Hyppää sisältöön

Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle miljoonia euroja haettua pienemmät valtionavustukset – vaarantaa hyvinvointialueen häiriöttömän aloituksen

Nyt saaduilla rahoilla saadaan turvattua vain talous- ja henkilöstöjärjestelmien käyttöönotto sekä välttämättömät asiakas- ja potilasjärjestelmien muutokset. Palveluverkosto joudutaan rakentamaan vanhanaikaiseen ja hajanaiseen ICT-toimintaympäristöön.

Kanta-Hämeessä sote- ja pelastustoimen palveluja tuottaa nyt 15 organisaatiota. Niillä on käytössään satoja erilaisia tietojärjestelmiä. Kuva: Lauri Rautavuori / Yle

Kanta-Hämeen hyvinvointialue sai valtiolta vain kolmasosan hakemastaan ICT-muutostuesta. Hyvinvointialue haki välttämättömiin muutostöihin ja hankintoihin 22,4 miljoonaa euroa. Kanta-Hämeen hyvinvointialue saa valtiolta kuitenkin vain noin 7,6 miljoonaa euroa.

Hyvinvointialue kertoo tiedotteessaan, että riittämätön rahoitus pakottaa turvautumaan huteriin ja korttitalomaisiin perusratkaisuihin, joista maksetaan kalliisti hyvinvointialueen toiminnan alkuvuosina, kun asioita tehdään useaan kertaan.

Hyvinvointialueen muutosjohtaja Jukka Lindbergin mukaan turvallinen ja järkevä hyvinvointialueen käynnistäminen edellyttäisi ainakin 5 miljoonan euron lisärahoitusta ICT:hen.

– Suunnittelemamme tekniset yhdistämistyöt joudutaan joka tapauksessa tekemään myöhemmin. Muutoskustannukset tulevat lyhyen ajan sisällä maksettavaksi kahteen kertaan. Tässä ei ole mitään järkeä, toteaa Lindberg tiedotteessa.

Hyvinvointialueen sote-palvelujen tietojärjestelmiä ei voida yhtenäistää

Nyt saaduilla rahoilla saadaan turvattua vain talous- ja henkilöstöjärjestelmien käyttöönotto sekä välttämättömät asiakas- ja potilasjärjestelmien muutokset.

Kanta-Hämeessä sote- ja pelastustoimen palveluja tuottaa nyt 15 organisaatiota. Niillä on käytössään satoja erilaisia tietojärjestelmiä. Ennen hyvinvointialueen aloittamista tietojärjestelmät on yhtenäistettävä.

Riittämättömän rahoituksen vuoksi hyvinvointialueelle ei pystytä luomaan yhteistä, uutta ICT-infraa. Sen sijaan on tukeuduttava kuntien ja kuntayhtymien vanhentuneisiin ICT-toimintaympäristöihin.

Hyvinvointialueen tiedotteessa todetaan tämän tarkoittavan sitä, että palveluverkosto joudutaan rakentamaan vanhanaikaiseen ja hajanaiseen ICT-toimintaympäristöön. Esimerkiksi hyvinvointialueen työntekijöiden yhtenäiset sähköposti-, puhelinvaihde- ja työasemaratkaisut uhkaavat jäädä kokonaan toteuttamatta hyvinvointialueen aloittamiseen mennessä.

ICT-yhdenvertaisuus alueilla jää toteutumatta

Kanta-Hämeen hyvinvointialue toteaa tiedotteessaan, että avustusta on myönnetty myös hyvinvointialueille, joilla on jo valmiina maakunnan laajuinen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä yhteisine tietojärjestelmineen.

Hyvinvointialueen mukaan yksi valtion avustuspäätöksen suurimmista ongelmista on, ettei se ota huomioon hyvinvointialueiden yksilöllisiä erityispiirteitä ja erilaisia lähtökohtia. Muutosjohtaja Jukka Lindbergin mukaan esimerkiksi Kanta-Hämeessä lähtökohdat ovat heikommat kuin naapurimaakunta Päijät-Hämeessä.

– Me lähdemme tietojärjestelmien tarvitseman infrastruktuurin osalta pitkältä takamatkalta verrattuna yhtenäisen organisaation pohjalta syntyviin hyvinvointialueisiin ja se asettaa kantahämäläiset eriarvoiseen asemaan.

Riittämätön ICT-rahoitus heikentää myös Kanta-Hämeen kykyä kehittää edelleen digipalvelujaan.

– Tämä ei ole missään nimessä verorahojen järkevää käyttöä. Nyt joudumme tekemään kestävät ratkaisut vasta hyvinvointialueen aloittamisen jälkeen, jolloin pitäisi kehittää täydellä painolla kansalaisille suunnattuja palveluja, eikä investoida perustietotekniikkaan, jyrähtää Lindberg.