Nuori Juha Lantz ryyppäsi täyskännin kahdesti joka viikonloppu ja sai porttikiellon kouluun – hän kertoo, miksi joulun aika on riippuvaiselle vaikeaa

Nuoruudessaan 10 vuotta päihdekoukussa ollut kuntoutuspäällikkö Juha Lantz auttaa nykyään päihderiippuvaisia uskomaan itseensä ja toipumaan.

Kuntoutuspäällikkö Juha Lantz auttaa päihderiippuvaisia näkemään itsessään piilevät hyvät ominaisuudet, jotka riippuvuussairaus peittää. Kuva: Marjut Suomi / Yle

– Jouluna retkahtaa enemmän ihmisiä kuin juhannuksena. Joulun aika tuo kipupisteitä meissä vahvemmin esiin.

Näin kuvailee juhlapyhien aiheuttamaa painetta päihderiippuvaisille Juha Lantz. Hän tietää mistä puhuu, sillä nuorena aikuisena hän käytti kymmenen vuoden ajan alkoholia ja kovia huumeita.

Koulun pihalla 15-vuotias Juha Lantz katsoi ihaillen itseään hieman vanhempia jätkiä, jotka polttivat tupakkaa ja ryyppäsivät. Itsestään epävarman teinin silmissä he edustivat vapautta ja vahvuutta.

– Olin arka ja ujo poika, jonka oli vaikea hyväksyä itsessään olevaa kiltteyttä ja herkkyyttä. Aloin käyttää päihteitä, koska halusin kuulua kovien jätkien porukkaan, kertoo nykyään päihde- ja peliriippuvuuden hoitoklinikka Rehab365:n kuntoutuspäällikkönä työskentelevä Lantz.

Epäonnistumiset nakertavat itsetuntoa

Viina alkoi hallita nuoren miehen elämää hyvin nopeasti. Hän kertoo juoneensa itsensä täyskänniin joka perjantai ja lauantai.

Vähitellen mukaan tulivat myös huumeet. Lopulta amfetamiinin käyttö oli päivittäistä.

Elämä luisui sivuraiteille. Lantz häiriköi koulussa niin paljon, että sai porttikiellon kouluun. Hän suoritti peruskoulun loppuun yksityisopetuksessa. Potkut tulivat myös ammattikoulusta eivätkä seurustelusuhteet kestäneet.

Vastoinkäymisten takia Juha Lantz alkoi kokea, ettei häneltä onnistu mikään.

– Syvällä sisimmässä oli tosi vahva arvottomuuden ja huonommuuden tunne. Koin olevani vain lastu laineilla, joka menee minne sattuu eikä pysty viemään asioita loppuun.

Juopon stigma syventää ongelmia

Yhteiskunnassa elää yhä vahvana ajatus, että juoppo on aina juoppo. Tällainen häpeäleima eli stigma vaikuttaa ihmisen minäkuvaan.

Päihteistä irti pääseminen vaikeutuu, kun ihminen kuulee kaikkialta ympäriltään, ettei hänestä ole mihinkään eikä hän tule koskaan parantumaan.

Syntyy itseään toteuttava huonon kehityksen kehä, kuvailaa sosiaalityön kehittäjä ja väitöskirjatutkija Essi Rovamo:

– Stigma vaikuttaa ihmiseen laajasti. Useissa kansainvälisissä tutkimuksissa on huomattu, että stigman takia moni ei uskalla hakeutua hoidon pariin. He tietävät saavansa huonoa kohtelua. Myös heidän avuntarvettaan kyseenalaistetaan.

Essi Rovamon mukaan päihteiden käyttäjiin kohdistetaan kolmenlaista stigmaa. Päihteiden käyttöä pidetään ihmisen omana valintana, ja siten myös vastuu raitistumisesta sälytetään yksilön omalle vastuulle.

Lisäksi päihderiippuvaisiin liitetään kielteisiä ennakkoluuloja; heitä pidetään esimerkiksi aggressiivisina ja arvaamattomina. Tämä voi vaikuttaa myös hoitohenkilökunnan asenteisiin apua hakemaan tulevia ihmisiä kohtaan.

Riippuvuus on sairaus, ei luonteenheikkoutta

Kuntoutuspäällikkö Juha Lantzin mukaan huonosta minäkuvasta huolimatta raitistuminen on mahdollista.

Muutoksen lähtökohta on ymmärtää riippuvuus sairautena kuten esimerkiksi diabetes tai reuma. Riippuvuuteen sairastuminen ei johdu siitä, että ihminen olisi huonompi, arvottomampi tai jotenkin selkärangattomampi kuin muut.

Ryhmämuotoinen terapia on osoittautunut yhdeksi hyväksi keinoksi kohentaa minäkuvaa.

– On tärkeää pystyä sanoittamaan vaikeitakin asioita: että on tehnyt pahoja asioita, mokaillut ja että hävettää. Voi olla hyvin eheyttävä kokemus kuulla muiden kokeneen samaa, Lantz sanoo.

Hyvän näkeminen itsessä auttaa toipumisessa

Kun ihmisen minäkuva on huono, hänen voi olla vaikea nähdä itsessään mitään hyvää. Vertaistuen merkitys piilee siinä, että muut voivat nostaa esiin myös yksilön hyviä ominaisuuksia.

Sairauden takana voi piillä huumorintajuinen ja muut huomioon ottava ihminen, joka on paljon muutakin kuin parantumaton juoppo tai huumeaddikti.

Itsessään myös hyviä asioita näkevän on mahdollista tehdä elämässään parempia valintoja, kannustaa kuntoutuspäällikkö Juha Lantz:

– Raitistumisessa ja toipumisessa on tärkeää ymmärtää, että vaikka tänään tuntuu huonolta, en silti tee samoja tuhoisia valintoja kuin aiemmin. En turvaudu päihteisiin tai väkivaltaan. Sen sijaan kohtaan sisältäni nousevat tunteet. Niihin ei kuole, ne kuuluvat elämään.

Täältä löydät apua riippuvuuteen itsellesi sekä läheisellesi:

Lue myös: