luotettavalta kuin mikä hyvänsä kauppa, Ainola sanoo.

Hän valitsi haluamansa kengät ostoskoriin, syötti kauppaan luottokortti- ja yhteystietonsa ja siirtyi vahvistamaan maksua verkkopankkiin.

Juuri ennen ostoksen vahvistamista verkkopankissa Ainolan huomio kiinnittyi maksun vastaanottajaan. Ainola ei ottanut nimeä talteen, mutta hän muistaa sen olleen poikkeava ja epäilyttävä.

– Vastaanottajana näkyi verkkopankissa erityisen pitkä ulkomaalainen nimi. Ajattelin, että Icebugin kokoisen tunnetun merkin verkkokauppa ei takuulla käyttäisi tällaista hyvin erikoista ja omasta nimestään poikkeavaa nimeä.

Ainola peruutti maksun ja laittoi nettipankissa luottokortilleen kiellon verkkomaksuille. Myöhemmin pankki kehotti vaihtamaan varmuuden vuoksi luottokortin ja verkkopankkitunnukset uusiin.

Jälkikäteen Ainola huomasi huijausverkkokaupan valeasiakaspalvelulta tulleessa sähköpostissa muutamia epäilyttäviä kohtia, kuten pari vieraskielistä tekstiä. Hän arvelee, että huijaus jäi häneltä aiemmin huomaamatta helpommin, koska hän selasi sivuja älypuhelimella ja käytti henkilötietojensa kirjaamiseen puhelimen automaattisen täytön ominaisuutta.

Yle kävi läpi valeverkkokauppoja ja löysi jäljittelysivuja, jotka esittävät esimerkiksi Fjällrävenin, Canada Goosen, Salomonin, Merrellin ja Haglöfsin verkkokauppoja.

Alla olevasta kuvaparista voit verrata Icebugin kenkiä myyvää aitoa verkkokauppaa ja huijaussivustoa, jonka uhriksi Tia Ainola oli vähällä joutua.

Icebug-kenkiä maahantuova ja merkin aitoa verkkokauppaa pyörittävä Pyka oy kertoo saavansa kuluttajilta lähes päivittäin yhteydenottoja huijarisivustosta.

– Huijarien kopiosivusto on valitettavasti tuttu. Meille se on suunnaton harmitus ja merkille samalla jonkinlainen brändihaitta, Pyka oy:n toimitusjohtaja Lauri Pyykönen sanoo.

Osa yhtiön saamista yhteydenotoista on Pyykösen mukaan kysymyksiä kopiosivuston aitoudesta. Osa taas tulee kuluttajilta, jotka ovat jo joutuneet huijatuiksi valesivustolla ja jotka ovat myöhemmin löytäneet Icebugin aidon verkkokaupan.

Pyykönen harmittelee asiaa kuluttajien puolesta. Kaupalla itsellään ei ole käytännössä mitään keinoja puuttua huijarisivustoihin. Hän suosittaa, että kuluttajat tarkkailisivat hintoja kriittisesti, koska huijarisivuilla hinnat ovat usein epärealistisen halpoja.

– Jos jokin verkkokauppa myy sesonkinaikana tuotteita puoleen hintaan normaalista, se on todennäköisesti liian hyvää ollakseen totta ja silloin kannattaa katsoa tarkkaan, onko sivusto aito.

Fi-tunnusta käyttäviä valekauppoja aktiivisena ainakin sata

Verkossa on tällä hetkellä lukuisia suomenkielisiä, erehdyttävän aidolta näyttäviä valeverkkokauppoja.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) mukaan niistä on lyhyessä ajassa tullut erittäin ammattimaisen näköisiä ja tilauksen tekeminen etenee niissä sujuvasti. Tuotetta ei tule, mutta rahat menettää.

– Näin hyvin tehtyjä huijauksia ei ole ennen nähty. Aiemmin ne erotti yleensä siitä, että kieli oli kömpelöä, sivut näyttivät tönköiltä ja toimivat huonosti, KKV:n erityisasiantuntija Saija Kivimäki sanoo.

KKV on saanut kuluvan vuoden aikana noin 30 ilmoitusta jäljittelyverkkokaupoista. Kivimäki toteaa, että tapauksia on todellisuudessa luultavasti moninkertainen määrä, koska vain harvat ilmoittavat huijauksista. Kaikkiaan erilaisista verkkokauppahuijauksista ilmoitetaan KKV:lle päivittäin.

Suomen fi-verkkotunnuksen käyttöä valvovan Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin mukaan fi-päätettä käyttäviä valeverkkokauppoja on tällä hetkellä ainakin noin sata.

Traficomin johtava asiantuntija Juhani Juselius sanoo, että vielä pari vuotta sitten fi-tunnusta käyttäviä valekauppoja oli samanaikaisesti verkossa enimmillään jopa tuhat.

– Tuolloin valenettikaupat olivat kuitenkin vielä kömpelöitä ja keskenään lähes identtisiä.

Tällä hetkellä useimmat valesivustot jäljittelevät merkkituotteiden verkkokauppoja. Valtaosa huijaussivustoista esittää myyvänsä kenkiä tai vaatteita.

Puuttumiskeinot vähissä

Viranomaisilla on hyvin vähän keinoja puuttua huijariverkkokauppoihin.

Fi-tunnusta käyttävän valeverkkokaupan fi-tunnuksen Traficom voi sulkea, jos tuotemerkin haltija sitä vaatii. Tällaisia pyyntöjä tulee Traficomin mukaan hyvin harvoin.

Toiseksi Traficom voi sulkea valeverkkokaupan verkkotunnuksen, jos fi-tunnuksen haltija ei ole kirjannut asianmukaisia käyttäjätietoja. Sulkemisessa kestää parista viikosta pariin kuukauteen, koska lain mukaan Traficomin on kuultava ensin tunnuksen haltijaa.

– Jos kyse on valeverkkokaupasta, tietoja ei käytännössä koskaan käydä täyttämässä ja tällöin sivun osoitteena oleva verkkotunnus voidaan sulkea, Traficomin Juhani Juselius kertoo.

Valeverkkokauppoihin, jotka käyttävät esimerkiksi kansainvälistä com-tunnusta, suomalaisviranomaiset eivät pysty puuttumaan.

Lukuisat Ylen läpikäymistä valeverkkokauppoista käyttävät juuri com-tunnusta tai muita kansainvälisiä tunnuksia.

Rikostutkinta valeverkkokaupoista on niin ikään hyvin hankalaa, koska huijarit ovat lähes aina peräisin EU:n ulkopuolelta.

KKV ja Traficom toteavat, että paras ja lähes ainoa keino estää valeverkkokauppahuijauksia on ennaltaehkäisy eli käytännössä kuluttajien valistaminen. KKV:n erityisasiantuntija Saija Kivimäki huomauttaa, että ennaltaehkäisyssä kannattaa myös tarkastella, minkälainen ostaja itse on.

– Jos tietää olevansa impulsiviinen ostaja, kannattaa olla erityisen tarkkaavaisena, kun asioi verkkokaupoissa, ettei huijaus jää huomaamatta hätiköinnin vuoksi.

Voit keskustella aiheesta 22.12. klo 23 asti.

Lue lisää: