Hyppää sisältöön

Totta vai ei? Tarkistimme Elokapinan, Riikka Purran ja muiden ilmastoväitteitä

Syyniin joutuivat muun muassa Greta Thunbergin ja perussuomalaisten puheenjohtajan laukomat väitteet ilmastonmuutoksesta. Voit samalla katsoa, miten perillä itse olet ilmastokysymyksistä.

Elokapinan mielenosoitus Sörnäisten rantatiellä Helsingissä 11.12.2021. Kuva: Antti Haanpää / Yle
Kuva: EPA-EFE

Ympäristöministeriön yksikönpäällikkö Outi Honkatukia nostaa esimerkiksi EU:n, joka on tehnyt toimia päästöjen vähentämiseksi ja jopa korottanut merkittävästi päästövähennystavoitettaan Pariisin sopimuksen jälkeen. Honkatukia myöntää, että Pariisin sopimuksen allekirjoittaneet maat eivät ole tehneet riittävästi lämpötilan nousun pysäyttämiseksi alle kahteen asteeseen. Toimia on silti tehty.

Afrikassa sijaitseva pieni Gambia on ainoa maa, joka on saavuttamassa Pariisin sopimuksen tavoitteet.

Kuva: Marja Väänänen / Yle
  1. Autoilun kustannukset voivat nousta lyhyellä aikavälillä, mutta vähän.
  2. Asumisen hinta nousee, jos asuu Helsingissä ja lämmittää kodin kaukolämmöllä. Lämmityksen hinta on noussut ilmastotoimien vuoksi, mutta se ei välttämättä ole merkittävä nousu asumisen hinnassa.
  3. Ei ole näyttöä, että ruuan hinta olisi noussut ilmastotoimien takia.
  4. Ilmastotoimien vaikutus liikkumiseen on epäselvä: liikkumiseen kohdistuu verovapauksia, minkä lisäksi liikkumisen kustannukset muodostuvat muusta kuin polttoaineista.
  5. Yrittämisen ja teollisuuden ilmastotoimista koituvat kustannukset pyritään kompensoimaan yrityksille. Esimerkiksi sähkövero on tiputettu niin alas kuin EU sallii.
Kuva: Niko Mannonen / Yle

Professori Heli Peltolan mukaan avohakkuilla saadaan pitkällä aikavälillä sama tulos hiilensidonnassa kuin metsän jatkuvalla kasvatuksella.

Kysymys avohakkuiden vaikutuksesta ilmastoon jakaa vahvasti metsätutkijoiden mielipiteitä. Väite koskee vain hiilensidontaa, mutta ilmaston kannalta tärkeämpää ovat metsien hiilivarastot.

Puut sitovat kasvaessaan ilmastolle haitallista hiiltä. Nuori, kasvava metsä sitoo usein enemmän hiiltä kuin vanha metsä, mutta vanhojen metsien hiilivarasto voi olla huomattavasti suurempi kuin nuorten metsien. Kun puuston kasvu sitoo enemmän hiiltä kuin mitä hakkuut ja lahoaminen vapauttavat, tulee metsästä hiilinielu. Peltolan mukaan heti avohakkuun jälkeen nuoressa metsässä hiilensidonta on pieni ja maaperästä vapautuu hiiltä. Se tosin kumoutuu 10–15 vuodessa, jolloin metsästä tulee taas hiilinielu.

Ilmaston kannalta tärkeämpää on kuitenkin se, kuinka paljon metsissä on hiiltä varastoituna. Suomen ympäristökeskuksen tutkijan Sampo Soimakallion mukaan metsässä on sitä enemmän hiiltä varastoituna, mitä vähemmän sitä hakataan. Suomessa kaadetut puut käytetään tavoilla, jotka vapauttavat suurimman osan hiilestä muutamassa vuodessa. Tämä tarkoittaa sitä, että puiden hiilivarastot menetetään.

Kuva: Jouni Immonen / Yle

Tilanne pahenee entisestään, jos kehittyvät maat omaksuvat samanlaisen kuluttamisen kuin me.

Syken asiantuntija Jyri Seppälä muistuttaa, että vihreään kasvuun kuuluva kiertotalous on hieno tavoite, mutta luonnonvarojen kierrättäminen kuluttaa paljon energiaa. Iso kysymys tällä hetkellä on se, että ehditäänkö luomaan päästötöntä energiantuotantoa. Kiertotaloudella tarkoitetaan sitä, että luonnonvaroja ja tavaroita käytetään uudestaan mahdollisimman paljon.

Seppälä pitää väitettä enimmäkseen totena, mutta hän on eri mieltä siitä, etteikö kestävämmällä tavalla kuluttaminen olisi hyvä asia. Kyse on siitä, mitä kulutetaan: tavaroita ja ulkomaanmatkoja vai aineettomampia asioita. Jos ostamme palveluita, jotka edistävät vähäpäästöisyyteen siirtymistä, se on Seppälän mukaan parempi kuin kulutuksen painaminen kokonaan alas.

Kuva: Mikko Koski / Yle

Tiedeyhteisö on kuitenkin laajasti sitä mieltä, että aktivismi ylipäätään on tehokas keino torjua ilmastonmuutosta, toteaa ilmastoaktivismia tutkinut Janne M. Korhonen blogissaan. Kansainvälisten tutkimusten mukaan aktivismilla on ollut tilastollisesti havaittavissa oleva yhteys pienempiin kasvihuonepäästöihin. Lisäksi protestit ovat onnistuneet muuttamaan suuren yleisön sekä päätöksentekijöiden mielipiteitä ilmastonmuutoksesta.

Aktivismi ei välttämättä tee yhteiskuntaan uusia jakolinjoja: Janet Swimin ja työryhmän tutkimuksessa mitattiin mielipiteiden muutosta Yhdysvalloissa vuoden 2017 ilmastomielenosoitusten jälkeen. Protestit lisäsivät selvästi ilmastoaktivismin hyväksyttävyyttä, vähensivät kahtiajakautuneisuutta ja lisäsivät ihmisten uskoa siihen, että ilmastokriisi voidaan ratkaista.

Kuva: Mikko Ahmajärvi / Yle

Jos energian käyttö ei ole tehokasta, joudutaan tekemään entistä suurempi urakka energian tuottamisen päästöjen vähentämisessä. Urakka on jo valmiiksi iso. Päästöttömintä energiaa on se, mitä ei käytetä. VTT:n Antti Araston mukaan energiatehokkuuden korostaminen ei poissulje vähähiilistä siirtymää.

Uutista on oikaistu 30.12.2021 klo 13:18: Helsingin Sanomien pääkirjoitusta koskevassa kohdassa vastaus on vaihdettu epätodesta siltä välillä -vaihtoehtoon. Lisäksi tekstiin on tarkennettu, että pääkirjoituksen väite koskee tiettyä ilmastoaktivismin keinoa eli Mannerheimintien liikenteen sulkemista, ei ilmastoaktivismia ylipäätään. Kadunvaltauksen vaikuttavuutta ei ole tutkittu Suomessa.

Voit keskustella aiheesta 29.12. kello 23:een saakka.