Hyppää sisältöön

Venäläinen hake lämmittää talvipakkasilla useimpia Pohjois-Karjalan taajamia

Itäisen maakunnan lämpölaitoksissa poltetaan pakkasilla paljon venäläistä haketta. Tuontihake on sitä käyttävien yhtiöiden mukaan edullisempaa ja laadultaan hyvää. Osa yhtiöistä haluaa pelkästään kotimaista raaka-ainetta.

Pohjois-Karjalan kaukolämpölaitosten kattiloissa palaa pääosin erilaisia puuhakkeita. Kylmimmillä pakkasilla käytetään myös varakattiloita, joissa kuluu enemmän fossiilisia polttoaineita. Kuva: Jere Hietala

Pohjois-Karjalan taajamia lämmitetään talvipakkasilla paljon venäläisellä hakkeella.

Savon Voiman Joensuun lämpölaitoksella noin 70 prosenttia raaka-aineesta on metsäteollisuuden sivutuotteita kuten haketta, kuorta, purua sekä hakkuutähteitä. Loppu on vielä toistaiseksi turvetta. Kovilla pakkasilla kattilassa poltetaan myös kierrätyspuuta.

Noin puolet hakkeesta rahdataan Joensuun laitokselle Venäjältä.

– Tuontipuulla on ollut hyvä saatavuus ja myös laatu on ollut hyvä, se on ehkä ollut pääsyy sen käyttöön, perustelee liiketoimintajohtaja Juha Räsänen Savon Voimasta.

Hintaeron suuruutta kotimaiseen hakkeeseen verrattuna liiketoimintajohtaja ei tarkemmin kerro.

Mistä Savon Voiman edustajan mainitsema laatuero kotimaiseen hakkeeseen verrattuna johtuu?

– En osaa tarkemmin vastata. Korjuutapa on Venäjän puolella erilainen, hakkuutyömailta on velvoitettu tuomaan pois myös metsäteollisuuden käyttöön kelpaamaton tavara. Se voi olla yksi syy, että hakelaatu on vähän parempi, Räsänen pohtii.

Räsäsen mukaan yhtiö tekee koko ajan töitä, jotta se saa rakennettua kotimaisia toimitusketjuja ja kumppanuuksia.

– Turpeen jäädessä pois kotimainen polttoainehuolto on meille selvästi huoltovarmuuskysymys, liiketoimintajohtaja korostaa.

Venäläinen hake on halvempaa

Monista kaukolämpöyhtiöistä kerrotaan, että suurin syy venäläisen hakkeen käyttöön on edullinen hinta. Asialla on merkitystä myös Savon Voimalle, kun toimittaja sitä kysyy.

– On se ollut ihan kilpailukykyistä, Juha Räsänen myöntää.

Myös Outokummun Energia nojaa venäläiseen hakkeeseen. Samoin tekee monissa laitoksissaan seitsemää pohjoiskarjalaista taajamaa lämmittävä Nevel, joka on entinen Vapon tytäryhtiö.

Osa yhtiöistä ostaa Venäjältä myös turvetta, kun kotimaan tuotanto on romahtanut.

Kunnalliset lämpölaitokset toimivat raaka-aineen suhteen eri tavoin, mutta useimmilla on varavoimana kevyt polttoöljy.

Heinäveden Aluelämmön toinen laitos käyttää pelkästään venäläistä haketta, toinen purkuhaketta.

– Hinta ratkaisee, toimitusjohtaja Niko Kolari perustelee.

Myös Kiteen Lämpö Oy on viime vuodet ostanut merkittävästi Neovan eli entisen Vapon toimittamaa metsähaketta, josta merkittävä osa on tullut Venäjältä.

Toimitusjohtaja Pekka K. Vatasen mukaan pian raaka-aineen toimittaja Kiteellä vaihtuu ja alkaa uusi kolmivuotinen sopimuskausi. Muutoksen vaikutuksista Venäjän tuontiin tuoreella toimitusjohtajalla ei ole tarkkaa tietoa.

Sen sijaan Kontiolahden, Nurmeksen ja Juuan kaukölämpölaitokset polttavat lähiseudun metsien puuraaka-ainetta.

– Purua, sahahaketta, kuorta, metsähaketta, tähdehaketta ja pari prosenttia turvetta kattilan nuohoukseen, luettelee Nurmeksen Lämmön toimitusjohtaja Paavo Haverinen.

– Täysin kotimaista: rankahaketta ja hakkuujätettä Pohjois-Karjalasta ja neljä prosenttia palaturvetta, kertoo toimitusjohtaja Marko Härkönen Juuan Kaukolämmöstä.

Myös Kontio-Energia Osuuskunta Kontiolahdesta pyörittää seitsemässä laitoksessa vain oman maakunnan metsähaketta.

Osuuskunnan puheenjohtaja Ilkka Lukkarinen haluaisi kovasti tietää, millainen hintaero kotimaisen ja venäläisen hakkeen välillä on. Sitä hän ei ole saanut tietää edes tarjouskilpailuissa.

– Vaikea on kilpailla tässä tilanteessa, Lukkarinen harmittelee.