Hyppää sisältöön

THL:n Tervahauta: Kolmannet koronarokotteet voidaan jakaa koko väestölle kevään aikana – näillä keinoilla rokotustahtia aiotaan kiristää

Rokotteiden sijaan pulaa on sote-alan henkilökunnasta, jota valmistaudutaan etsimään nyt myös eläkeläisten joukosta. Yle listasi hallituksen kaavailemat keinot ja kysyi, miten ehdotuksiin suhtaudutaan.

Hallitus haluaa lisää vauhtia kolmanteen rokotekierrokseen. Seinäjoen terveyskeskuksen työntekijät valmistelevat koronarokotteita koronarokotustapahtumassa. Kuva: Mirva Ekman / Yle

Hallitus suunnittelee kolmannen koronarokotekierroksen vauhdittamista Suomessa. Taustalla on huoli nopeasti leviävästä omikron-muunnoksesta.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) moitti A-studiossa tiistaina nykytahtia hitaaksi. Tällä hetkellä kolme rokoteannosta on saanut 11,5 prosenttia ja toisen rokoteannoksen lähes 83 prosenttia yli 12-vuotiaista.

– Se ei ole mahdollista, ettei rokotemasiina käynnisty. Nyt on kiire, Kiuru sanoi.

THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta sanoo olevansa samaa mieltä Kiurun kanssa siitä, että rokottamiseen on laitettava vauhtia. Hän torjuu johtamaansa laitokseen kohdistuvan arvostelun.

THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta sanoo, että rokotteiden antamisessa vauhti on kiihtynyt viime päivinä. Kuva: Silja Viitala / Yle

– Tahti on ollut se, mihin kunnat ovat pystyneet. Tämä asia ei ole ollut THL:stä tai KRARista (kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä) kiinni.

Tervahaudan mukaan kunnat ovat ryhtyneet jo toimiin ja rokotusten antamisessa vauhti on kiihtynyt viime päivinä. Tervahauta uskoo, että kolmas rokote saadaan annettua koko väestölle kevään aikana.

– Kesällä aktiivisen rokotusvaiheen aikana annettiin noin 300 000 annosta viikossa. Uskon, että aika nopealla aikavälillä päästään näihin samoihin lukuihin. Se on jo aika hyvä tahti.

Koronarokotusten alkuvaiheessa hankaluuksia tuotti rokotteiden saaminen, mutta nyt pullonkaulaksi on muodostunut pula sote-alan ammattilaisista.

Sote-ministeriryhmän esityksen mukaan apua haettaisiin muun muassa eläkkeellä olevilta terveydenhuollon ammattilaisilta, alan opiskelijoilta, työterveyshuollosta ja järjestöiltä.

Alalta lähteneitä hoitajia takaisin rokotussavottaan

Ammattijärjestö Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoo kuunnelleensa Kiurun ehdotuksia ilahtuneena.

– Jaan ministerin ajatuksen siitä, että meidän on kertakaikkiaan saatava tämä rokoteralli päälle täysillä, Rytkönen sanoo.

Rytkösen mukaan on tiedossa, että sekä eläkeläisten että alanvaihtajien joukosta löytyisi innostusta osallistua rokotussavottaan.

– Tämä huomattiin, kun aiempien rokotuskierrosten aikana saatiin hyvin rekrytoitua alalta poistuneita ammattilaisia. Nyt vain kannattaa valtiovallan heilutella sitä porkkanaa, eli rahaa.

Rytkösen mukaan alanvaihtajien ja eläkeläisten hyödyntäminen koronarokotusten antamisessa tarkoittaisi sitä, että rokotustahtia saataisiin kiristettyä ilman, että se olisi poissa muista sote-palveluista.

Sen sijaan ehdotus lähihoitajien käyttämisestä rokotuksissa ei Rytköstä innosta.

– Uuden ammattiryhmän lisääminen edellyttäisi asetuksen muutosta ja se veisi hirveästi aikaa. Tässä kohtaa käyttäisin resurssit siihen, että käytettäisiin sitä porukkaa, jolla on tarvittava pohjakoulutus ja hyödynnettäisiin heidän ammattitaitoaan tässä.

Rokotusasetuksessa määritellään, kuka saa antaa rokotuksen. Asetuksen muuttamista arvioidaan parhaillaan sosiaali- ja terveysministeriössä. Kuva: Mirva Ekman / Yle

Lähihoitajia edustava Super puolestaan kannattaa lähihoitajien kouluttamista koronarokotusten antamiseen.

– Oletan, että perehdytys tapahtuu nopeasti. Kyllä tässä potilasturvallisuus taataan, Superin puheenjohtaja Silja Paavola sanoi Ylen aamussa keskiviikkona.

Voimassa olevien säädösten mukaan rokotuksen pistoksena saa antaa vain lääkäri tai rokotuskoulutuksen saanut sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, kätilö tai hammaslääkäri. Myös loppuvaiheen opiskelijat voivat tietyin edellytyksin osallistua jo nykyisten säädösten pohjalta.

Sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Satu Koskela kertoo, että ministeriössä arvioidaan parhaillaan, voitaisiinko rokotusasetusta muuttaa niin, että myös lähihoitajat voisivat osallistua rokotusten antamiseen.

Koskelan mukaan valmistelu on kuitenkin vasta käynnistynyt eikä aikataulua pystytä vielä täsmentämään. Ministeriössä ei osata vielä arvioida myöskään sitä, kuinka paljon uutta henkilökuntaa rokotuksia varten tarvittaisiin.

Työterveyshuolto halutaan tehokkaammin mukaan rokottamaan

Yksityistä sosiaali- ja terveysalaa edustavan Hyvinvointiala HALI ry: terveyspalvelujen johtaja Hanna-Maija Kause pitää ehdotusta työterveyshuoltojen mukaan ottamisesta tervetulleena.

– On todella hyvä, että nyt on tahtotilaa ottaa työterveyshuollot tehokkaasti mukaan. Olemme ehdottaneet sitä jo hyvin pitkään. Nyt on kuitenkin tärkeää varmistaa, että tämä onnistuu käytännössä ja suunnittelu tehdään huolella, Kause sanoo.

Hyvinvointiala HALI ry: terveyspalvelujen johtaja Hanna-Maija Kause muistuttaa, että työterveyshuoltojen roolista rokotuksissa on puhuttu jo pitkään. Kuva: Sasha Silvala / Yle

Tällä hetkellä työterveyshuollot osallistuvat eri kunnissa eri tavoin rokottamiseen. Kausen mukaan yksittäisten kuntien kanssa sopimisen sijaan tarvittaisiin laajempia sopijatahoja. Esimerkiksi hän ottaa HUS-alueen, jossa kunnat ovat valtuuttaneet sairaanhoitopiirin toimimaan sopijapuolena työterveyksiin päin rokotusasioissa.

– Tällä saadaan varmasti vauhtia rokotuksiin ja tämäntyyppinen malli olisi hyvä monistaa ympäri Suomen, että asioista ei tarvitsisi sopia yksittäisten kuntien kanssa.

Työterveyshuollon lisäksi myös Apteekkariliitto tarjoaa palveluksiaan rokotusten järjestämisessä. Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Charlotta Sandler ottaisi esimerkkiä muista Euroopan maista, joista viimeisimpinä Norja ja Tanska ovat ryhtyneet hyödyntämään apteekkien resursseja koronarokotusten järjestämisessä.

– Meillä on vajaassa sadassa apteekissa jo sairaanhoitajia töissä ja he olisivat valjastettavissa talkoisiin muutamissa viikoissa, Sandler sanoo.

Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Charlotta Sandler tarjoaa apteekkarien apua rokotustyössä. Kuva: Sasha Silvala / Yle

Puolustusministeri Kaikkonen epäilee Puolustusvoimien hyödyntämistä rokotuksissa

Kiuru esitti tiistaina toiveen, että myös Puolustusvoimat voisi olla apuna koronarokotusten järjestämisessä.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) kertoo, että Puolustusvoimat ei ole vielä saanut virallista virka-apupyyntöä, mutta asiaa selvitetään parhaillaan.

– Tähän rokotustahtiin tarvitaan lisää vauhtia ja nyt käännetään sekin kivi, voisiko Puolustusvoimat olla tässä hankkeessa mukana, Kaikkonen sanoo.

Kaikkosen mukaan varusmiehiä tai Puolustusvoimien henkilökuntaa voitaisiin käyttää apuna esimerkiksi tartuntojen jäljittämisessä ja rokotusten antamisessa.

– Meillä on henkilökuntaa, joilla on lääkintäalan koulutusta sekä varusmiehiä, joita koulutetaan lääkintämiehiksi. Myös reserviläisissä on lääkintämiehiä. Todennäköisesti rokotteiden antaminen vaatisi jonkinlaisen lisäkoulutuksen, Kaikkonen sanoo.

Rokotustahdin kiristämiseen on kuitenkin olemassa myös muita keinoja.

– Sanoisin niin, että ennen muuta ratkaisut rokotustahtiin täytyy löytyä muualta yhteiskunnasta, kuten työterveyshuollon ottamisesta paremmin mukaan talkoisiin, Kaikkonen sanoo.

Järjestöistä työvoimaa rokotusten antamiseen ja jäljitykseen

Myös järjestöpuolelta toivotaan apua rokotusten edistämisessä.

Sosiaali- ja terveysalan kattojärjestö Sosten pääsihteeri Vertti Kiukas kertoo ministeriön toivovan järjestöjen apua terveydenhuollon ammattihenkilöstön kartoittamisessa, rokotuspaikkojen järjestämisessä ja vapaaehtoisten hyödyntämistä koronaviruksen jäljitystoimintaan.

Järjestöillä on paljon matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja esimerkiksi päihdeongelmaisille ja asunnottomille, joiden joukossa rokotekattavuus on matalampi. Järjestöt selvittävät parhaillaan, voisiko näiden tilojen kautta järjestää rokotustoimintaa.

– Järjestöpuolella on vastattu huutoon hyvin. Ministeri soitti eilen ja heti sen jälkeen kontaktoimme jäsenjärjestöjä. Sieltä on tullut samantien useita kymmeniä vastauksia. Lähipäivät konkretisoivat, mitä tämä tulee tarkoittamaan käytännössä, Sosten pääsihteeri Kiukas sanoo.

Lisää aiheesta: