Hyppää sisältöön

Kuvataiteilija Ilkka Juhani Takalo-Eskolalta suuri taidelahjoitus Hämeenlinnan taidemuseolle

Hämeenlinnan taidemuseon saamassa lahjoituksessa on maalauksia ja kollaaseja kaikkiaan runsaat sata teosta. Takalo-Eskolan lahjoitus kattaa miehen koko taiteellisen uran.

Kuvataiteilija Ilkka Juhani Takalo-Eskola esittelee vuonna 1974 maalaamaansa Arjen ahertaja teosta. Kuva: Reima Määttänen Hämeenlinnan taidemuseo

Hämeenlinna taidemuseo on saanut jälleen kerran suuren taidelahjoituksen. Taidemuseo kertoo tiedotteessaan, että lahjoitus on kattava läpileikkaus Ilkka Juhani Takalo-Eskolan pitkästä, yli 60 vuotta kestäneestä urasta. Lahjoitus kattaa Takalo-Eskolan taiteellisen uran 1950-luvulta aina 2010-luvun lopulle saakka.

Hämeenlinnan taidemuseon saamassa lahjoituksessa on maalauksia ja kollaaseja kaikkiaan runsaat sata teosta. Lahjoitukseen kuuluu myös arkistoaineistoa, kuten valokuvadokumentteja lukuisista performansseista. Entuudestaan Hämeenlinnan taidemuseon kokoelmassa on neljä Takalo-Eskolan maalausta, joista kolme on omakuvaa.

– Ei voi sanoa, että Ilkka Juhanin työt edustavat jotain tiettyä ilmaisua. Niissä on unenomaisuutta, mutta toisaalta värin intensiteetti ja voima, jotka ovat olennaisia Ilkka Juhanin työlle, kertovat fyysisesti voimakkaan rytmisestä maalaamisesta, kuvailee amanuenssi Päivi Viherluoto Hämeenlinnan taidemuseosta.

Ilkka Juhani Takalo-Eskola on kertonut, että hyvin monet työt ovat syntyneet juuri joulun aikaan ja vuodenvaihteessa. Tämä sopii Viherluodon mukaan hyvin lahjoituksen julkistuksen ajankohtaan.

Edessä suuri perustutkimus

Ilkka Juhani Takalo-Eskolan takautuva Sammallautturi-näyttely oli Hämeenlinnan taidemuseossa vuonna 1995. Näyttelyn keskeisenä aiheena oli ihmisten suhde luontoon ja ihmisen tajuntaan liittyvät mysteerit ja salaisuudet.

Tuolloin avajaisissa nähtiin ensimmäisen kerran Takalo-Eskolan ja Radoslaw Grytan Frakkiherrat-performanssi. Alastomat, arvokkaat herrat tarkastelivat näyttelyä iholle maalatuissa frakeissaan.

– Ilkka Juhani käyttää itseään välineenä. Omakuva on kuvan kohde, mutta teoksen sanoma voi olla kantaa ottava. Usein ihmisen luontoyhteyden pohdintaa, Viherluoto kertoo.

Ennen kuin taidelahjoituksen teoksia saadaan esille, on taidemuseon väellä edessään suuri urakka.

– Suuri perustutkimus ja luettelointi tehdään keväällä. On kuitenkin mahdollista, että jo ensi vuonna on Ilkka Juhani Takalo-Eskolan lahjoituksesta joitain töitä näytillä museon tulevassa kokoelmanäyttelyssä.

Forssalaisen Ilkka Juhani Takalo-Eskolan maalaus Mies ja vene on maalattu vuonna 1991. Kuva: Reima Määttänen, Hämeenlinnan taidemuseo

Ilkka Juhani Takalo-Eskola on kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettu monipuolinen tekijä. Maalauksia, performansseja ja postitaidetta on nähty näyttelyissä ja taidetapahtumissa Euroopassa, Amerikassa ja erityisesti Aasiassa. Viherluodon mukaan Takalo-Eskolan teoslahjoitus on todella merkittävä myös siksi, että Hämeenlinnan taidemuseo on alueellinen vastuumuseo (siirryt toiseen palveluun).

Takalo-Eskola on asunut ja työskennelyt vuodesta 1982 alkaen Forssassa. Hänen juurensa ovat Pohjois-Pohjanmaalla Oulaisissa.

Lahjoituksia neljältä yksityishenkilöltä

Hämeenlinnan taidemuseon kokoelmaa kartutetaan ammattitaiteilijoiden korkeatasoisilla taidehistoriallisilla tai nykytaiteen teoksilla. Kartuttamisen keskeisiä perusteita ovat: Hämeenlinnan ja Kanta-Hämeen alueeseen tekijöiden tai sisällön kautta liittyvä taide.

Kokoelmaa kartutetaan myös teoksilla, jotka liittyvät kokoelmassa jo oleviin taiteilijoihin, teoksiin, tyylisuuntiin ja teemoihin tai taidemuseon näyttelyihin.

Takalo-Eskolan lahjoituksen lisäksi Hämeenlinnan taidemuseo on tänä vuonna saanut kokoelmaansa yksityishenkilöiltä Raimo Viitalan, Ella-Maija Anttila-Laitasalon, Werner Orjalan sekä Ester Heleniuksen maalauksia, kaikkiaan viisi teosta.

Taidemaalari ja taidekriitikko Raimo Viitalan (1932–1991) lahjoitusteos on surrealistinen astelma. Viherluodon mukaan taidemuseolla ei ole entuudestaan yhtään Viitalan teosta. Sen sijaan taidemaalari ja nukketaiteilija Ella-Maija Anttila-Laitasalon (1938–2003) teoksia on taidemuseossa jo 35. Nyt lahjoitettu teos on öljymaalaus nimeltään Pöydän ääressä.

– Se on oikein hyvä ja sopii hyvin meidän Anttila-Laitasalo-kokoelmaan, sanoo amanuenssi Päivi Viherluoto.

Taidemaalari Werner Orjala (1898–1975) maalasi hyvin pieniä perinteisiä maalauksia. Yksityishenkilöltä saatu lahjoitus on pieni vesivärimaalaus, jonka aiheena on Hämeen linna ja se on maalattu vuonna 1933.

– Ester Heleniuksen töitä saimme kaksi. Toinen on vuodelta 1944 Kristus Getsemanessa ja toinen 1946 maalattu pienen pojan muotokuva. Kristus Getsemanessa on yksi Heleniuksen tämän aihepiirin vaikuttavin teos, sanoo Viherluoto vihreä kasvoisesta Kristuksesta.

Kristus Getsemanessa liittyy useita teoksia käsittävään teemaan. Viherluoto kertoo, että nyt lahjoitettu työ on ollut esillä Hämeenlinnan taidemuseossa vuonna 2016, jolloin museo esitteli laajemmin taidemaalari Ester Heleniuksen (1875-1955) taidetta.