Hyppää sisältöön

Ja tapahtui niinä päivinä: EU-komissiolta kävi käsky, että kaikki yritykset on (minimi)verolle pantava – muutosta pidetään vuosisadan suurimpana uudistuksena

Veroparatiiseissa ja halvan yritysverotuksen maissa toimiville halutaan jatkossa mätkäistä lisäveroja. Veroparatiisiyritykset ja verovälttely halutaan kuriin.

Maltaa pidetään yhtenä EU:n veroparatiisimaista. Kuva: Yle

Ja tapahtui niinä päivinä, että EU-komissiolta kävi käsky, että kaikki yritykset oli minimiverolle pantava. (siirryt toiseen palveluun)

Tämä verollepano olisi laatuaan ensimmäinen ja tapahtuisi yhteistyössä OECD:n kanssa.

EU-komissio antoi siis tänään direktiiviesityksen yritysten minimiverosta.

Ajatus on tuoda kansainvälinen 15 prosentin minimiverotus yrityksille.

Tällä hetkellä eri maat verottavat monikansallisia yrityksiä hyvin eri tavoin. Suomessa yhteisöveroprosentti on 20, kun esimerkiksi Irlannissa vastaava on 12,5 prosenttia ja Bermudalla nolla. Kun verottamisen taso ja tavat eroavat, suuryritykset voivat verokikkaillla eli siirtää voittojaan matalan verotuksen maihin ja pyrkiä siten maksamaan mahdollisimman vähän veroja.

– Viimeaikaiset tiedot, kuten esimerkiksi Pandoran paperit kertovat talousjärjestelmän epätasa-arvosta, EU:n talouskomissaari Paolo Gentiloni totesi keskiviikkoiltapäivän tiedotustilaisuudessaan.

– Kansainvälisen verotuksen on aika muuttua, Gentiloni jyrähti.

Minimiverohanke nytkähti eteenpäin kesällä, kun G7-maat pääsivät siitä yhteisymmärrykseen. Minimiveron uudistusta on kuvailtu merkittävimmäksi vuosisataan. Sitä ovat hehkuttaneet eri maiden päättäjät ja ministerit.

Neuvotteleva virkamies Jaana Mikkola Valtiovarainministeriöstä sanoo, että komission esityksen taustalla on talousjärjestö OECD:n kansainvälisen verotuksen hanke. Siinä on ollut kaksi osaa, verotusoikeuden jako valtioiden välillä sekä minimiverohanke. Komission ehdotuksessa on kyse jälkimmäisestä.

– Mukana on ollut lähes 140 valtiota, jotka ovat asettuneet minimiveron taakse, Mikkola sanoo.

Esitystä on valmisteltu OECD:ssa jo vuosia, mutta keväällä Yhdysvaltain esitys globaalista yritysverominimistä vei hanketta eteenpäin vauhdilla.

Veroparatiiseissa toimiville yrityksille mätkäistään lisäverot

Esityksen sisältö oli selvillä osin jo maanantaina. 20. joulukuuta tuli OECD:n esitys ja EU:n esitys on samoilla linjoilla.

OECD julkaisi maanantaina niin sanotut minimiverotuksen mallisäännöt. Niissä kerrotaan laskentatapa ja säännöt, joilla yrityksiä verotetaan. Perusasia on, että jos yritys ei ole maksanut tulostaan veroa vähintään 15 prosenttia, sille mätkäistään lisävero. Lisävero maksetaan konsernin emoyhtiön maahan.

Minimivero ei siis varsinaisesti ole globaali yhtenäinen yhteisöverokanta, vaan ohjeilla varmistetaan, että konsernit maksavat aina vähintään 15 prosenttia yhteisöveroa verotettavasta tulostaan. Minimiverotus muistuttaakin Suomessa ja EU:ssa pitkään voimassa ollutta väliyhteisölainsäädäntöä, mutta 15 prosentin rajalla.

EU:n esityksen ero OECD:n pohjapaperiin on se, että minimivero koskee myös vain yhdessä maassa toimivia konserneja.

– Minimiverolla pyritään torjumaan haitallista verokilpailua ja se on kaikkien etu, OECD:n ja EU:n verohankketta seurannut EK:n verojohtaja Anita Isomaa sanoo.

Tärkeää on, että se tulee voimaan globaalisti ja samoilla kriteereillä kaikkialla, hän muistuttaa.

– EU:n poikkeaminen OECD:n mallisäännöistä pieneltäkin osin on asia, jota ei toivota. Suomen minimiverotulojen kannalta se ei luultavasti ole iso ongelma, Isomaa sanoo. Mutta jos mietitään yksittäisiä yrityksiä, kaikki lisämonimutkaisuus on haitaksi.

– Jos valtiot alkavat tulkitsemaan näitä omilla tavoillaan, se voi johtaa veroriitoihin.

Teknologiateollisuuden veropolitiikasta vastaava johtaja asiantuntija Maria Volanen sanoo, että uudistusta pidetään hyvänä.

Pelkoja ovat byrokratian lisääntyminen sekä mahdolliset valtioiden väliset kiistat siitä, mihin verot maksetaan.

– Verotuksen pitää olla reilua ja veronkierto pitää kitkeä pois, minimivero on periaatteellinen ok asia. Ainoa, mikä on hankalaa, on se, että laskentasäännöt saattavat lipsahtaa monimutkaiseksi ja lisätä yritysten hallinnollista työtä. Komission oman tutkimuksen mukaan pk-yritykset saattava maksaa jopa 30 prosenttia lisää kuluja siitä, että maksavat verot oikein.

Volanen on huolissaan myös siitä, että yrityksiä ei ole kuultu. OECD:n paperi tuli maanantaina ja tänään, kaksi päivää myöhemmin, julkaistaan sen kanssa täydellisesti linjassa oleva direktiiviesitys.

Yritysten minimivero voimaan jo runsaan vuoden päästä

Koska minimivero sitten tulee?

Tavoite on, että se saataisiin vuoden 2023 alussa. EU:n talouskomissaari Paolo Gentiloni totesi pariin otteeseen, että sitä edistetään vahvasti Ranskan puheenjohtajakaudella.

– Ranska on ensi vuonna puheenjohtajamaa, ja se on sillä prioriteettinä. Varmaan hallitus ottaa lähiviikkoina kantaa esitykseen normaalin prosessin mukaan , sanoo SDP:n ministeriryhmän veropolitiikan erityisavustaja Lauri Finér. Hän tutki kansainvälistä veronkiertoa Helsingin yliopistossa.

Myös teknologiateollisuuden Volanen sanoo samaa. Ranskalle verotus on prioriteettihanke. Siksi minimiverohanke etenee.

Pöytälaatikkofirmat kuriin

Toinen tänään esitetty aloite oli niin sanottuja pöytälaatikkofirmoja vastaan luotu sääntely. Pöytälaatikkofirmat eli "kuoriyritykset", joissa ei ole työntekijöitä tai oikeaa toimintaa, halutaan verotuksen piiriin. Toinen EU maa voisi pyytää esimerkiksi verotarkastusta tällaiseen, toisessa maassa sijaitsevaan pöytälaatikkofirmaan. Toisin sanoen veroparatiisiyritykset ja verovälttely halutaan kuriin.

– Yritysten lisäksi rikkaat yksilöt käyttävät pöytälaatikkoyrityksiä omaisuutensa suojelemiseen, talouskomissaari Gentiloni totesi.

Aloitteen tarkoitus on läpivalaista pöytälaatikkoyhtiöitä ja mahdollistaa veroviranomaisten entistä parempi tiedonsaanti postilaatikkoyhtiöistä, EK:n Anita Isomaa arvioi.

– Nämäkin ovat sinällään arvokkaita ja hyviä asioita. Meillä on tosin jo nytkin voimassa sääntelyä, joka marhdollistaa veroviranomaisten tiedonsaannin.

Hän toteaa, että uuden sääntelyn sijaan olisi kannattanut parantaa jo olemassaolevia lakeja.

– Olisi pitänyt katsoa, mihin nykyinen sääntely ei pure ja tehdä paikkauksia, ei lisätä päällekkäistä sääntelyä, Isomaa sanoo.

Suomelle lisää verokertymää?

Valtiovarainministeriö on tehnyt laskelmia siitä, miten uudistus vaikuttaisi Suomen yhteisöverokertymään. Kyse on alustavista arvioista, jotka tarkentuvat, kun hankkeen yksityiskohdat selviävät.

Kaikkiaan uudistuksen arvioidaan kasvattavan Suomen yhteisöverokertymää. 15 prosentin miniverotasolla verotuloja tulisi arvion mukaan 166–223 miljoonaa euroa lisää. Tämä tarkoittaisi noin 3,6–4,8 prosentin lisäystä yhteisöverokertymään vuoden 2016 tasoon verrattuna.

Voit keskustella aiheesta 23.12. klo 23 asti.

Lue myös: