Hyppää sisältöön

Suomen koronatilanne pahenee ja päättäjiä patistetaan toimimaan nopeasti – ainakin nämä keinot hallituksella on käytössään

Hallitus päättää uusista koronatoimista tiistaina. Pääministeri Sanna Marin (sd.) on nostanut esiin muun muassa koronapassin väliaikaisen hyllyttämisen.

Hallitus kokoontuu pääministeri Sanna Marinin (sd.) johdolla päättämään tiistaina uusista koronatoimista. Marin kuvattuna EU:n huippukokouksessa Brysselissä 17. joulukuuta. Kuva: Stephanie LeCocq/EPA-EFE/All Over Press

Useat tahot ovat vaatineet maanantaina hallitukselta pikaisesti vahvoja koronatoimia.

Tehohoidon koordinaatioryhmä katsoo, että vahvat sosiaalisten kontaktien rajoitustoimet ovat koronatilanteen vuoksi tarpeen välittömästi, koska viivyttely voi maksaa ihmishenkiä.

Myös joukko muita asiantuntijoita varoittaa hallitukselle lähettämässään kirjeessä, että jos ihmisten välisiä kontakteja ei rajoiteta nyt voimakkaasti, voi Suomessa pahimmillaan olla jo jouluviikolla kymmeniätuhansia tartuntoja päivässä.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri on puolestaan todennut, että herkästi leviävä koronaviruksen omikronvariantti aiheuttaa joulun ja uuden vuoden aikaan riskin koko erikoissairaanhoidon toimintakyvylle.

Suomessa on todettu perjantain jälkeen 5 932 uutta koronavirustartuntaa.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Suomen koronatilanne on pahentunut niin nopeasti, että hallitus voi joutua tiistain neuvotteluissa vetämään hätäjarrusta eli ottamaan nykyisiä tiukemmat, valtakunnallisesti ohjatut rajoitukset käyttöön.

Listasimme tähän juttuun keinoja, joita hallituksella on käytössään.

1) Koronapassista luopuminen väliaikaisesti

Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi Pääministerin haastattelutunnilla Ylellä sunnuntaina, että ei sulje pois tässä vaiheessa mitään vaihtoehtoja.

Marinin mukaan suurin muutos hätäjarrun käytössä olisi nykytilanteeseen verrattuna se, että koronapassi poistettaisiin väliaikaisesti pois käytöstä. Nyt koronapassia käytetään rajoitusten vaihtoehtona.

Koronapassin laittamista hyllylle väläytti lauantaina myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) pääjohtaja Markku Tervahauta Ylen Ykkösaamussa.

Syynä on omikronmuunnos, joka leviää tehokkaasti myös koronarokotettujen keskuudessa. Omikronmuunnoksen takia koronapassi ei välttämättä enää riitä suojaamaan suurissa tapahtumissa.

Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että voimassa olevia rajoituksia olisi noudatettava eikä niitä voisi kiertää koronapassilla. Esimerkiksi leviämisalueilla ravintoloiden olisi suljettava ovensa kello 18.

Asiakkaiden, yleisön tai osallistujien määrää rajattaisiin tiukemmin asiakastiloissa, tapahtumissa ja tilaisuuksissa.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

2) Koulujen joululomien pidentäminen

Marinin sanoi Pääministerin haastattelutunnilla, että yksi arvioitavana oleva asia on myös se, pitäisikö koululaisten joululomalta paluuta myöhentää vaikean koronatilanteen takia.

Opettajia edustava OAJ vastustaa lomien pidentämistä ja ottaisi mieluummin käyttöön etäopetuksen.

Opetusministeri Li Andersson (vas.) ei pitänyt sunnuntaina realistisena, että siirtymisestä etäopetukseen joululoman jälkeen annettaisiin valtakunnallinen suositus. Kunnilla on sen sijaan mahdollisuus siirtää lomien loppua 6 koulupäivällä, jos tautitilanne niin vaatii.

Hän kuitenkin arvioi, että tässä aikataulussa kuntien on haastavaa ryhtyä pidentämään joululomia.

Ainakaan Helsingissä tai Turussa ei suunnitella joululoman pidentämistä.

3) Vielä tiukempia toimia rajoille

Suomi on jo päättänyt, että kaikilta EU- ja Schengen-alueen ulkopuolelta maahan tulevilta vaaditaan alle 48 tuntia vanha koronatesti.

Tämä tulee voimaan tiistaina.

Norjasta, Tanskasta, Britanniasta ja Nigeriasta tulevilta vaaditaan jo nyt rajalla koronatestiä. Vaatimus koskee myös niitä, joilla on täysi rokotussuoja.

Terveystarkastukselta välttyy, jos on osoittaa enintään 48 tuntia ennen maahantuloa otettu negatiivinen koronatestitulos.

Hallitus ja aluehallintovirastot voivat myös laajentaa maahantulokieltoa tai matkustajien pakkotestausta uusiin maihin.

Tarvittaessa myös EU- ja Schengen-maiden sisärajavalvonta voidaan ottaa uudestaan käyttöön. Tämä voisi tuoda ennakkotestivaatimuksen myös EU- ja Schengen-maista Suomeen matkustaville.

4) Ravintoloiden sulkeminen tai uudet tiukennukset

Hallitus voi kiristää entisestään ravintolarajoituksia. Se voi kohdentaa rajoituksia uusille alueille, vähentää ravintoloiden asiakasmääriä tai määrätä ne suljettavaksi, mikäli sairaalakapasiteetti on uhattuna.

Nykylain mukaan ravintolat voidaan siis määrätä sulkemaan ovensa aikaisintaan kello 18 ja anniskelu loppumaan kello 17. Lisätiukennukset aukioloaikoihin vaatisivat lainmuutoksen.

Anniskeluravintolat voivat olla tällä hetkellä auki leviämisalueilla iltakuuteen ja alkoholin tarjoilu pitää lopettaa tuntia aiemmin. Anniskeluravintoloissa on käytössä puolet normaalista asiakasmääristä ja ruokaravintoloissa 75 prosenttia. Sisätiloissa asiakkailla on oltava oma istumapaikka pöydän tai tason ääressä.

Koronapassia on voinut käyttää vaihtoehtona rajoituksille.

5) Uusia kokoontumisrajoituksia

Marin ennakoi sunnuntaina, että maanantai-iltana kokoontuva sote-ministeriryhmä käy läpi muun muassa alueellisten viranomaisten käsissä olevia rajoituksia esimerkiksi ihmisten kokoontumiseen.

Kokoontumisrajoitukset, kuten osa muistakin yllämainituista keinoista, kuuluu hallituksen hybridistrategiassa mainittuun työkalupakkiin, hätäjarrun käyttöön.

Hätäjarru tarkoittaisi sitä, että ministeriö voisi ohjata alueita yhdenmukaisesti tartuntatautilain mukaisiin, tiukempiin rajoituksiin.

Keinovalikoimassa on esimerkiksi juuri kokoontumisrajoituksia koko maahan.

Rajoitukset voisivat kohdistua myös matalan riskin tilanteisiin, kuten elokuvateattereihin, kauppakeskuksiin tai hengellisiin tilaisuuksiin.

Viimesijaisena keinona hätäjarrussa voisivat tulla kyseeseen poikkeusolot.

* Voit keskustella aiheesta tiistaihin 21. joulukuuta kello 23 saakka.

Lisää aiheesta: