Hyppää sisältöön

Virolainen sarjavalittaja haitannut apteekkien perustamista Suomeen – hyödyntää järjestelmän valuvikaa

Suomen apteekkimarkkinoille pari vuotta sitten ilmestynyt toimija pisti lupajärjestelmän lujille. Valituskierre jatkuu siitä huolimatta, että valittaja ei sääntöjen mukaan voi enää voittaa mitään.

Apteekkijärjestelmän valuvika mahdollisti virolaisproviisorin jatkuvien valitusten tekemisen hallinto-oikeuteen. Tapaus on suututtanut ihmisiä apteekkialalla. Kuva: Camilla Arjasmaa / Yle

Tiukasti säännellyn apteekkialan valituskierteet ovat pahimmillaan viivästyttäneet apteekkien avaamista vuosia. MOT-toimitus perehtyi tapaukseen, jossa yksi henkilö on tehtaillut poikkeuksellisen määrän valituksia.

Hän on hyödyntänyt suomalaisen apteekkijärjestelmän valuvikaa ja halvaannuttanut apteekkitoimintaa.

Valitukset ovat estäneet apteekkien perustamista esimerkiksi Espoossa, jossa on ollut pulaa apteekeista jo vuosia. Valittamista ei ole estänyt oman apteekin saaminen samasta kaupungista.

Jotkut alalla työskentelevät arvioivat, että lääkehuolto voi vaarantua valituskierteen takia.

Proviisori Reet Teng sanoo MOT:lle valittavansa luvista, koska Suomen viranomaiset ovat kohdelleet häntä väärin.

– Jos sinun työurasta otetaan 20 vuotta pois, niin olisitko tyytyväinen? Tämä on se kysymys.

Virolaisnaisen toiminta on Suomen oloissa poikkeuksellista. MOT-toimituksen haastattelemat apteekkialan ihmiset kuvailevat sitä järjettömäksi. Haastatellut eivät halua esiintyä jutussa nimellään, koska he pelkäävät siitä seuraavan ongelmia alalla.

– Tämä on todella härskiä. Sarjavalittajia on ollut ennenkin, mutta hekin ovat yleensä lopettaneet saatuaan oman apteekin, sanoo eräs apteekkari.

MOT-toimitus hankki tätä juttua varten lukuisia asiakirjoja sekä yritystietoja Suomesta ja Virosta.

23 valitusta hallinto-oikeudessa

Vuonna 2018 Teng siirtyi Virosta Suomen apteekkialalle. Hän haki ja sai Valviralta laillistuksen proviisoriksi. Sen jälkeen hän laittoi täällä tuulemaan. Joulukuuhun 2021 mennessä Teng oli yrittänyt saada lupaa 26 apteekkiin Helsingistä, Vantaalta, Espoosta, Järvenpäästä, Hämeenlinnasta ja Lahdesta.

Hallinto-oikeuteen hän oli valittanut 23 kertaa apteekkiluvista, joita hän ei ollut saanut. Joistakin luvista hän oli valittanut aina uudelleen, kun valvova viranomainen Fimea oli sen myöntänyt jollekin toiselle.

Vauhtia ei hidastanut se, että Tengille myönnettiin oma apteekkilupa Espooseen toukokuussa. Vaikka yhdellä ihmisellä voi olla lain mukaan vain yksi apteekkilupa, on Teng tehnyt senkin jälkeen valitukset yhdeksästä luvasta. Näistä kuusi Teng teki yhden päivän aikana heinäkuun lopussa.

Alan ihmisten kärsivällisyys alkoi silloin loppua.

– Aluksi alalla suhtauduttiin niin, että hänellä on oikeus lain mukaan valittaa. Nyt tämä harmittaa yleisesti meitä kaikkia ja mustamaalaa apteekkijärjestelmää. Järjestelmä on muuten hyvä ja toimiva, mutta nyt yksi henkilö torpedoi sitä minkä ehtii, toteaa Espooseen apteekkiluvan saanut haastateltava.

– Hän ei voi enää voittaa mitään, kun hänellä on jo lupa, sanoo MOT:n haastattelema apteekkari.

Hallinto-oikeuden mukaan apteekkiasian ratkominen kestää keskimäärin 9,5 kuukautta. Esimerkiksi Espooseen tulevien uusien apteekkien perustaminen lykkääntyi jälleen kesällä, kun Teng valitti ainoana niistä uudelleen. Espoon apteekkien tilanteesta ovat aiemmin uutisoineet Apteekkari (siirryt toiseen palveluun) ja Länsiväylä (siirryt toiseen palveluun). Jotkut luvan saaneista ovat luopuneet leikistä kesken oikeuskäsittelyn.

Tilanteen tekee erikoiseksi se, että Espoon luvat ovat identtisiä Tengille myönnetyn apteekkiluvan kanssa. Teng voi halutessaan siirtää hänelle myönnetyn apteekin paikkaa kaupungin sisällä.

MOT-toimitukselle Teng sanoo, että apteekkilupien hakeminen ja niistä valittaminen on aivan “normaali prosessi”. Hän ei tunnista Suomen apteekkialalta tullutta kritiikkiä.

– Olen heidän kanssaan puhunut ja vastannut. Kaikki ovat olleet ihan tyytyväisiä. He ymmärtävät täysin tämän tilanteen. En tiedä ketään, kuka ei olisi ymmärtänyt, Reet Teng sanoo.

– Jos ei tiedä asiasta, niin totta kai voi puhua. Minun ei tarvitse tietää, mitä ihmiset ajattelevat tällä hetkellä.

Fimean murheenkryyni

Tengin valitukset ovat menestyneet hallinto-oikeudessa. Oikeus kumosi tänä vuonna useita lupapäätöksiä ja palautti ne Fimealle uudelleen ratkottavaksi. Tämä on poikkeuksellista, sillä hallinto-oikeus kumoaa Fimean päätöksiä vain todella harvoin.

Kiista kiteytyy siihen, kuinka Fimea on arvioinut Tengin työuraa.

Tengin mukaan hänen työuransa on yli 30 vuoden pituinen. Fimea on puolestaan laskenut Tengille viimeisimmissä päätöksissä reilut 14 vuotta proviisorikokemusta Suomesta ja Virosta.

Heinäkuussa Helsingin hallinto-oikeus päätti, että Fimean olisi pitänyt ottaa Reet Tengin työuran ansiot huomioon pidemmältä ajalta. Päätös ei ole lainvoimainen, sillä Fimea on hakenut valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Myös marraskuussa hallinto-oikeus päätyi samaan ratkaisuun. Fimea on valittanut tästäkin ratkaisusta.

Fimean valituslupahakemuksen mukaan hallinto-oikeuden ratkaisussa oli useita ilmeisiä virheitä. Voimaan jäädessään se muuttaisi tapaa, jolla apteekkilupaa hakevien ansioita arvioidaan.

– Helsingin hallinto-oikeudesta on tullut kaksi kertaa myönteinen päätös, että olen ollut vuodesta 1984 lähtien proviisori. Fimea katsoi ensin, että olen ollut vuodesta 2018 proviisori ja sitten vuodesta 2006, Teng sanoo.

Fimea on arvioinut vaihtelevasti työuraasi apteekkilupapäätöksissä. Onko tämä se syy, miksi olet valittanut?

– Ymmärsit aivan oikein. Tämä on se syy, se koko juttu tässä. En näe, että tässä olisi mitään erikoista. Tällä hetkellä en voi kommentoida keskeneräistä asiaa enempää.

Reet Teng vastasi Yliopiston Apteekin Viron tytäryhtiön toiminnasta vuosina 2004-2018. Kuvakaappaus on YA:n vuoden 2004 vuosikertomuksesta.

Lupahakemuksissa epäselvyyksiä

Fimean ja Tengin välisen kiistan alku näyttää juontuvan ensimmäiseen valitukseen, jonka Teng teki vuonna 2019 hallinto-oikeuteen. Oikeus hylkäsi Tengin valituksen, mutta ratkaisusta löytyy jotain muuta kiinnostavaa. Fimea oli ensin laskenut Tengille yli 30 vuotta työuraa lääkealalta. Lupapäätöksen tekemisen jälkeen Fimealle oli selvinnyt, että Teng oli antanut virheellistä tietoa hakemuksessaan. Tästä syystä Fimea lyhensi Tengin työuran pituutta huomattavasti.

Tämä saattoi aloittaa vuosia kestävän ja yhä jatkuvan valituskierteen.

MOT-toimitus tutki Tengin hakemusasiakirjoja, joilla hän yritti saada apteekkilupaa kesäkuussa 2021. Osa Tengin antamista tiedoista oli ristiriitaisia ja epäselviä.

Teng ilmoitti esimerkiksi, että suomalainen viranomainen olisi myöntänyt hänelle oikeuden harjoittaa proviisorin ammattia vuonna 1984. Valviran mukaan hänet laillistettiin proviisoriksi Suomessa vuonna 2018.

Hakemuksen mukaan Teng oli työskennellyt Suomessa 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa proviisorina. Valviran asiakirjoissa ollut työtodistus 90-luvulta todistaa kuitenkin Tengin toimineen farmaseuttina. Valviraa edeltävä Terveydenhuollon oikeusturvakeskus oli hylännyt Tengin proviisorihakemuksen vuonna 1995. Farmaseutin ja proviisorin ammattinimikkeet ovat suojattuja, ja vain luvan saanut voi toimia ammatissa.

Reet Teng haki vuonna 1995 lupaa toimia Suomessa proviisorina. Tengin koulutus ei viranomaisen mukaan ollut riittävä luvan saamiseksi.

Teng kertoi olleensa Yliopiston Apteekin tytäryhtiössä Venäjän toimitusjohtaja 14 vuoden ajan. MOT-toimituksen tietojen mukaan toimitusjohtajana työskenteli Venäjällä Olga Lipina vuodesta 2007 lähtien.

Teng ilmoitti olleensa apteekkarina 19 vuotta, mikä viittaa henkilökohtaiseen yrittäjyyteen. Yliopiston Apteekin konsernin vuosikertomuksien mukaan Teng oli apteekinhoitaja.

– Apteekinhoitaja ei ole Fimean näkemyksen mukaan yrittäjävastuussa oleva apteekkari. Laillistettuna proviisorina hankittu työkokemus lasketaan apteekkilupaharkinnassa, sanoo Fimean jaostopäällikkö Pirjo Rosenberg.

Myös Fimea oli pyytänyt hallinto-oikeudelle toimitetun lausunnon mukaan Tengiltä lisäselvityksiä hänen antamistaan tiedoista.

– Joskus hakija tulkitsee asian eri tavalla kuin viranomainen. Me luotamme toiseen viranomaiseen ja esimerkiksi Valviran antamiin tietoihin. Apteekkilupapäätöksistä voi valittaa hallinto-oikeuteen, ja tarvittaessa viime kädessä korkein hallinto-oikeus tekee asiassa linjauksen, Rosenberg toteaa.

Teng kieltäytyi kommentoimasta MOT:lle hakemustaan ja siihen liittyviä epäselvyyksiä.

Teng suututtanut apteekkialaa myös Virossa

Ennen valitussuman aloittamista Tengiä ei juuri tunnettu Suomessa. Suurimman osa työurastaan hän on tehnyt Virossa Yliopiston Apteekin (YA) Viron tytäryhtiön toimitusjohtajana. Tengin pesti päättyi tammikuussa 2018, kun Yliopiston Apteekki myi Viron liiketoiminnan Euroapteek-ketjulle.

Myös siellä Teng hyödynsi lain tarjoamia aukkoja maan apteekkilain uudistuksen yhteydessä.

"Tengin toiminta ei ollut laitonta, mutta se oli ikävästi tehty."

Ülle Rebane, Viron apteekkarien liiton puheenjohtaja.

Eesti Päevaleht (siirryt toiseen palveluun) uutisoi Tengin käyttäneen vävyään bulvaanina perustaakseen lisää apteekkeja juuri ennen vuonna 2015 voimaan tullutta uutta lakia. Uusi laki rajoitti apteekkien omistusta.

– Joitain päiviä ennen kuin uusi laki tuli voimaan, Teng haki yhdeksää uutta apteekkilupaa Virossa. Hän toimi Samfred OÜ:n nimissä, kertoo Viron apteekkarien liiton puheenjohtaja Ülle Rebane MOT:lle.

Samfred OÜ oli tilinpäätöstietojen mukaan Tengin vävyn perustama yritys. Virolaislehden mukaan vävyllä ei ollut apteekkialan koulutusta. Yhtiölle myönnettiin luvat ja se perusti useita apteekkeja. Näin toimimalla se sai viisi vuotta lisäaikaa korjata omistusrakennettaan uuden lain mukaiseksi.

Asia suututti kilpailijoita Virossa. Yksi aiheesta julkisuudessa puhuneista oli juuri Rebane.

– Tengin toiminta ei ollut laitonta, mutta se oli ikävästi tehty. Se oli likaista. Apteekkialalla reagoitiin hyvin kielteisesti, Rebane sanoo.

Tengin vävy oli todennut virolaismedialle, että toiminta oli lain mukaista. Teng ei ollut vastannut kysymyksiin. Teng ei kommentoinut asiaa myöskään MOT-toimitukselle.

Uusi laki yrittää hillitä valituskierteitä

Tengin valitukset ja sen seuraukset paljastavat valuvian, joka on suomalaisessa apteekkijärjestelmässä. Kaikki lupaa hakeneet voivat valittaa Fimean päätöksestä. Siitä seuraa pahimmillaan vuosien mittainen oikeus- ja valituskierre. Tilannetta voivat hyödyntää esimerkiksi kilpailijat, jotka haluavat estää toisen apteekin perustamisen lähiseudulle.

– Ehkä Fimean kannattaisi perustella päätöksiään paremmin, jotta näiltä vältyttäisiin, eräs apteekkari toteaa.

Tengin tapaukseen Suomeen sorvattavat lääkelain muutokset eivät vielä vaikuta. Siinä yritetään esimerkiksi kaitsea valituskierteitä ja lyhentää apteekin haltuunoton aikaa. Kilpailu- ja kuluttajaviraston näkemyksen mukaan uusi laki ei lisää riittävästi kilpailua alalla. KKV:n mukaan riippuvuutta viranomaisharkinnasta pitäisi vähentää ja apteekkeja pystyä perustamaan nykyistä vapaammin.

Helsingin hallinto-oikeudessa on vielä lukuisia Reet Tengin valituksia ratkottavana. Lääkelain muutokset eivät ehdi vaikuttaa tapaukseen. Kuva: Petteri Bülow / Yle

Espoolaisessa apteekissa odotetaan uutta omistajaa

Joulukuun alussa Reet Tengiä odotettiin yhä Suomeen, jotta hän aloittaisi Espoossa sijaitsevan apteekin apteekkarina. Luvan myöntämisestä oli kulunut aikaa puoli vuotta.

Tengillä on vielä toiset puoli vuotta aikaa ostaa luopuvalta apteekkarilta lääkevarasto. Sen jälkeen lupa raukeaa, jos uusi apteekkari ei ole ryhtynyt apteekkia pyörittämään. Fimean mukaan Teng ei ole hakenut jatkoaikaa tai ilmoittanut ottaako apteekin haltuunsa vai ei.

– Minulla on suunnitelmat olemassa. Mutta en tiedä jaanko niitä tällä hetkellä. Kun asiat ovat kesken, niin minä en keskustele mistään aiheesta tällä hetkellä, Teng sanoo.

Lue myös: