Hyppää sisältöön

Hollannissa kiistellään taas blackface-perinteestä – "Musta Pekka on hollantilaisen rasismin kasvot", sanoo jouluhahmoa vastustava aktivisti

Yhä useampi hollantilainen hyväksyy kompromissiversion kiistellystä hahmosta. Populistipuolueen johtaja pukeutui joulupukiksi ja lähti kadulle mustanaamaisten apureiden kanssa.

Jerry Afriyie (oik.) on kampanjoinut hollantilaisen joulupukin mustanaamaista apuria vastaan jo vuosikymmenen. Kuvassa Kick Out Zwarte Piet -mielenosoitus Rijswijkissä vuonna 2019. Kuva: Robin Utrecht / EPA

Hollannissa jo perinteeksi muodostunut kiista jouluperinteistä kärjistyi väkivaltaiseksi välikohtaukseksi joulukuun alussa.

Pieneen, tunnetusti perinteisiä arvoja kunnioittavaan Volendamin kylään saapui kaksi bussillista mielenosoittajia vastustamaan suosittua jouluperinnettä, jota on pitkään arvosteltu rasistiseksi.

Koko perheen juhlassa hollantilainen versio joulupukista, Sinterklaas, saapuu kaupunkiin yhdessä apureidensa kanssa. Yleensä valkoihoisten esittämät apurit ovat keskiaikaisen narrin asuihin pukeutuneita hahmoja, joiden kasvot on maalattu mustiksi. Hahmon nimi on Zwarte Piet (siirryt toiseen palveluun) eli Musta Pekka.

Mielenosoittajien vastaanotto kylän lauantaimarkkinoilla ei ollut lämmin.

– Sekosin, kertoi paikallinen asukas alueelliselle yleisradio NH:lle (siirryt toiseen palveluun).

– Meillä on täällä yksi juhla, Sinterklaas ja Mustat Pekat, ja tällaiset ryhmät yrittävät aina pilata sen. Kun he saapuivat, ostin kaksi rasiallista kananmunia ja aloin heittää.

Mediat (siirryt toiseen palveluun) kertovat (siirryt toiseen palveluun), että kyläläiset pommittivat mielenosoittajia kananmunilla, kalan suolilla, oliebol-munkeilla ja ilotulitteilla. Lopulta poliisit ohjasivat mielenosoittajat busseihinsa ja saattoivat heidät ulos kylästä.

Tunteet kuumenivat Volendamissa 4. joulukuuta, kun Mustan Pekan vastustajat saapuivat kylään osoittamaan mieltään. Kuva: AOP

– Paska osui tuulettimeen, kuvailee mielenosoituksen järjestäjä Jerry Afriyie Ylelle.

Hänen mukaansa protesti piti järjestää Sinterklaas-kulkueen yhteydessä marraskuussa, mutta mielenosoittajille kerrottiin, että koronarajoitusten vuoksi juhla on peruttu. Afriyien järjestö perui protestinsa, mutta myöhemmin selvisi, että eräänlainen paraati (siirryt toiseen palveluun) järjestettiin sittenkin.

– Kaupunki valehteli meille, jotta emme tulisi protestoimaan. Päätimme siis tulla myöhemmin ilman virallista ilmoitusta.

"Zwarte Piet on rasismia"

Afriyie muutti perheineen Ghanasta Hollantiin 11-vuotiaana. Hän piti uuden kotimaansa koulussa järjestettyä Sinterklaas-juhlaa hauskana, kunnes tuli itse rinnastetuksi pukin apureihin.

– Koulussa ja kaduilla lapset osoittelivat ja pilkkasivat minua Mustaksi Pekaksi, eivätkä aikuiset puuttuneet asiaan mitenkään. Silloin ymmärsin, ettei tämä ole mikään viaton perinne.

Ongelmalliseksi perinteen tekee Afriyien mukaan blackface-meikki, jolla on historiallisesti pilkattu mustia ihmisiä, sekä se, että mustat hahmot palvelevat valkoista joulupukkia. Erityisen loukkaavaa se on hänen mukaansa maassa, jolla on pitkä historia siirtomaamahtina ja orjakaupan harjoittajana.

Sinterklaas saapui marraskuussa Apeldoornin kaupunkiin. Nykyään virallisissa juhlissa Zwarte Piet -hahmon kasvot on useimmiten mustattu vain hieman näyttämään savupiipun noelta. Kuva: Vincent Jannink / EPA

Rakasta kansanperinnettä ei ole helppo kyseenalaistaa. Afriyie meni ensi kertaa vuonna 2011 Sinterklaas-tapahtumaan pukeutuneena paitaan, jossa luki: "Zwarte Piet on rasismia". Poliisi otti hänet kiinni voimakeinoin, jotka kansallinen oikeusasiamies tuomitsi suhteettomiksi (siirryt toiseen palveluun).

Tuolloin Afriyie oli perustamassa potkuja Mustalle Pekalle vaativaa liikettä, joka kantaa nykyään nimeä Kick Out Zwarte Piet (KOZP). Projekti on osa Afriyien johtamaa laajempaa rasisminvastaista säätiötä.

Mielipiteet murroksessa

Perinteestä on esitetty vastalauseita jo sadan vuoden ajan. Suomessakin Helsingin Sanomat (siirryt toiseen palveluun) uutisoi jo vuonna 1990, että entisistä siirtomaista muuttaneet vaativat kovaan ääneen Mustan Pekan lakkauttamista.

Viimeistään viime vuosikymmenellä väittely on saapunut jokaiseen hollantilaiseen kahvipöytään.

Hollannin television ajankohtaisohjelma Een Vandaag (siirryt toiseen palveluun) on tehnyt vuodesta 2013 saakka Mustasta Pekasta mielipidekyselyä, joka näyttää asenteiden muuttuneen suuresti lyhyessä ajassa.

Musta Pekka -keskustelusta väitöskirjansa (siirryt toiseen palveluun) tehnyt politiikan tutkija Heleen Schols sanoo Ylelle, että KOZP on ollut keskeisessä roolissa synnyttämässä laajaa julkista keskustelua aiheesta.

– Protestit voivat olla erittäin epämukavia valtaväestölle, ja väittely on ollut kivuliasta. Optimistisesti ajateltuna nämä ovat kasvukipuja. Nyt puhutaan asioista, joista ei ole aiemmin puhuttu, ja monen mielipide on muuttunut, Schols sanoo.

Kompromissi ei miellytä kaikkia

Eräänlaisena kompromissina katukuvaan on viime vuosina ilmestynyt niin sanottu Noki-Pekka, jonka naama ei ole kokomusta vaan ikään kuin hieman noen tahrima. Monen perinteen puolustajan argumentti onkin se, ettei pukin apuri ole tummaihoinen lainkaan, vaan savupiipussa möyriessä likaantunut.

Tätä tulkintaa vastaan puhuvat siirtomaa-ajalla syntyneen alkuperäisen hahmon stereotyyppiset kiharat mustat hiukset, liioitellut huulet ja välkkyvät korvarenkaat.

Een Vandaagin mielipidetutkimuksen mukaan kompromissi-Pekka on tätä nykyä useimmille hollantilaisille hyväksyttävin vaihtoehto. Se onkin jo korvannut Mustat Pekat useimmissa kuntien järjestämissä kulkueissa ja Sinterklaas-tv-ohjelmassa.

Jerry Afriyien mukaan kyseessä on vain kosmeettinen muutos ja rasistisen perinteen kevytversio. Tänä vuonna KOZP on protestoinut juuri pinnallisiksi arvostelemiaan muutoksia vastaan.

– Musta Pekka on hollantilaisen rasismin kasvot. Hahmoon pitäisi ottaa niin paljon etäisyyttä kuin mahdollista, Afriyie sanoo.

Vaikka huomio kiinnittyy Mustan Pekan ulkomuotoon, kyseessä ovat paljon suuremmat asiat.

– Oikeasti väittelyssä on kyse siitä, kenellä on oikeus määritellä rasismi, kansallinen identiteetti ja historiantulkinta, tutkija Schols kiteyttää.

Zwarte Piet -hahmot esiintyivät lapsiperheille Maastrichtissa 13.11.2021. Kuva: Marcel van Horn / EPA

Oikeistopopulisti pukeutui pukiksi

Moni kansalainen, viranomainen ja poliitikko on halunnut ottaa etäisyyttä repivään keskusteluun. Scholsin mukaan asiaa ei voi katsoa neutraalisti, sillä käytännössä neutraali suhtautuminen tarkoittaa vanhan käsityksen hyväksymistä.

Hollannin keskustaoikeistolainen pääministeri Mark Rutte sivuutti keskustelun pitkään. Kesän 2020 rasisminvastaisten suurmielenosoitusten myötä Rutte piti parlamentissa puheen (siirryt toiseen palveluun), jossa kertoi muuttaneensa kantaansa.

– Olen puhunut ajan saatossa monien tummaihoisten ihmisten kanssa, jotka kokevat itsensä erittäin syrjityiksi. Se on viimeinen asia, mitä Sinterklaas-juhlalta halutaan, Rutte sanoi.

Rutten mukaan hallituksen on turha lähteä kieltämään perinnettä, koska muutaman vuoden päästä joulupukin mustia apureita tuskin enää nähdään muutenkaan.

Samaan aikaan joillekin Mustan Pekan säilyttämisestä on tullut entistä tärkeämpi tavoite. Äärioikeistolaiset ryhmät ovat järjestäneet omia mielenosoituksiaan hahmoksi pukeutuneina.

– Perinnettä puolustavien joukko pienenee, mutta taktiikat ovat koventuneet ja muuttuneet hyökkäävämmiksi. Tämä on myös aihe, jolla voi julkisuudessa profiloitua, Schols sanoo.

Oikeistopopulistisen Demokratiafoorumi-puolueen johtaja Thierry Baudet pukeutui viime kuussa pukin partaan ja lähti Volendamin kaduille yhdessä mustanaamaisten apureidensa kanssa. Puolueen jakaman videon perusteella vastaanotto oli varsin lämmin.

Scholsin mukaan Mustan Pekan vastustajien protestit ovat olleet väkivallattomia, joskin provosoivia. Konservatiivisena tunnettu Volendam ei valikoitunut protestipaikaksi sattumalta.

Poliisi on vuosien varrella ottanut kiinni aktivisteja ja Afriyie on ollut syytteessä (siirryt toiseen palveluun) virkavallan vastustamisesta, mutta vapautettu.

Perinteen intohimoiset puolustajat ovat useita kertoja käyneet KOZP:n mielenosoittajien kimppuun. Afriyie kertoo saaneensa äärioikeistolaisten tahojen allekirjoittamia tappouhkauksia.

Jerry Afriyie oli paikalla KOZP:n mielenosoituksessa Bredassa 13.11.2021. Kuva: Rob Engelaar / EPA

"Myös meidän perinteemme"

Afriyie sanoo ymmärtävänsä ihmisiä, joille ajatus rakkaan perinteen muuttamisesta on kova paikka.

– Jos on varttunut tietyn ajattelumallin kanssa, sitä on vaikea tunnistaa itsestään. Ihmisten on vaikea tunnistaa hollantilaista rasismia, koska se on hienovaraista ja normalisoitua.

Suurin osa nykyisistä KOZP-aktiiveista on Afriyien, 40, mukaan syntynyt tai asunut lapsesta saakka Hollannissa.

– Meistä ei tunnu, että tämä on jonkun muun perinne, vaan tämä on myös meidän perinteemme. Olemme anteeksipyytelemättä sanoneet, että tämän täytyy loppua.

Kymmenen vuoden ajan aktivismi on mennyt Afriyiella oman perheen ja uran edelle. Loppu kuitenkin häämöttää.

Joulukuussa 2025 KOZP aikoo lopettaa toimintansa ja Afriyien ura aktivistina päättyy. Siihen mennessä täytettynä pitäisi olla liikkeen kolme tavoitetta: rasismista vapaa Sinterklaas-juhla ilman Mustaa Pekkaa, kouluihin opetusta Hollannin osuudesta kolonialismin ja orjakaupan historiassa sekä kansallinen orjuuden päättymistä kunnioittava muistopäivä.

– En halua, että lapseni joutuvat kokemaan saman kuin minä. Toivon heidän sukupolvensa jatkavan eteenpäin jo seuraavalta tasolta, Afriyie sanoo.

Lue lisää: