Hyppää sisältöön

Matrix-elokuvasarja jatkuu, mutta alkuperäisen elokuvan perintö elää omaa elämäänsä – näin siitä tuli salaliittoteoreetikoiden suosikki

Punaisen pillerin nielemisestä on tullut vertauskuva suuren, salatun totuuden ymmärtämiselle. Matrixissa on kuitenkin myös paljon muuta, mikä kutsuu salaliittoajatteluun.

Matrix-elokuvan pillerit ovat meemiytyneet suosituksi vertauskuvaksi – mutta sisällön vertauskuvalle voi hakea mistä haluaa. Kuva: LANDMARK MEDIA / Alamy / All Over Press

Neo, Matrix-elokuvan (1999) päähenkilö, on valinnan edessä. Hämärässä huoneessa Neolle on juuri tarjottu kahta pilleriä: sinistä ja punaista.

Ulkona pauhaa myrsky.

Mikäli Neo valitsee sinisen pillerin, hän voi unohtaa kaiken, mitä juuri kuuli, ja elämä jatkuu ennallaan. Mutta jos hän valitsee punaisen pillerin, hänelle luvataan näkymä “totuuteen.”

Neo (Keanu Reeves) valitsee punaisen pillerin. Seuraa mullistava herääminen: maailma, jota Neo on luullut todelliseksi, onkin silmänlumetta – pelkkä valhe, jonka avulla ihmiset pidetään alistettuina. Oikea todellisuus on karu ja vaarallinen.

Matrixin ensi-illasta on kulunut yli 20 vuotta, vähemmän arvostetuista jatko-osista Reloaded ja Revolutions niistäkin yli 15 vuotta, mutta pillereiden valinta on kaikkea muuta kuin unohtunut. Jouluna saa ensi-iltansa neljäs Matrix-elokuva Resurrections, jossa tarina todellisuuden ja valheen rajamailta jatkuu. Tulevan elokuvan markkinoinnissa (siirryt toiseen palveluun) pillerit ovat olleet näkyvässä roolissa.

Trinity (Carrie-Anne Moss) ja Neo (Keanu Reeves) ovat Matrix-elokuvasarjan pääpari. He tähdittävät myös neljättä, Resurrections-nimistä Matrix-elokuvaa, joka tulee ensi-iltaan ensi viikolla. Kuva: Warner Bros / Village Roadshow Pictures / Kobal / Shutterstock / All Over Press

Punainen ja sininen pilleri ovat kuitenkin eläneet omaa elämäänsä elokuvasarjan ulkopuolella. Pillereistä on tullut niin ikonisia ja tunnistettavia, että niiden avulla voi viestiä ajatuksen valheesta (siirryt toiseen palveluun), jonka keskeltä herää todellisuuteen.

Punaisesta pilleristä tuli 2010-luvulla naisvihamielisten feminismin vastustajien tunnus. Tässä ajattelussa punaisen pillerin nieleminen viittaa valaistumiseen siitä (siirryt toiseen palveluun), miten maailmaa pyörittääkin itse asiassa feministinaisten salaliitto, joka polkee tai uhkaa miesten oikeuksia. Punaiseen pilleriin ovat viitattu innokkaasti internetin alt right -piireissä (siirryt toiseen palveluun), joissa muun muassa kannatetaan Donald Trumpia ja vastustetaan maahanmuuttoa ja monikulttuurisuutta.

Miksi Matrixin, viihteellisen scifi-toimintaelokuvan, perintö on muuttunut näin latautuneeksi?

Symboleita, jotka voivat tarkoittaa mitä vain

Jyväskylän yliopiston nykykulttuurin tutkimuksen yliopistonlehtori, sukupuolentutkimuksen dosentti Tuija Saresma näkee punaisen pillerin suosiolle selviä syitä: se on visuaalinen ja iskevä, mutta toisaalta se voi myös tarkoittaa lähes mitä tahansa.

Saresma on tutkinut muun muassa internetin manosfääriä eli löyhää internet-ryhmittymää (siirryt toiseen palveluun), jonka aktiiveja yhdistää ajatus poljetusta maskuliinisuudesta, jonka arvo pitäisi palauttaa. Manosfäärissä punainen pilleri on suosittu symboli.

– Jos miettii populismin tutkimuksen näkökulmasta, sitä voi ajatella tyhjänä merkitsijänä. Sen saa täytettyä millä haluaa, ja niin on myös tapahtunut manosfäärissä. Se on myös niin meemimäinen kuva, että sitä on helppoa levittää.

Ontto tai tyhjä merkitsijä (siirryt toiseen palveluun) tarkoittaa vaikkapa kuvaa, joka saa sellaisen merkityksen kuin katsoja sille haluaa antaa. Matrix-elokuvassa Neo ei tosiaankaan havahdu huomaamaan feministinaisten salaliittoa – itse asiassa päinvastoin, elokuvassa pahuus ruumiillistuu Smith-nimisessä miesagentissa (Hugo Weaving) – mutta manosfäärille Neon herääminen toimii silti vertauskuvana.

Matrix-elokuvassa todeksi luultu onkin vain harhaa ja simulaatiota. Kuva: Warner Bros / Village Roadshow Pictures / Kobal / Shutterstock / All Over Press

Elokuvan idea suuresta valheesta, johon päähenkilö havahtuu, sopii hyvin oikeastaan mihin tahansa salaliittoteoriaan.

Salaliittoteorioita tutkineen, Helsingin yliopiston folkloristiikan väitöskirjatutkija Toni Saarisen mukaan ei ole mitenkään sattumaa, että Matrix on niin yhteensopiva salaliittoajattelun kanssa. Saarinen kertoo, että Matrixin ohjanneet ja käsikirjoittaneet Wachowskin sisarukset ovat ammentaneet elokuvaan teemoja muun muassa kristinuskosta ja buddhalaisuudesta, mutta etenkin siinä näkyy gnostilaisuuden vaikutus.

Gnostilaisuus on uskonnollinen suuntaus, joka tuomittiin aikoinaan valtavirran kristinuskossa harhaopiksi. Siihen kuuluvat ajatukset hyvän ja pahan sekä valon ja pimeyden kahtiajaosta sekä vapahtajasta, joka paljastaa maailman olevan petosta. Sen takaa paljastuu oikea maailma, kuten Matrixissakin.

Gnostilainen ajattelu on kulkenut länsimaissa vuosisatoja marginaalissa, jossain kristinuskon ja tiedeajattelun varjoissa, ja jättänyt selkeän jäljen myös nykypäivän salaliittoteorioihin.

– Tietenkään kaikilla nykypäivän salaliittoaktivisteilla ei ole käsitystä näistä jatkumoista. Mutta on myös paljon niitä, jotka ottavat tietoisesti vaikutteita ja pyrkivät viittaamaan tällaisiin vanhoihin salatiedon muotoihin, Saarinen sanoo.

Koska tämä perinne näkyy Matrixissa, ei ole yllättävää, että monet modernit salaliittoaktivistit haluavat viitata elokuvaan.

– Sen tietävät ja tunnistavat niin monet muutkin, kun sanoo, että “tämä tilanne on ihan kuin Matrixissa”.

90-luvulla salaliittokulttuuri nosti päätään

Saarinen kutsuu Matrixin suhdetta salaliittoajatteluun kulttuuriseksi palautesilmukaksi. Ensin on pitkä salatiedon perinne, joka on ilmennyt muun muassa gnostilaisuutena ja salaliittoajatteluna. Sitten tulevat taiteilijat, tässä tapauksessa Matrixin tekijät, jotka ottavat vaikutteita näistä perinteistä ja onnistuvat paketoimaan ne suosittuun, viihdyttävään pakettiin.

– Sieltä ajatukset voidaan omia takaisin salaliittokulttuurin puolelle levitettäväksi eteenpäin.

Kyse ei ole pelkästään punaisesta pilleristä ja sen meemiytymisestä, vaan koko elokuvan juonen voi ajatella kutsuvan salaliittoajatteluun. Jos Matrixin katsoo “sillä silmällä”, se on yllättävän helppoa nähdä tarinana siitä, miten salaliitoista innostutaan.

Päähenkilö Neo on alussa eräänlainen väärinymmärretty nero, jonka suurta potentiaalia ankea työelämä ja ylimielinen pomo eivät suostu näkemään. Vastapainoa turhauttavalle arjelle hän saa roikkumalla öitä internetissä, ja hämäräperäisten kontaktien masinoinnin seurauksena hän alkaa kiinnostua “vaihtoehtoisista” ajatuksista maailmasta. Pian hänelle kerrotaan, että kaikki hänen ympärillään on valtaapitävien koneiden rakentamaa valhetta.

Neo uskoo.

Hän kuuntelee oppi-isänsä Morpheuksen (Laurence Fishburne) esitelmöintiä siitä, miten suurin osa ihmisistä on niin riippuvaisia heitä alistavasta järjestelmästä, että he mieluummin puolustavat systeemiä kuin näkevät totuuden. Morpheus määrittelee viholliset näin: Jos et ole yksi meistä, olet yksi heistä.

Matrix-elokuvissa Neo (Keanu Reeves) käy suurta taistelua agentti Smithiä (Hugo Weaving) vastaan. Kuva: Warner Bros / Village Roadshow Pictures / Kobal / Shutterstock / All Over Press

Matrixissa Neo on tietenkin suuri sankari ja hyvis, mutta jos vaihtaa näkökulmaa, hän vaikuttaa salaliittokultin aivopesun uhrilta, joka radikalisoituu. Tämä voi tuntua vähän epämukavalta etenkin nykypäivän katsojalle, kun esimerkiksi QAnon (siirryt toiseen palveluun)- ja koronasalaliittoteorioiden (siirryt toiseen palveluun) vaikutus demokratiaan ja rokotusintoon on alkanut huolettaa.

Toni Saarinen ei kuitenkaan usko, että Matrix olisi varsinaisesti kiihdyttänyt salaliittoajattelua.

– Uskon, että jos ei olisi ollut Matrixia, olisi ollut jotain muuta, Saarinen sanoo ja muistuttaa, että Matrixin julkaisun aikoihin 1990-luvun lopulla salaliittokulttuuri oli muutenkin nostanut päätään Yhdysvalloissa muun muassa Salaiset kansiot (X Files) -sarjan myötä.

Myös Tuija Saresma muistuttaa, että salaliittoteoriat ovat kiinnostaneet aina.

– Se on kiehtova lähtökohta elokuvalle, mutta ei toisaalta kauhean uusi. Kyllähän kertomuksia suomujen putoamisesta silmiltä on aina ollut.

Synkäksi Matrixin perinnön vetää kuitenkin se, että elokuva on yhdistetty tosielämän väkivaltarikoksiin (siirryt toiseen palveluun).

Ollaan monimutkaisen kysymyksen äärellä, kun kulttuurituotetta syytetään siitä, että se aiheuttaisi vaarallista käyttäytymistä. Ei kuitenkaan ole yllättävää, että juuri Matrix on ollut tällä tavalla tikun nokassa (siirryt toiseen palveluun).

Matrixin väkivalta on silmitöntä, eikä oikeutusta tappaa sivullisia varsinaisesti pohdita (kaikki jotka eivät ole sinun puolellasi, ovat sinua vastaan). Matrixin väkivalta on myös erittäin näyttävää, ja osa elokuvan viehätystä on siinä, miten Neo ja toinen päähenkilö Trinity (Carrie-Anne Moss) ampuvat ihmisiä ilmeenkään värähtämättä.

Matrixissa ongelmat ratkaistaan aseilla ja väkivallalla – toisaalta niin tapahtuu monessa muussakin toimintaelokuvassa. Kuva: Warner Bros / Courtesy Everett Collection / All Over Press

Toni Saarinen arvioi, että Matrix on voinut vaikuttaa ainakin oikeiden väkivallantekojen estetiikkaan: jos väkivaltarikoksen tekijä on pukeutunut mustaan pitkään takkiin ja aurinkolaseihin, tyyli on voinut inspiroitua Matrixista. Hän kuitenkin muistuttaa, että vaikka salaliittoajatteluun yhdistyvissä alakulttuureissa on paljon väkivaltaista puhetta ja vastakkainasettelua, yleensä vain harvat oikeasti tarttuvat aseeseen, ja usein silloin syy on pohjimmiltaan jotain henkilökohtaista, omasta elämäntilanteesta kumpuavaa.

– Se ei tarkoita, etteikö se olisi vaarana. Mutta uskon, että heillä toiminta olisi purkautunut väkivallaksi ilman ympäröivää populaarikulttuuriakin. Toki tuollainen väkivallan estetisointi voi madaltaa kynnystä joissain tilanteissa.

Matrix voisi olla myös ekoherätys

Salaliittoteoreetikot eivät kuitenkaan ole ainoita, jotka ovat innostuneet Matrixin pillereistä. Viime vuosina suosituksi on noussut tulkinta sitä, että Matrix kertoo transsukupuolisuudesta ja havahtumisesta siihen, että ympäristön näkemä sukupuoli ei olekaan oikea. Tässä tulkinnassa punainen pilleri nähdään viittauksena sukupuolenkorjausprosessissa käytettävään estrogeenipilleriin (siirryt toiseen palveluun).

Myös elokuvan ohjanneista Wachowskin sisaruksista Lilly Wachowski on sanonut, että elokuva on trans-allegoria (siirryt toiseen palveluun), joka osin motivoitui myös sisarusten omista kokemuksista. Lilly ja Lana Wachowski korjasivat kumpikin sukupuoltaan naiseksi ensimmäisten Matrix-elokuvien jälkeen.

Lana Wachowski on ohjannut neljännen Matrix-elokuvan. Yhdessä Lilly-siskonsa kanssa hän ohjasi myös elokuvasarjan aiemmat osat. Kuva: EPA-EFE / All Over Press

Tuntuu yllättävältä, että toisaalta Matrix on tärkeä viittauspiste perinteisen maskuliinisuuden kunnianpalautusta ajavassa manosfäärissä ja toisaalta transihmisten keskuudessa – näillä kahdella ryhmällä on tuskin kovin paljon yhteisiä päämääriä.

Mutta tämäkin osoittaa sen, miten Matrixin vertauskuvia voi soveltaa monenlaisiin, keskenään hyvin ristiriitaisiin ajatuksiin, Toni Saarinen sanoo.

Matrixissa keskeistä on eroavaisuus siinä, miten asiat käsitetään yleisesti ja miten ne sitten oikeasti ovat. Se on voimakas metafora, ja sen kautta voi kertoa tosi erilaisia tarinoita, koska on paljon tilanteita, missä yhteiskunnan tulkinnat ja omat tulkinnat ovat erilaisia.

Tuija Saresman mukaan ei ole mitään yhtä selkeää syytä sille, miksi Matrixista tuli juuri manosfäärissä suosittu symboli. Se tuskin oli Wachowskien ajatuksena - mutta kulttuurituotteen merkitystä ei voi ohjaaja sanella.

Isolle osalle katsojista Matrix ei ole symboli yhtään mistään, vaan taidokas ja viihdyttävä scifi-toimintaelokuva, joka sisältää hyviä juonenkäänteitä. Ja toisaalta elokuva voi edelleen saada uusia tulkintoja, kun maailma sen ympärillä muuttuu.

– Olisi hyvin voinut käydä myös niin, että elokuvasta olisi voinut tulla vaikka kapitalismikritiikin suuri hetki. Että sen sijaan oltaisiin kapitalismin tyhjiin imemiä, voitaisiin kokea vaikka jokin ekoherätys, että nyt ruvetaan tekemään toisin ja lopetetaan ylikuluttaminen, Saresma sanoo.

The Matrix Resurrections saa ensi-iltansa elokuvateattereissa Suomessa 25.12.

Mitä tulkintoja olet tehnyt Matrix-elokuvasta? Voit keskustella jutusta 18.12. klo 23 asti.

Lue myös: