Hyppää sisältöön

Pirkanmaan hyvinvointialue sai vain kolmanneksen hakemistaan ICT-rahoista – sote-muutosjohtaja: "Kriisin paikka"

Pirkanmaan hyvinvointialueen henkilöstö voi joutua käyttämään vanhoja tietokoneita. Myös potilaiden sähköisissä palveluissa voidaan joutua nojaamaan nykyisiin kuntien ratkaisuihin, toisin kuin oli suunniteltu.

Sote-muutosjohtaja sanoi ottaneensa kuvaannollisesti lekan käyttöön, kun näki STM:n päätöksen hyvinvointialueiden valtionavustuksista. Kuva: PROKUVAT / Jaakko Herrala

Pirkanmaan hyvinvointialue sai huomattavasti hakemaansa vähemmän valtionavustusta ICT-infrastruktuurin ja tietojärjestelmien muutoksiin. Päätös sai Pirkanmaan hillityn sote-muutosjohtajan Jaakko Herralan reagoimaan poikkeuksellisen voimakkaasti.

– Harvoin käytän sanaa kriisin paikka. Nyt on näin!!! Herrala kirjoitti Twitterissä pian sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen jälkeen.

Herralan mukaan rahaa tuli vain kolmannes siitä, mitä Pirkanmaan hyvinvointialue tarvitsisi. Pirkanmaan saama summa on noin 14,3 miljoonaa euroa.

Muutosjohtajan mukaan alueellisia eroja ei otettu huomioon. Tällä voi olla useita konkreettisia seurauksia Pirkanmaalla.

– Jos tuota listaa katselee, että mitä jää tekemättä, niin se on huolestuttava. Listalla on aivan olennaisia asioita, Herrala sanoo Ylelle.

Vanhoilla tietokoneilla jatketaan

Rahavaje voi johtaa siihen, että vuoden 2023 alusta aloittavan hyvinvointialueen henkilöstölle ei saada uusia tietokoneita, vaan mennään vanhoilla. Voi olla myös, että hyvinvointialueen johtamiseen liittyvää tietoa, kuten tietoa taloudesta ja henkilöstöstä, ei pystytä keskittämään yhteen paikkaan. Tieto on elintärkeää, kun suunnitellaan hyvinvointialueen rahoitusta.

Myöskään potilaiden sähköisiä palveluja ei välttämättä voida siirtää hyvinvointialueen palveluiksi, vaan niissäkin joudutaan nojaamaan kuntien vanhoihin sovelluksiin.

Koko maassa avustusten määrä tässä kohtaa on noin 200 miljoonaa euroa.

– Se on vaan liian pieni summa, Herrala sanoo.

Pirkanmaan lisäksi päätös oli Herralan mukaan huono myös erityisesti Pohjois-Pohjanmaan, Varsinais-Suomen ja kenties myös Pohjois-Savon kannalta. Nämä alueet olisivat tarvinneet enemmän rahaa, koska niillä on eniten tietojärjestelmiä ja siksi eniten muutostöitä.

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan avustusten ensisijaisena tavoite on varmistaa hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän häiriötön toiminta sekä palvelujen jatkuvuus, kun sosiaali- ja terveydenhuolto ja pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille vuodesta 2023 alkaen.

Herrala toivoo, että ensi vuoden lisätalousarvioissa hyvinvointialueille tulisi lisää rahaa välttämättömiin muutostöihin.